Ni sribikä kwin aune tö ngwan raba nie

“Mun ñakare ja bkänkä au.” (1 COR. 6:19)

¿MÄ RABA MIKE GARE?

¿Nitre sribikä kirabe ye kisete sribi meden nämene?

¿Sribi medenta ni sribikä Ngöbökwe ye jökrä kisete?

¿Sribi mikani ni kisete ye mikadre tuin ño jai?

1. ¿Ni klabore yebätä nitre tä töbike ño?

KÄ NIKANINA 2.500 ta ni griekore drama tikaka käkwe kukwe ne tikani: “Ni klabore ñaka tä ja mike sribire akwle”. Kukwe niebare kwe ye raba nüke gare kwin nie. Ni klabore ye ngwanta ja tarenike, tä ngite, tä sribire ja dibiti bökänkä kwe kräke aune kukwe kwin ñaka kräke tä nüke ni töite.

2, 3. a) ¿Ni klabore Kristokwe tä sribi kain ngäbiti ye tä niaratre töi mike ño? b) ¿Sribi nuainta nikwe yebätä kukwe meden mikai gare jai?

² Jesukwe mikani gare nitre ja tötikaka ben ye rabai sribire ni klabore kwrere, akwa ni kristiano tä sribi kain ngäbiti ye ñaka tä niaratre mike ulire aune ja tarenike. Sribi nuainta kwetre ye tä kä mike jutobätä, ni mada tä mike tuin ütiäte jai aune tö ngwanta ietre. Jesús murie keta jämi ye känenkri blitabare kwe “sribikä kuin bti bkänkä rabadre tödeke amne sribikä töbtä” yebätä. Niarakwe sribi mikai nuaindre sribikä ye kisete (Mat. 24:45-47).

³ Kukwe ye arabe kädrieta texto madabätä känti ni klabore ye kädekata “ni sribikä” (ñäkädre Lucas 12:42-44 yebätä). Nitre braibe ketata ni klabore yebe aune nitre kristiano jökrä ñaka tä nitre ye ngätäite, akwa nitre jökrä sribikä Ngöbö kräke ye kisete sribita mikani arato. ¿Sribi meden tä ni kisete? ¿Sribi ye mikadre tuin ño jai? Ni sribikä kirabe ye kisete sribi meden nämene ye ani kädriere kukwe ngwantarita ye mikakäre gare jai.

NI SRIBIKÄ KISETE SRIBI MEDEN NÄMENE

4, 5. ¿Ni sribikä kirabe ye kisete sribi meden nämene? Mä raba kädeke.

⁴ Kirabe, ni sribi bökänkä nämene tö ngwen sribikä kwe ie, sribikä ye nämene ju aune sribi mada ngübare kräke. Sribikä ye kädeka nämene kri, niara nämene jondron sribi bökänkä yekwe, ngwian bätä nitre sribikä mada ye ngübarebiti. Ñodre, jondron nämene  Abrahankwe ye mikani gare kwe Eliezer ie. Arato, juani kwe Mesopotamia Isaac muko känene (Gén. 13:2; 15:2; 24:2-4).

⁵ Abrahán bräi Jacob, monsoi José ye namani sribikä Potifar gwirete (Gén. 39:1, 2). Ye bitikäre, ni sribikä namani jondron ngübarebiti José kräke, aune ni ye käkwe José etebatre ni jätä ye kani ngäbiti töi kwinbiti. Arato, Josekwe ni sribikä ye mikani kukwe ükete, ne kwe copa sribebare ngwiane ye rabadre tuin goibare kwrere. Nitre kädeka nämene sribikä yei tö ngwan nämene krubäte (Gén. 43:19-25; 44:1-12).

6. ¿Nitre umbre kädekani tätre sribi meden meden nuainne?

