Ngite juandre ta jabiti kwärikwäri

“Kukwe tärä ja rüere kwärikwäri munkwe ne ngwane, munkwe kukwe ye dian jabti ta kwärikwäri.” (COL. 3:13)

¿MÄ RABA MIKE GARE ÑO?

¿Ñobätä ni tädre juto biare ngite juankäre ta ni madabiti?

¿Ngite juandre ta ni madabiti ye ütiäte krubäte Jesukwe bämikani ño?

¿Ngite juandre ta jabiti kwärikwäri ye köböire dre kwin rabai nikwe?

1, 2. ¿Ngite juandre ta ni madabiti ye ñobätä ütiäte mäkwe töbikadrebätä?

JA MIKA ngite ye tuin ño Jehovai aune nita ja mike ngite ye ngwane jata nemen ruin ño ie ye niara tä mike gare nie Kukwe kwe yebiti. Arato, ngite juandre ta jabiti yebätä tä kukwe ütiäte driere nie. Ja tötikaba käne yekänti rababa gare nie David aune Manasés ja töi kwitani ye ngwane Ngöbökwe niaratre mikani tuin bobre jai. Niaratre namani ulire krubäte kukwe nuainbare kwetre yebätä, ja mikani ngite ye mikani gare kwetre, niaratre kukwe käme tuanimetre aune ja brukwä tätebiti ja töi kwitani kwetre. Ye medenbätä Ngöbökwe niaratre kani ngäbiti bobukäre.

² Kukwe madabätä ngite juandre ta ni madabiti ye ani mike gare jai. Manasés kukwe tare nuainbare nitre madabätä, ye ngätäite mä mräkätre tädre akräke, ¿ja rabadre ruin ño mäi? ¿Mäkwe ngite juandre ta rei yebiti? Kukwe ngwantarita ye ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune nitre töi käme, töbike jabebätä aune kukwe ükaninte gobrankwe ye ñaka mike täte ye ngätäite nita nüne. Aisete, ¿ñobätä ni kristiano rabadre ja di ngwen ngite juen ta ni madabiti? Ñäkädre tare mäi bätä kukwe ñaka kwin nuaindre mäbätä ye ngwane, ¿dre käkwe mä dimikai ñaka nemen rubun aune ngite juen ta ni mada yebiti Jehovata ribere erere?

ÑOBÄTÄ NGITE JUANDRE TA

3-5. a) ¿Jesukwe kukwe meden bämikani mikakäre gare ñobätä ütiäte ngite juandre ta ni madabiti? b) ¿Kukwe bämikani Mateo 18:21-35 ye tä dre driere nie ja töi kräke?

³ Ja mräkätre konkrekasionte o nitre mada yebiti ngite juandre ta ye ütiäte krubäte, ne kwe ni tädre jäme ni mräkätre ben, ja ketamuko nikwe ben, nitre mada yebe bätä Jehová yebe arato. Ni mada tä ja mike ngite bati bobu ni rüere, akwa ni kristiano ngite juandre tabiti ye Biblia tä mike gare. Ni klabore abokänbiti rürübän ütiä nämene yebätä Jesukwe  blitabare, mikakäre gare ngite juandre ta ni madabiti ye kwin krubäte.

⁴ Rürübän ütiä nämene ni klabore yebiti. Niarakwe sribidre köbö sesenta millones rürübän ütiä biankäre ni sribi bökänkä kwe ie; akwa sribi bökänkä kwe rürübän ütiä ye juani tabiti. Akwa, ni mada rürübän ütiä bäri braibe biandre ni klabore ie, ni ye käkwe sribidre köbö cien näre rürübän ütiä biankäre ie. Ni mada käkwe niebare ni klabore ie rabadre niara ngübare bätärekä. Ni sribi bökänkä käkwe rürübän ütiä kri juani ta ni klabore yebiti, akwa ni klabore ye käkwe ni madabiti rürübän ütiä nämene ye ñaka kitani tabiti, ñakare aune ni ye kitani ngite kwe. Kukwe nuainbare kwe ye matabare tare sribi bökänkä yebätä aune kukwe ne ngwantaribare kwe ni klabore ie: “Tikwe ma ngwianba ruentari tare jae, [...] ye kwrere makwe sribi muko makwe ye ngwiandre ruentari tare jae arato bä amarebti makwe kitani ngite rürümon ütiä chi dokwäre”. Arato, “jrei moto namani romon krübäte sribikä ye kräke, käkwe kitani ngite [...] mikakäre ja ngie nuen abti rürümon ütiä biandreta jökrä kwe” (Mat. 18:21-34).

