Kukweta nakainkä nibätä ye ngwane ja ngwandre dite

“Nun kräke Ngöbö ye nun kriemikaka aune nun dimikaka, nunta ja tuin kukwe tare ben ye ngwane tä juto biare nun dimikakäre.” (SAL. 46:1)

¿MÄ RABA DRE NIERE?

¿Ni raba dre nuainne ne kwe kukwe tare rabadre bare ye ñaka ni mikadre di nekä?

¿Kukwe meden köböire ni raba ja ngwen dite?

¿Drebiti Jehovata ni dimike ja tuakäre kukweta nemen bare yebe?

1, 2. ¿Kä nengwane kukwe meden tare tä nakainkä aune nitre Ngöbö mikaka täte tä dre ribere jai?

KUKWE tare tä nemen bare ni näire: dobo kri, tsunamis (mren kri tä nen jate), käta nukwe, käta niken ñöte, volcán tä jutra nemenkä, murie dite tä dänikwite ta, murie kri tä nakainkä ye tä kukwe kri mike nemen bare kä jökräbiti tibien. Ne madakäre, nitre tä ja tuin kukwe keta kabre tare ben, kukweta nakainkäbätä aune mräkätre kwetre yebätä ye tä kä jürä mike niaratre yebätä aune tätre nemen ulire. Ye medenbätä, Biblia tä niere ni jökräbätä “kukwe rakaikä [...] ye ñaka gare nie” (Ecl. 9:11).

² Nitre Ngöbö mikaka täte tätre ja tuin kukwe tare tä nemen bare yebe. Kä kitera krüte ye medenbätä ni tädre juto biare ja tuakäre kukwe tare yebe ye nita ribere jai. ¿Dre nuaindre ja tuakäre kukwe ruäre ben aune ñaka ja di ngwandre nekä? Kukwe rakadrekä nibätä ye ngwane, ¿dre raba ni dimike ja tuakäre kukwe yebe?

NITRE JA NGWANI DITE YE ERERE JA NGWANDRE

3. ¿Nita ja tare nike ye ngwane Romanos 15:4 ye raba ni dimike ño?

³ Kirabe kukwe tare nämene nemen bare, akwa kä nengwane nitre tä ja tuin bäri kukwe kri ben. Nitre Ngöbö mikaka täte kirabe käkwe ja tuani ño kukwe tare ben ye ani mike gare jai (Rom. 15: 4).

4. ¿Kukwe meden ben Davidkwe ja tuani, aune medente ja di kwani ie?

⁴ Ani blite käne David yebätä. Rei niara näire brukwä namani kräke, niara rüe namani rüre ben, meritre kwe aune monsotre kwe jänikani ngite, nitre nänkä ben käkwe niara kitani ngise aune töbika nämene krubäte kisete (1 Sam. 18:8, 9; 30:1-5; 2 Sam. 17:1-3; 24:15, 17; Sal. 38:4-8). Kukwe nakaninkäbätä nieta Bibliakwe ye tä mike gare ja tare nikabare krubäte kwe. Akwa yebiti  ta niara ñaka ja di ngwani nekä kukwe ja üairebiti. ¿Medente ja di kwani ie? Niara nämene tödeke krubäte aisete niebare kwe: “Ngöbö ti [...] di[e]. ¿Nire ngänikaidi tikwe?” (Sal. 27:1, Book of Worship for Valiente Indians [BWVI] tärä okwä ükaninte), ñäkädre Salmo 27:5, 10 yebätä).

5. ¿Dre käkwe Abrahán aune Sara dimikani ja tuakäre kukwe tare ben?

⁵ Ani töbike mada Abrahán aune Sara yebätä. Jondron kwata sribebare jure yete nünanbare kwetre nitre menteni ye kwrere. Mrö nika aune nitre nünanka niaratre bäre nämene rüre bentre kukwe yebe ja tuani kwetre (Gén. 12:10; 14:14-16). ¿Dre käkwe dimikani? Ngöbö kukwei tä mike gare “juta [...] abko Ngöbö ara jire käkwe mikanintbe amne Ngöbö ara käkwe juta ye mikani abko [...] nämane ngibiare” (Heb. 11:8-10). Niaratre ñaka ja töi mikani jondron kä nebätä jiebiti, ñakare aune jondron nämene ja känenkäre kräketre yebätä ja töi mikani kwetre.