⁶ Siklo nikani ta ye bitikäre, apóstol Pablo käkwe tikani nitre kristiano ji ngwanka käne ye tä “ji dokwäte jondron Ngöbökwebiti” (Tito 1:7, NGT). Niaratre tä kädekani “nitre [...] tä obeja kwrere Ngöbö ngwärekri” ye jie ngwankäre, ye medenbätä tätre konkrekasion jie ngwen, aune tätre kukwe kwin bämike käne (1 Ped. 5:1, 2). Tätre sribi jene jene nuainne. Tätre sribire konkrekasion kwetre yekänti, akwa ruäre tätre kädekani ni ni tuabitikä erere konkrekasion keta kabre dimikakäre. Nitre ji ngwanka Sukursalte ye tätre konkrekasion tä juta kwatire kwatire ye ngübarebiti. Sribita niaratre kisete ye tätre nuainne kwin, ñobätä ñan aune dre dre nuainta kwetre ye mikaita gare jökrä Ngöböi (Heb. 13:17).

7. ¿Ñobätä ni raba niere ni kristiano jökrä tä ni sribikä kwrere?

⁷ Akwa, ¿nitre kristiano kwati ja mikaka metre täte ñaka tä kädekani ni umbre erere ye kätä dre nuainne? Nitre kristiano jökrä yei apóstol Pedro kukwe ne tikani: “Ngöbökwe ja moto mikani kuin munkrä, käkwe ja di biani bätäkä ngwarbe munye abkobti munkwe sribidre, ye kwrere munkwe sribi kuin ni mda mdakrä” (1 Ped. 1:1; 4:10). Kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa Ngöböta nuainne ni kräke, tä ni töi mike kwin aune jondron bien nie ne kwe ni rabadre ja mräkätre dimike. Ye medenbätä, ni jökrä Ngöbö mikaka täte ye ni sribikä kwrere, sribi ye ütiäte, tä kä mike juto nibätä aune tö ngwanta nie yebätä sribi ye mikani ni kisete.

NI ABOKÄN NGÖBÖKWE

8. ¿Kukwe meden ütiäte ngwandre törö jai?

⁸ Ni abokän sribikä kwrere yebätä ani ja töi mike kukwe ketamäbätä. Kena: ni jökrä abokän Ngöbökwe aune dre dre nuaindi ye mikadre gare ie. Pablo kukwe ne tikani: “Mun ñakare ja bkänkä au, ñobtä ñan angwane Ngöbökwe mun kökani jakrä” Kristo ja därie ianinte yebiti (1 Cor. 6:19, 20). Jehová ye ni bökänkä ye medenbätä ni rabadre niara kukwei mike täte, aune kukwe kwe ye ñaka tribe dobokä kwrere (Rom. 14:8; 1 Juan 5:3). Arato, nita nemen klabore Kristokwe. Nitre sribikä kirabe ye kwrere, ni mikata sribikäre aune ni raba kukwe ruäre nuainne, akwa ñan nuaindre ni törbadre nuain ño ererebätä. Sribi meden ribeta nuaindre nie ye erere nuaindre. Sribita ni kisete konkrekasionte, akwa ni jökrä klabore Ngöbökwe aune Kristokwe.

9. ¿Ni sribi bökänkä aune ni klabore tätre dre nuainne ye Jesukwe mikani gare ño?

⁹ Jesukwe kukwe bämikani mikakäre gare nie ni sribi bökänkä aune ni klabore ye tätre ja kete ño jabe. Jesukwe blitabare nitre ja tötikaka kwe ben ni klabore käkwe sribibare köböiti ye bitikäre nükaninta gwi yebätä. Ni sribi bökänkä ye käkwe ñaka niebare ie: “¿Jakwe mröre mesabtä nete”? Ñakare aune niebare kwe ie: “Dän mda kite jabtä, bti makwe mrö sribe tikrä. Makwe ti buka amne makwe tomna bian tie. Tikwe mrödi amne tikwe tomna ñadi ünän, yebti makwe mrödi amne makwe tomna ñadi”. Ye bitikäre Jesukwe kukwe ye mikani gare krörö ietre: “Ne kwrere arato, Ngöbökwe dre nuemna, ye erere munkwe nuendre täte jökrä angwane, munkwe niedre krörö ie:  Nun abko ni klabore ütiäte ñakare makwe Ngöbö, ñobtä ñan angwane sribi nuemna aibe nunkwe nuenbare” (Luc. 17:7-10).

10. ¿Kukwe meden tä mike gare nie nita ja di ngwen sribire Jehová kräke ye tuin ütiäte ie?