⁵ ¿Kukwe bämikani Jesukwe ye tä dre driere nie? Niarakwe niebare: “Ye kwrere arato mun mräkä mden mden käkwe kukwe nuendre blo mun rüere, akwa munkwe ñan diandre bti ta ja moto kuinbti, ye ngwane ti Rün tä kä käinbti se käkwe ñan mun ngite niara rüere diandrekä jire chi munbtä” (Mat. 18:35). Kukwe ne tä ja töi kräke nie. Nita käre ja mike ngite, ye medenbätä ni ñaka raba kukwe Jehovakwe ye nuainne täte metre. Akwa, niara tä juto biare ngite juankäre ta nibiti aune ñaka tä ngwenta törö jai jire chi. Ye medenbätä, nire törba ja ketai ben ye rabadre ngite juen ta ni madabiti. Kukwe Kädriebare Jesukwe Ngudrebiti yekänti niebare kwe: “Ni mda tä ja mike ngite mun rüere angwane, munta den jökrä bti ta ne ngwane, munta ja mike ngite Ngöbö mun Rün rüere, ye mun Rün kä käinbti käkwe diandikä jökrä mento munbtä arato. Akwa ni mda tä ja mike ngite mun rüere abko munkwe ñan diandre bti ta [...] ne ngwane, mun ngite Ngöbö rüere, ye mun Rün kä käinbti käkwe ñan diandrekä mento munbtä arato” (Mat. 6:14, 15).

6. ¿Ñobätä ñaka nuäre ngite juandre ta ni madabiti?

⁶ Mä raba niere: “Kukwe ye kwin krubäte, akwa ñaka nuäre nuaindre.” Ni mada tä ja mike  ngite ni rüere ye ngwane ye tä nemen ni töite, ye medenbätä ngite juandre tabiti ye ñaka nuäre nuaindre. Nita nemen rubun, ni törbadre kukwe ükatemana ben o ni törbadre ja ngie mikai. Nitre ruäre tä nemen nütüre ñaka raba ngite juen ta ni madabiti. Ye erere ja ruin mäi angwane, ¿mä raba dre nuainne ngite juankäre ta ni madabiti Jehovata ribere ye erere?

NI TÖI ÑO YEBÄTÄ TÖBIKADRE

7, 8. Ni mada ñaka tä kukwe kwin nuainne mäbätä akwa, ¿dre raba mä dimike ngite juen tabiti aune ñaka nemen rubun jankunu kräke?

⁷ Ni mada tä ja mike ngite ni rüere ye ngwane ni töita nemen kukwe keta kabre nuainne. Ni nemen rubun yebätä nitre käkwe ja tötikabare, aune monso bati ja ngwani ño ye mikani gare kwe: “Bati [...] ti rababa rubun krubäte, tikwe kä mikakaba gwi aune tikwe nieba ti ñaka rükaita gwi. Kä nämä moren aune ti janama kä bä nuäre mrusaire angwane ti jatabata jäme, bätärekä bätärekä ja rababa ruinta kwin tie. Ye bitikäre, ora rikaba ta angwane töi jämebiti ti rikabata gwi aune tikwe ja töi kwitaba”. Kukwe namani bare ye tä mike gare ni rabadre kä mike näin ta ja töi mikakäre jäme, aune töbikadre kwin käne ye köböire ñaka ñäkäi tare ni madai (Sal. 4:4; Prov. 14:29; Sant. 1:19, 20).

⁸ Akwa, ¿mä töi ñan rabadre nemen jäme angwane dre nuaindre? Drebätä mätä rubun yebätä mäkwe töbikadre. ¿Ñaka kukwe kwin nuainbare mäbätä o ñaka mä mikani tuin ütiäte jai yebätä? ¿O raba ruin mäi ni mada ñäkäbare nierare mäi? ¿Kukwe tare krubäte nuainbare mäbätä aune mä ñaka raba ngite juen tabiti? Ñobätä mätä rubun yebätä mäkwe töbikadi kwin, aune kukwe meden nieta Bibliabätä ni jie ngwankäre ye erere mäkwe nuain (ñäkädre Proverbios 15:28 bätä 17:27 yebätä). Mäkwe kukwe ye erere nuaindi angwane ye käkwe mä mikai töbike kwin aune mä rabai juto biare ngite juankäre ta ni madabiti. Ye ñaka nuäre nuaindre, akwa Kukwe Ngöbökwe ye tuanemetre ja “töi ño ño kaibe nikwe amne nita töbike ño ño ni mdabtä” ye mike gare nie ye käkwe mä dimikai ngite juen ta ni madabiti, Jehovata nuainne erere (Heb. 4:12).