6. ¿Ni raba ja di ngwen ño Job erere?

⁶ Job ja tuani kukwe kri ben arato. Kukwe tare namani bare niarabätä ye ngwane ja tuadre kukwe yebe ye ñaka namani nuäre kräke (Job 3:3, 11). Ne madakäre, ñobätä kukwe ye namani barebätä ye ñaka nämene gare ie. Akwa, ñaka ja di ngwani nekä kwe, ñakare aune tödekabare kwe Ngöböi (ñäkädre Job 27:5 yebätä). ¡Niarakwe Ngöbö mikani metre täte yebiti kukwe kwin bämikani kwe!

7. ¿Pablokwe ja tuani kukwe meden ben, aune dre käkwe mikani dite nänkäre ja käne?

⁷ Pablobätä kukwe nakaninkä yebätä ani blite mada. Apóstol ye “rä ötani jutate”, “rä ötani kä kaibete”, “rä ötani mrenkwe”. Arato “ja tare nikani mrö miare, tomana miare”, “kä tibo nikani krubäte [aune] nämene dän ja bötäbe te”. Niara nianinte mrenbiti yebätä niara arabe tä niebare tikwe “nuaba mrente dibire rare [...] nguse” (2 Cor. 11:23-27, NGT). Akwa käre ja töi mikani kwin kwe, niara bäsi murie ketani ye ngwane kukwe ne niebare kwe: “Nunkwe ñan tödekadre ja di jenbti au akwa, Ngöbö ni krütanikrütani mikakata nire, ye aibebti nunkwe tödekadre abko rükaba gare nunye. Amne Ngöbökwe nun diantariba gata ye ngäniene, ye kwrere kukwe jatadita nun rüere angwane, Ngöbökwe nun dianditarita gata ngäniene” (2 Cor. 1:8-10). Pablokwe ja tuani kukwe tare ben ye erere nitre ruäre ñaka ja tuin. Ja namani ruin ño ie yebätä ni raba töbike aune kukwe kwin bämikani kwe ye raba ni töi mike ñaka ja di ngwen nekä.

KUKWE TARE YE ÑAKA NI DI NGWANDRE NEKÄ

8. ¿Kukwe meden raba nemen bare nibätä? Kukwe meden tare namani bare ye mä raba niere.

⁸ Kukwe tare, kukwe kri tä nemen bare aune nitre tä ni mada töi mike kukwe käme nuainne ye tä nitre kwati mike ulire. Ye erere ni kristiano ruärebätä tä nemen bare. Lani, * nämene sribire köbö täte Ngöbö kräke muko kwe yebe kä Australia yekänti, akwa cáncer nämene chuchute niebare ie ye ngwane di nianinkä. Niarata niere: “Ti nämä ja kräkäi mike ye ti mikaba bäri bren aune ja rababa ruin ñaka ütiäte tie”. Bä tuare mada, muko kwe trökrä operabare aune niara arabe nämene ngübabare. ¿Kukwe ne erere rabadre bare nibätä angwane dre nuaindre?

9, 10. a) ¿Ni ñaka Diablu tuanemetre kukwe meden nuainne jabätä? b) ¿Kukwe nieta Hechos 14:22 ye ni töi mikadre ño?

⁹ Kukwe tare tä nakainkä yebiti Satana tä tödeka nikwe mike di nekä ye ñaka käi kwitadrekä jabiti. Nikwe ñaka niara tuanemetre ja di gainkä. Proverbios 24:10 tä mike gare: “¿Kukwe tare tä mä kisete yebätä mätä ulire? Ye ngwane mä di jatai nekä”. Nitre kukwe kwin bämikani kädrieta Bibliabätä, yebätä töbikadre angwane ni  raba ja ngwen dite ja tuakäre kukweta nemen bare nibätä yebe.

¹⁰ Kukwe tare ñan rabai bare nibätä ye ni ñaka rabadre nütüre (2 Tim. 3:12). Hechos 14:22 tä niere “Ngöbö ngämi gobrane nibti [...] ye känenkri nikwe ja tare nikadi kri”. Kukwe kri rabadre bare nibätä ye ngwane nikwe ñan ja di ngwandre nekä, nikwe bämikadre nita ja ngwen dite aune tödeke Ngöböi.