¹⁰ Nita ja di ngwen sribire Jehová kräke ye tä mike tuin ütiäte jai. Biblia tä käbämike nie: “Ngöbö abko töi metre [...] amne munta Ngöbö tarere [...] ye abko Ngöbökwe ñan käikwitadrekä jabti” (Heb. 6:10). Kukwe meden ni raba nuainne ye Jehovata nuainmana nie. Arato kukwe ye ñaka tribe doboko kwrere, aune tä kukwe kwin mike nemen bare nibätä. Kukwe bämikani yekänti Jesukwe mikani gare ni klabore ye ñaka tä jondron o kukwe meden tuin kwin ie ye nuainne käne ja kräke. Nita ja denkä Ngöbö kräke ye ngwane nita ja töi mike kwatibe sribi kwe ye mike nuainne käne jai.

¿JEHOVATA DRE NGÜBARE NI JÖKRÄBÄTÄ?

11, 12. Ni abokän sribikä ye medenbätä, ¿ja töi mikadre dre nuainne, aune kukwe meden ñaka nuaindre?

¹¹ Kukwe ketebubätä ja töi mikadre: ni abokän sribikä ye medenbätä kukwe meden nieta nie ye nita mike täte gwairebe. Ja mräkätre ye kisete sribi ruäre mikata nuaindre, akwa ja mräkätre mada konkrekasionte tä sribire arato. Ñodre, ni ja tötikaka Kristokwe aune ni testiko Jehovakwe yebätä ni rabadre ja tarere kwärikwäri. Jesukwe mikani gare ja taredre kwärikwäri yebiti ni kristiano metre tä nüke gare (Juan 13:35). Akwa nitre ñaka tä kukwebätä nibe ye nita tarere arato. Ni jökrä raba ni mada tarere aune nikwe ye bämikadre arato.

¹² Nikwe ja ngwandre kwin metre ye Jehovata ngübare nibätä. Ja ngwan käme aune kukwe blo ñäkäita Bibliabätä ye ñaka nuaindre. Pablo mikani gare: “Nitre ja mikaka gure ngwarbe, nitre jondron ngwarbe mikaka ngöböre jai, nitre tärä gure akwa ja mike gure ni madabe, nitre brare ja mike merire, nitre brare ruäre nemen jabe, nitre gokä, nitre töi käre jondron tuabätä bäri ere jakwe, nitre dröbanikaka, nitre blitaka ngwarbe ni mada rüere, nitre jondron diankaka ni madakän nitre kukwe ne nuainkä yekwe gobran Ngöbökwe ye ñaka rabai” (1 Cor. 6:9, 10, TNM). Nikwe ja di ngwandre kukwe ükaninte Ngöbökwe ye erere nuainkäre ye ngwandre törö jai. Akwa, ja di ngwanta ye ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune ye köböire kukwe kwin keta kabre rabai nikwe. Ñodre, ni ngrabare ye tädi kwin, ja mäkäi kwin ni madabe, aune Ngöböta ni kain ngäbiti ye kä mikai juto nibätä (ñäkädre Isaías 48:17, 18 yebätä).

13, 14. ¿Nitre kristiano jökrä ye kisete sribi meden tä, aune ye mikadre tuin ño jai?

¹³ Ni sribikä ye erere sribi tärä nuaindre nie ye ngwandre törö jai. Kukwe metre ye Jehovakwe mikani gare nie, ye abokän jondron ütiäte. Ye erere arato nikwe kukwe ye mikadre gare nitre madai ye niarata ngübare nibätä (Mat. 28:19, 20). Pablo kukwe ne tikani: “Nun Jesu kukwei ngwianka abko sribikä jirekäbe Kristokrä amne, kukwe nämane kaibe tiebe Ngöbökwe Kristobtä, ye abko Ngöbökwe mikani nun kisete dirikäre ni mda mdaye” (1 Cor. 4:1). Apóstol Pablo mikani gare ni sribikä rabadre “kukwe nämane kaibe tiebe Ngöbökwe”, ye abokän kukwe metre Bibliabätä, mikani kisete ye ngübarebiti aune mike gare nitre madai Ni Sribi Bökänkä Jesukristo niebare erere (1 Cor. 9:16).