MÄ ÑAKA RABADRE RUBUN NGWARBE

9, 10. a) ¿Kukwe ñaka kwin nuainbare mäbätä rabadre ruin mäi angwane mäkwe dre nuaindre? b) ¿Töbikadre kwin aune ni mada mikadre tuin bobre jai ye raba mä dimike ño?

⁹ Kukwe keta kabre känti ni töi raba nemen ñaka kwin. Ani bämike, mätä näin karo mäkwe yete aune ni mada tädre näin karo kwe yete aune bäsi karo ye matadre jai. ¿Mäkwe dre nuaindre? Kukwe ye erere tä nemen bare ni madabätä angwane tä nemen rubun aune tä ni mada karo ngwanka mete ye mä tärä kukwe nuin, ¿ñan ererea? Ni kristiano ñan raba kukwe ye erere nuainne.

¹⁰ Mä ñaka rabadre rubun, ñakare aune mäkwe töbikadre kwin käne kukwe yebätä. Nanekänti, mäkwe ja näkwitani köböite kukwe ye namani bare. O nanekänti karo ni mada yekwe ye ñaka nämene ükaninte kwin. ¿Kukwe ye tä dre mike gare nie? Nikwe töbikadre kwin käne, bätä ñobätä kukwe namani bare ye mikadre gare käne jai, aune ni mada mikadre tuin bobre jai ye köböire ni ñaka rabai rubun krubäte, ni töi rabai jäme aune ni ñaka töbikai blo. Eclesiastés 7:9 tä mäträre nibätä: “Mäkwe ñaka ja töi mika nemen rubun jötrö ngwarbe, ñobätä ñan aune nirebätä kukwe jökrä tä mate tare ni ye abokän töi ñaka”. Mä ñaka rabadre nütüre kukwe nuainta nierare mäbätä. Ruärekänti nita nemen nütüre ni mada ye tä kukwe nuainne nierare nibätä, akwa ni mada ngite yebätä kukweta nainte ie arato. Ñäkädre tare mäi o kukwe ñaka kwin nuaindre mäbätä ye ngwane mä ñaka rabadre rubun jötrö ngwarbe. Mätä ni mada tarere yebätä mä tädre juto biare ngite juankäre tabiti aune ye käkwe kä mikai bäri juto mäbätä (ñäkädre 1 Pedro 4:8 yebätä).

“KÄ NUÄRE MUNKWE YE JATADITA MUN IE”

11. ¿Kukwe drieta ye nitre ñaka kadre ngäbiti kwin ye ngwane dre nuaindre?

¹¹ ¿Mä tädre kukwe driere aune ni mada ñaka  mä kadre ngäbiti kwin ye ngwane mäkwe dre nuaindre? Jesukwe nitre gre ketamä biti ni jätä juani kukwe driere ye ngwane niebare kwe ietre niaratre rabadre kä jäme ribere nitre tuadrebiti kwetre ye kräke. Niebare kwe ietre: “Kä nuäre nibätä tärä yete ngwane, kä nuäre munkwe, ye rabai ben. Akwa kä nuäre nibätä ñan tärä itibe kä yekänti ngwane, kä nuäre munkwe ye jatadita mun ie” (Luc. 10:1, 5, 6, NGT). Nita kukwe driere ye ngwane ni mada tä ni kukwe nuin ye tä kä mike juto nibätä, ñobätä ñan aune kukwe kwin rabai gare ie. Akwa, ruärekänti ñaka ni ka ngäbitita kwin jäme. ¿Kukwe ye rabadre bare mäbätä angwane mäkwe dre nuaindre? Jesukwe niebare mäkwe kä jäme ribedi ni mada kräke ye rabaita mäkwe. Ni gwi ñaka mä kadre ngäbiti kwin, akwa töi jämebiti mäkwe kä mikadrekä ju yebätä. Ñäkädre mäi aune mä rabadre ñäke ni gwi yei angwane ye köböite mä töi ñan rabai jäme.