11. ¿Kukwe tare ye ñaka ni ngwandre di nekä yekäre dre nuaindre?

¹¹ Nikwe ja töi mikadre kukwe kwin yebätä. Ngöbö Kukwei tä niere: “Kätä juto ni brukwäbätä angwane kätä nemen nuäre ni ngwärebätä, akwa ni brukwäta ulire ye ngwane ni töi ñaka rabai kukwe nuainbätä” (Prov. 15:13). Nitre ja tötikaka krikri yei gare nita ja töi mike jondron kwin yebätä ye kwin krubäte ni kräke. Nitre kwati kräkäi mikata akwa ñaka nuainta kräkä metre yebiti, nitre ye tä nütüre kräkä metre bianta ietre yebätä jata nemen ruin kwin ietre. Ye erere arato, nitre ruäre tä kräkä ñain akwa kräkä ye mikai bäri bren nieta ietre angwane ja rabai ruin bäri bren ietre. Ye erere arato kukwe tare abokän ni ñan raba ükete yebätä ni rabadre töbike krubäte angwane ye ni ngwain di nekä. Akwa, Jehová ñaka tä “kräkä ngwarbe” bien nie ne kwe ni rabadre räre. Kukwe tare tä nemen bare nibätä ye ngwane Kukwe kwe yebiti tä ni dimike, arato tä nuainne ja mräkätre aune üai deme kwe yebiti. Kukwe ketamä ye köböire ja rabaita ruin dite nie. Ñaka ja töi mikadre krubäte kukwe tare tä nakainkä yebätä, ñakare aune ja di ngwandre ja tuakäre kukwe yebe bätä ja töi mikadre jondron kwin tä ni kräke yebätä (Prov. 17:22).

12, 13. a) ¿Dre käkwe nitre Ngöbö mikaka täte dimikanina ja tuin kukwe tare tä nemen bare yebe? Niedre keteiti. b) ¿Kukwe tare rakadrekä nibätä ye ngwane nikwe bämikai ño dre bäri ütiäte ni kräke?

¹² Kä nengwane, kä keta kabre känti kukwe tare namanina bare, aune nitre kristiano nünanka kä yekänti käkwe kä ngwani nüke jai ye abokän kwin krubäte. Kä 2010 kömikani ye ngwane juta Chile yekänti dobo kri nakaninkä, ye bitikäre mren kri niabare jate ye käkwe ja mräkätre kwati kän ju juani ngwarbe. Sribi aune jondron mada ye ñaka namanina kwetre. Akwa niaratre nämene kwin kukwe ja üairebiti. Samuel kän ju nikani ngwarbe, niarakwe niebare: “Kukwe tare namani bare, akwa ti aune ti muko ñaka kukwe drie aune gätä ye tuanimetre. Ye nun dimikaba ñaka ja töibikare krubäte”. Ja mräkätre mada yebe niaratre sribibare jankunu Jehová kräke.

¹³ Septiembre kä 2009, ñü näkäni jobe tibien ye köböite 80% kä Manila nemenkä Filipina ye nikani ñöte. Ni ngwian bökäne kän jondron nikani ngwarbe krubäte käkwe niebare: “Kä nikani ñöte ye nun mikani ja erebe, nun ngwian bökäne aune nitre bobre nunta ja tuin kukwe ja erebe ben”. Jesukwe kukwe ütiäte niebare ye tä nüketa törö nie: “Jondron ütiäte kri ye ükakrö ere jakrä kä kwinbiti, känti jondron ue bätä jiali ñakare kwete, bätä känti ni gokä ñaka niken ja dibiti biti goire” (Mat. 6:20, TNM). Nire nire tä jondron kä nebätä, ñaka nuen raire, ye känene ja kräke, yebiti jata nemen ruin ulire ietre. Akwa ja mäkätä kwin Jehovabe ye nikwe ngübadre ye bäri ütiäte, ye abokän kukwe mada ñan raba juen ngwarbe nikän jire chi (ñäkädre Hebreos 13:5, 6 yebätä).