¹⁴ Nita kukwe metre driere ye ngwane nita bämike nita ni mada tarere. Ni kristiano itire itire tä ja tuin kukwe jene jene ben. Ye medenbätä ni jökrä ñan raba sribi Ngöbökwe nuainne ja närebe, aune ye gare Jehovai. Akwa, ni raba dre nuainne ye erere nita nuainne jökrä ye bäri ütiäte kräke. Yebiti nikwe bämikai nita Ngöbö aune nitre mada tarere bökän.

 JA NGWANDRE METRE YE ÜTIÄTE

15-17. a) ¿Ñobätä ütiäte krubäte ni sribikä käkwe ja ngwandre metre? b) ¿Ñaka ja ngwandre metre angwane dre raba nemen bare ye Jesukwe bämikani ño?

¹⁵ Kukwe ketamä ja jie ngwankäre ye bäsi ja erebe kukwe ketebu kädrite käne yebe: nikwe ja ngwandre metre aune tö ngwandre nie. Ni sribikä töi raba nemen kwin aune kukwe keta kabre raba nemen gare ie, akwa kukwe nieta ie ye ñaka nuaindre kwe o ñaka ja ngwandre metre kwe däkien kwe ie angwane, kukwe gare ie ye ñaka raba nemen ütiäte. Ja ngwandre metre ye ütiäte sribi nuainkäre kwin. Pablokwe kukwe niebare ye ngwandre törö jai: “Jändrän mikata ni kisete sribikäre kore angwane, ni yebti bkänkäta tödeke abko bä mikadre kwe jabtä” (1 Cor. 4:2).

¹⁶ Nikwe ja ngwain metre angwane Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare nibätä yei ni raba tö ngwen. Akwa, ñaka ja ngwain metre angwane ja tuai kukwe tare ben. Ngwian yebätä Jesukwe kukwe bämikani ye tä kukwe ye driere nie. Nitre klabore käkwe ja ngwani metre aune ngwian ni sribi bökänkäkwe yebiti sribibare kwetre, yebätä ni sribi bökänkä käkwe kukwe kwin niebare ietre aune jondron biani kwe ja töi kwinbiti ietre. Akwa, ni sribikä mada käkwe ñaka sribibare ye kädekani “sribikä käme krene”. Ngwian biani ie ye dianinkä kän aune niara kitakamana ju bäre (ñäkädre Mateo 25:14-18, 23, 26, 28-30 yebätä).

¹⁷ Ni mada käkwe ñaka ja ngwani metre ye köböite dre namani bare ye Jesukwe mikani gare kukwe mada bämikani yekänti: “Bati ni ngwian bkänkä kri nämane iti abko kräke ni mda nämane jändrän ngibiabtikä. Ni jändrän ngibiabtikä ye abko ñan nämane sribire kuin, aisete jändrän jatani nente kri sribi bkänkäkän niebare [...] ie. Abtä sribi bkänkä käkwe sribikä kwe ye käräbare, bti niebare  kwe ie: ¿Mata jändrän ngibiarebti ño tikrä amarebti ma kädrieta nüke blo tibe nete? Mata sribire ño ño tikrä, ye niere jökrä tie, ñobtä ñan angwane makwe ñan jändrän ngibiadrebti jire mda, niebare kwe ie” (Luc. 16:1, 2). Ni sribikä ye jondron ni sribi bökänkäkwe ye ganinte yebätä niara dianinkä sribibätä. ¡Kukwe ne tä ja töi kräke nie! Jehovata dre ribere nie ye nikwe ñaka kren ngwandre jai nuainkäre.

¿SRIBI NIKWE YE KETA RABA SRIBI NI MADAKWE YEBE?

18. ¿Ñobätä sribi nuainta nikwe ye ñaka ketadre sribi nuainta ni madakwe yebe?