12. ¿Pablokwe kukwe niebare Efesios 4:31, 32 ye ni töi mikadre dre nuainne?

¹² Kukwe rabadre bare mäbätä ye ngwane käre ja töi mikadre jäme. Ni mada tä ja ngwen käme o kukwe tare nuainne nibätä ye ngwane nita juto biare ngite juankäre tabiti, akwa ye ñaka tä mike gare kukwe nuainbare kwe ye tuin kwin nie, ñakare aune ja mikani ngite kwe ye ñaka tä kwekebe ni töite aune ni töita jäme ye nita bämike. Nitre ruäre tä töbike jankunu kukwe ñaka kwin nuainbarebätä yebätä aune ñaka tä ja töi mike kwin ni mdada kräke ye köböite ñaka tä nüne kä jutobiti. Mäkwe ñaka ja töi mika ye erere. Mä rabai rubun jankunu ni mada kräke ye käkwe ñaka mä mikai nüne kä jutobiti ye mäkwe ngwandre törö jai. Ye medenbätä, ¡mä tädre juto biare ngite juankäre ta ni madabiti! (ñäkädre Efesios 4:31, 32 yebätä.)

KUKWE TUIN KWIN JEHOVAI YE NIEDRE

13. a) ¿Ni kristiano tä “ñukwäbada öbate ükökrö” ño “rüe” dokwäbiti? b) ¿Näkädre tare nie ye ngwane blitadre jäme ye köböire dre raba nemen bare?

¹³ Ni käkwe ñäkäbare tare mäi ye raba ja töi kwite aune kukwe nieta Ngöbökwe ni jie ngwankäre ye kain ngäbiti. Apóstol Pablo kukwe ne tikani: “Ni ja rüere mäbe mrö ie, angwane mäkwe mrö bian kwetadre ie. Ngrötö tomana miare, angwane mäkwe tomana bian ñadre ie. Mäkwe ne nuaindi kore ngwane, mätä ñukwäbada öbate ükökrö krubäte ni ye dökwäbiti. Ñan ja [ganaimana] jondron käme [ie], akwa mäkwe jondron käme [ganain] kukwe kwin yebiti” (Rom. 12:20, 21, NGT). Nita kukwe kwin nuainne ni ja mikaka ngite ni rüere kräke ye raba töi kwite, aune dre kwin tä brukwäte ye raba nemen gare nie. Ni käkwe ñäkäbare tare mäi ye töi ño mäkwe mika nüke gare jai aune ja töi mikadre kwin kräke, ye köböire mä raba ni ye dimike kukwe metre Bibliabätä yebiti. Mäkwe blitai jäme ni mada yebe angwane mä töita kwin kräke yebätä töbikai kwe (1 Ped. 2:12; 3:16).

14. Kukwe tare nuainbare mäbätä akwa, ¿ñobätä mä ñaka rabadre rubun jankunu?

¹⁴ Ni tärä ruäre abokän ben ni ñaka ja ketadre. Ñodre, nitre nämene käne konkrekasionte ja mikani ngite krubäte, aune ñaka ja töi kwitani kwe yebätä kitaninkä kukwebätä yebe ñaka ja ketadre. Ni kitaninkä kukwebätä ye käkwe ja töi kwitadreta angwane ñaka raba nemen nuäre mä kräke ngite juen tabiti, ñobätä ñan aune kukwe nuainbare kwe ye ñan raba käi nikwitekä jötrö ngwarbe mäbiti. Ye erere rabadre bare angwane, mäkwe ja di kärä bati bobu Jehovai ngite juankäre ta ni yebiti. Dreta ni ye brukwäte ye ñan gare mäi, Jehová aibe ie gare. Ni töi ño ye niarata mike ñärärä aune tä nitre ja mikaka ngite ye ngübare bätärekä (Sal. 7:9; Prov. 17:3). Ye medenbätä, Biblia tä niere: “Ni mda mdakwe kukwe nuen käme mun rüere, akwa munkwe ñan kukwe nuenta käme btä ja dokwäre, akwa dre dre tuen kuin ni jökräye, ye jiebti mun rankwa. Erere arato, munkwe ja die mikadre käre nünakäre jäme ni jökräbe. Ti mräkätre tare tikwe, ni mdakwe kukwe nuen käme mun rüere angwane, munkwe ñan ja ngie mika au, akwa munkwe  mun rüe ye tuametre Ngöbö kisete” (Rom. 12:17-19). Ni ñaka iti jire raba kukwe ñäke ni mada kräke (Mat. 7:1, 2). Akwa, Jehová aibe raba kukwe ükete metre ie nikwe tö ngwandre.