NI RABADRE JA NGWEN DITE

14. ¿Kukwe meden köböire ni raba ja ngwen dite?

¹⁴ Jesús mikani gare nitre ja tötikaka kwe yei niara rabaira gobrane ye ngwane kukwe kri rabai nakainkä, akwa biti niebare kwe: “Munkwe ñan kä jürä ngwian jabtä” (Luc. 21:9). Niara niena Reire aune ni jondron jökrä sribekä tä nibe, yebätä ja rabadre ruin dite nie. Pablokwe kukwe ne niebare Timoteo ie: “Ngöbökwe ja Üai biani nie, ni die  mikakäre nüne dite niarakrä amne, ni mda mda tarekäre, erere arato töbikakäre kuin ja käne” (2 Tim. 1:7).

15. ¿Nire nire tö ngwani täte Ngöböi aune ni raba ja ngwen ño niaratre erere?

¹⁵ Nitre kwati Ngöbö mikaka täte käkwe tö ngwani täte Ngöböi. Ñodre, David käkwe mikani gare: “Jehová ja di bianka tie aune niara escudo tikwe. Ti brukwä tä tö ngwen niarai, bätä tä ti dimike ye medenbätä kätä nemen juto ti brukwäbätä aune tita kantare ie käikitakakäre” (Sal. 28:7). Pablokwe niebare: “Ngöbö ni tarekä kri, ye köböire nita kukwe bätäkä ngwarbe ye ganaine kwäräbe jökrä” (Rom. 8:37). Kukwe tare ben Jesukwe ja tuani ye ngwane mikani gare kwe, niara nämene ja mäke kwin Ngöböbe aune niebare kwe: “Ñan ti tä kaibe, ñobätä ñan angwane ti Rün tä tibe” (Juan 16:32). Kukwe niebare kwe yebiti bämikani kwe nämene tö ngwen täte Jehovai. Nikwe ja töi mikadre ye erere angwane ja di kwain nie ja tuakäre kukwe ño ño ben (ñäkädre Salmo 46: 1-3 yebätä).

JEHOVATA NI DIMIKE JA NGWEN DITE

16. ¿Ñobätä ütiäte krubäte ja tötikadre Ngöbö Kukwei yebätä?

¹⁶ Jehovata kukwe keta kabre bien nie ja tuakäre kukweta nemen bare nibätä yebe. Kena, Biblia yebiti tä nuainne. Ni ñaka tä niere nita tö ngwen jai yebätä nita dite, ñakare aune Ngöbö gare nie aune nita ja ketebätä ye köböire nita nemen dite. Akwa, yekäre nikwe ja tötikadre mantre jetebe Bibliabätä. Ja ngwai tä nemen ulire krubäte dreta niara dimike ye tä niere: “Kukwe kwin nieta Bibliabätä tä ti dimike yebätä tita ñäke bati bobu kukwe yebätä”. ¿Kä diandrekä jai Ngöbö mikakäre täte gwairebe ni mräkätre yebe ye nita nuainne? Ye erere nita nuainne angwane salmista kukwe niebare ye erere nikwe niedi: “¡Tita mä kukwei tarere krubäte! Rare dibire tita ñäke mä kukwei yebätä” (Sal. 119:97).

17. a) ¿Dre käkwe ni töi mikai kukwe kwin yebätä? b) Ja mräkätre tä kukwe kwetre mike gare ye mä dimikanina ño ye mä raba niere.

¹⁷ Ketebukäre, tärä keta kabre sribeta ye tä ni mike tö ngwen bäri Jehovai. Ja mräkätre tä kukwe kwetre mike gare täräkwata yebätä ye tä ja mräkätre kwati dimike. Ja ngwai nünanka kä Asia yekänti, bren kädekata trastorno bipolar ye tä niara yebätä, ja mräkä nämene sribi misionero nuainne bren ye arabe nämenebätä. Misionero ye nämene ja tuin ño bren yebe yebätä ja ngwai käkwe ñäkäbare. Niara kukwe ne tikani: “Kukwe ye ti dimikaba aune ti mikaba tö ngwen bäri”.

18. ¿Ñobätä nikwe käre oradre?