¹⁸ Sribita ño yebätä ni itire itire rabadre töbike, akwa sribi ye ketadre sribi ni madakwe yebe, ye ñaka kwin. Biblia tä mäträre nibätä: “Ni itire itire tä sribi nuene ño, ye mika ñäräre kuin kwe, yebtä blita au kwe jakrä angwane, jändrän nuenta kuin kwe raba tuen ie, yebtä tö raba ja käikitekä ne ngwane ja käikitaka kwe, akwa ni mda mda tä sribi nuene ño, yebtä ñan ñäkä kwe” (Gál. 6:4). Nita sribi nuainne ye ñaka ketadre ni mada tä nuainne yebe, ñakare aune nita nuainne ño yebätä ja töi mikadre. Ye köböire ja ñaka rabai ruin bäri kri nie, arato ni ñaka di riaikä sribi nuainta nikwe yebätä. Nikwe töbikai jabätä angwane rabai gare nie kukwe keta kabre tä ni jene jene kisete. Ñodre, nita nemen bren, nita kite umbre, o kukwe mada tä ni kisete yebätä ni ñan raba sribire ni nämene nuainne käne ye erere. O rabai gare nie ni raba sribi nuainne bäri. Yebätä nikwe ngwandretari jai, ¿ti raba sribire bäri Ngöbö kräke?

19. ¿Ni tö sribi nuain akwa ni kädeka ñaka nuainkäre angwane ñobätä ñaka ja di ngwandre nekä?

¹⁹ Sribita ni mada kisete o ni tö sribi ye nuain, akwa ni ñaka rabadre ñäke ni ye rüere. Ñodre, ja mräkä tö ja tuai ni umbre erere konkrekasionte o tö kukwe kädriei gätä krite. Ja di ngwandre ne kwe sribi ye rabadre kisete, akwa ñaka kädekai jötrö sribi ye nuainkäre angwane ñaka ja di ngwandre nekä kwe. Kä rikadre raire ta aune tädre sribi ye ngübare raba ruin ie, akwa kukwe keta kabrebätä sribi ye ñaka tä nemen jötrö kwe ye ñaka nüke gare ie. Moisés namani juto nitre Israel diankakäre kä Egipto yekänti, akwa niarakwe kä ngübabare gre ketebu jire kukwe ye nuainkäre ye ñaka käi kwitadrekä jabiti. Kä ngübabare kwe ye käkwe niara dimikani ja töi mike kwin nitre ja dokwä mikaka ribi aune ñaka ja mikaka täte ye jie ngwankäre (Hech. 7:22-25, 30-34).

20. ¿Jonatán kukwe nuainbare ye tä dre driere nie?

²⁰ Nanekänti sribi ruäre ñan mika raba ni kisete. Kukwe ye erere namani bare Jonatanbätä. Niara ye abokän Saúl monsoi, yebätä niara rabadre kädekani reire gobrankäre nitre Israel yebiti. Akwa, Ngöbökwe David ni bäri bati ye kädekani. ¿Ye namani tuin ño Jonatán ie? Kukwe ye kani ngäbiti töi kwinbiti kwe aune David dimikani kwe. Niebare kwe ie: “Mä ara rabai reire nitre Israel yebiti aune ti ara rabai ütiäte mä ye bitikäre” (1 Sam. 23:17). Jonatán kukwe ye kani ngäbiti aune ñaka namani mokrere rün kwe ye erere. ¿Ye tä dre driere nie? Ni ñaka rabadre sribi mikani ni mada kisete ye ribere krubäte jai, ñakare aune ja töi mikadre sribi medenta ni kisete ye nuainne kwin. Kä mrä yete Jehovakwe nitre niara mikaka täte töita drebätä ye erere nuaindi kwe kräke, ie nikwe tö ngwandre.

21. ¿Sribi mikani ni kisete ye mikadre tuin ño jai?

²¹ Nikwe ngwandre törö jai ni abokän sribikä arato, akwa ni ñaka tä klabore sribire ni sribi bökänkä käme kräke. Jehovakwe sribi ütiäte mikani ni kisete: nita kukwe kwin driere kä krüte nete, aune sribi ye ñaka nuaindita bobukäre. Ne madakäre, kä bianta krubäte nie sribita mikani ni kisete ye nuainkäre. Ye medenbätä, nikwe ja ngwandre ni sribikä kwin metre ye kwrere aune nita sribire Ni bäri kri jondron jökrä sribekä kräke ye mikadre tuin ütiäte jai.

[Kukwe ngwantarita]

[Jondron üai bämikani página 9]

[Jondron üai bämikani página 12]

Sribi mikani ni kisete ye nuaindre kwin metre