15. ¿Ni mada käkwe ja mikadre ngite ni rüere ye ngwane dre ngwandre törö jai?

¹⁵ Ni ja mikaka ngite mä rüere käkwe kukwe ñaka kwin nuainbare mäbätä aune mä ñaka raba ngite juen tabiti rabadre ruin mäi angwane, ni ye tä ja tuin kukwe tare ben arato ye mäkwe ngwan törö jai. Ni ngite ye erere ni mada ye därebare ngite arato (Rom. 3:23). Ni jökrä ja mikaka ngite ye Jehovata mike tuin bobre jai. Ye medenbätä, ni ja mikani ngite ni rüere ye kräke oradre ye bäri kwin. Nita orare ni ye kräke angwane ni ñan rabai rubun jankunu kräke. Jesukwe mikani gare, ni mada tä kukwe tare nuainne nibätä, akwa ni ñaka rabadre rubun jankunu kräke. Niarakwe niebare: “Mun rüe ye munkwe taredre jankunu bätä mun rüe tä näin mun jiebiti ye kräke munkwe oradre” (Mat. 5:44, TNM).

16, 17. ¿Ni ja mikaka ngite käkwe ja töi kwitani rabadre tuin nitre umbre yei ye ngwane mäkwe ni ye mikai tuin ño jai, aune ñobätä?

¹⁶ Ngöbökwe nitre umbre mikani ne kwe niaratre käkwe nitre ja mikaka ngite konkrekasionte ye kräke kukwe ükadrete. Kukwe jökrä tuin Jehovai ye erere ñaka tuin ietre, akwa tätre kukwe ükete ye ngwane Kukwe Ngöbökwe aune üai deme ye tä niaratre jie ngwen. Ye medenbätä, tätre orasion nuainne aune tätre kukwe ükete Jehová töita ño ye ererebätä (Mat. 18:18).

¹⁷ Kukwe nekänti nikwe bämikai nita tö ngwen Ngöböi. Ni ja mikaka ngite ye käkwe ja töi kwitani rabadre tuin nitre umbre yei akwa, ¿mäkwe ngite juain ta ni yebiti aune mäkwe taredi jankunu ye mäkwe bämikai? (2 Cor. 2:5-8.) Ni ja mikaka ngite ye käkwe ja ngwani käme ye köböite kukwe tare nuainbare mäbätä o mä mräkätrebätä, ye ngwane ñan rabai nemen nuäre mä kräke ngite juandre tabiti. Akwa, Jehovata kukwe ükete konkrekasionte yei mätä tö ngwen angwane mäkwe ja ngwain töbätä aune mäkwe bämikai mätä ngite juen ta bökän ni madabiti (Prov. 3:5, 6).

18. ¿Ngite juandre ta ni madabiti ye köböire dre kwin rabai mäkwe?

¹⁸ Nita nemen rubun jankunu ni mada kräke ye tä ni mike bren, ni ñaka tä ja kete ni madabe, nita nemen töbike krubäte aune ni ñaka tä blite kwin ni madabe. Akwa nita ngite juen ta ni madabiti ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe. Ni töi rabai jäme, kukwe meden tä ni ngwen di nekä aune ni mike bren yebätä ja rabaita ruin kwin nie, bätä ni rabai ja mäke kwin ni madabe aune nüne kä jutobiti. Nire kätä ngite juen ta ni madabiti yekwe kukwe kwin rabai: tä ja mäke bäri kwin Jehová ni Rün kä kwinbiti yebe (ñäkädre Colosenses 3:12-14 yebätä).

[Kukwe ngwantarita]

[Jondron üai bämikani página 26]

[Jondron üai bämikani página 27]

¿Jesukwe kukwe bämikani ye tä dre driere nie?

[Jondron üai bämikani página 30]

Ni kristiano tädre juto biare ngite juankäre ta ni madabiti