¹⁸ Ketamäkäre, kukwe jene jene raba nemen bare nibätä akwa orasion ye raba ni dimike. Kukwe ye ütiäte apóstol Pablo käkwe mikani gare aune mäträbare kwe: “Munkwe ñan töbika ngwarbe dikaro,  akwa munkwe blita Ngöböbe jakrä amne, kukwe jökrä mike gare ie munkwe amne, ja di käräre kwärä munkwe kuin nie Ngöböye arato. Munkwe nuendre kore angwane, Ngöbökwe kä jäme jakwe mikadi mun motobtä. Kä jäme Ngöbökwe abko ñan rükadre gare jire ni kä nebtäye. Kä jäme biandi Ngöbökwe munye, ye käkwe mun moto amne mun töi ngibiadibti kuin Kristo Jesu köböire” (Filip. 4:6, 7). ¿Kukwe kri tä nemen bare nibätä ye ngwane nita käre orare? Alex nünanka Gran Bretaña kä nikanina kwati krubäte ta niarata nemen ulire krubäte, bren ye tä niarabätä akwa niara tä niere: “Blitadre Jehovabe aune Kukwe kwe ye kukwe nuadre Biblia yebiti ye abokän ja nire ti kräke”.

19. ¿Ja ükadrekrö gätäbätä ye mikadre tuin ño jai?

¹⁹ Ketabokäkäre, ni dimikata gätä nuainta yebiti. Salmista käkwe kukwe ne tikani: “Ju Jehovakwe ye bäre ta ti törbaba ja tuai, aune ye rababa ñukwä kwrere tibätä. Ti brukwä aune ti ngrabare ngöi tä kukwe ye ribere Ngöböi kä jutobiti” (Sal. 84:2). ¿Ja ruin ye erere nie? Lani abokänbätä blitani käne niara ie gätä ye nämene tuin ño ye tä niere: “Jehovakwe ti dimikadre ye ti tö nämene, yebätä ti kwandre käre gätäbätä ye nämene gare tie”.

20. ¿Kukwe drie ye tä ni dimike ño?

²⁰ Ketarikekäre, ni dimikata Gobran Ngöbökwe kukwei drieta yebiti (1 Tim. 4:16). Ja ngwai nünanka Australia, tä ja tuin kukwe keta kabre ben, niarata niere: “Ni umbre konkrekasionte ti nübaiba kukwe driere, köbö ye ngwane ti ñaka törbaba kukwe driei, akwa biti ti rikaba. Jehová nämä ti dimike rababa ruin tie, ñobätä ñan aune ti nämä niken kukwe driere ye ngwane kä nämä nemen juto tibätä” (Prov. 16:20). Nitre kristiano kwati yei nüke gare tätre tödeka ni madakwe mike dite ye ngwane tödeka kwetre tä nemen dite arato. Kukweta kisete ye tätre ja di ngwen ñaka töbike krubätebätä aune tätre ja töi mike jondron bäri ütiäte yebätä (Filip. 1:10, 11).

21. ¿Kukwe meden ie ni raba tö ngwen?

²¹ Jehovata ni dimike kukwe keta kabrebiti ne kwe ni rabadre dite ja tuakäre kukweta nemen bare yebe. Nitre Ngöbö mikaka täte metre kädrieta yebätä nikwe töbikadre, aune nikwe ja ngwandre niaratre ye erere angwane nikwe ñaka ja di ngwain nekä ja tuakäre kukwe ruäre ben. Kä krüte nibira no yete kukwe mada rabai bare nibätä, akwa Pablokwe kukwe niebare ye ni raba mike ja töite: “Nun nitata temen nun rüekwe, akwa niaratre ñan tä nun gaenkä. Ne mden kisete, nun naente ñakare sribi nuene Ngöbökrä” (2 Cor. 4:9, 16). Jehovata ni ken ye köböire ni raba nemen dite ja tuakäre kukweta nemen bare nibätä yebe (ñäkädre 2 Corintios 4:17, 18 yebätä).

[Notas]

[Kukwe ngwantarita]

[Jondron üai bämikani página 7]

[Jondron üai bämikani página 10]

Kukweta nakainkä nibätä ye ngwane Jehovata ni dimike ye kadre ngäbiti