Nitre ‘nünanka jötrö’ tä gwairebe Ngöbö metre mike täte

“Nitre menteni käkwe sribidi aune viña nökadi mun kräke. Mun abokän kädekai sacerdote Jehovakwe.” (IS. 61:5, 6)

¿MÄ RABA MIKE GARE?

¿Nitre ruäre tä töbike ño nitre menteni yebätä, akwa Biblia tä dre niere?

¿Nitre kä jökräbiti tibien ye nübaita dre nuainne?

¿Ñobätä ni raba niere nitre menteni ye ñaka tärä ni ngätäite?

1. ¿Nitre ruäre tä töbike ño nitre menteni yebätä, aune ñobätä niaratre ñaka töbike metre?

JA TÖTIKABA käne yete mikaba gare nitre ruäre ñan tä töbike kwin nitre menteni yebätä, aune tätre mike tuin ngwarbe jai. Akwa, nitre ie jata nemen ruin ütiäte nitre juta madate yebätä, yebiti tätre bämike kukwe ñaka gare ietre aune ñaka ni mada mike tuin ütiäte jai. Tärä keteiti tä mike gare: “Nitre jene jene tä kä tibienbätä ye Biblia tä niere niaratre ye ja etebare” (The Races of Mankind). Ja mräkätre ye töi ñaka ja erebe, akwa jökrä ja etebare.

2, 3. ¿Nitre tä nüne juta madate ye tuin ño Jehovai?

² Juta jökrä te nitre menteni tä nüne. Ye erere arato, juta Israel yete nitre menteni nämene nüne, Kukwe biani Moisés ie ye köböire nitre ye nämene ja mäke kwin Jehovabe. Kukwe biani Moisés ie yete kukwe nämene ükaninte nitre menteni kräke, arato nitre Israel töi mika nämene nitre ye mike tuin ütiäte jai, aune kukwe metre nuainne kräke. Ye kwrere arato ni kristiano erametre tä ni jökrä mike tuin ja erebe jai aune ja ñaka ruin bäri ütiäte ietre ni madabätä. Pedrokwe niebare, “ni jökrä ütiäte ja kwrere Ngöbökrä [...] ni nünanka juta mdente mdente käta Ngöbö mike ütiäte jae amne tä nüne metre abko Ngöböta juto biare kaen ngäbti” kukwe ye tuin metre nie (Hech. 10:34, 35).

³ Nitre menteni tuametre nämene nüne nitre Israel ben ye tä mike gare nitre tä nüne juta madate ye Jehovata mike tuin ño jai. Kä nikani ta ye bitikäre apóstol Pablo niebare: “¿Ngöbö ye abko, Ngöbö kaibe nitre israelita aibe kräke ya? amne ¿ni mda mda ñakare israelitare abko ñakare Ngöbö ye bkäne  siba ya? ¡Ñakare jire! Ngöbö abko Ngöbö ni kä jökräbtikwe” (Rom. 3:29; Joel 2:32).

4. ¿Ñobätä nie raba “Israel Ngöbökwe” ye ngätäite nitre menteni ñaka tärä?

⁴ Juta Israel kena ye Jehovakwe tuanimetre aune kukwe mrä ükaninte kwe, nitre diankakäre nänkäre kä kwinbiti, juta mrä ye kädekani “Israel Ngöbökwe” (Gál. 6:16, NGT). Pablokwe niebare juta mrä dianinkä yete “ni griegore, ni judio, ni tarei kwata tikaninkä, ni tarei ñaka kwata tikaninkä, ni menteni, ni escita, ni klabore, ni ñaka klabore, ye ñaka yete, ñakare aune Kristo aibe tä jondron jökräbiti ta aune ni jökräbiti ta” (Col. 3:11, TNM). Ye medenbätä, ni raba niere nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ngätäite nitre menteni ñaka tärä.

5, 6. a) ¿Kukwe meden ngwantari raba jai kukwe niebare Isaías 61:5, 6 yebätä? b) ¿Nire “Sacerdote Jehovakwe” aune nire “nitre menteni” nieta Isaías yebätä? c) ¿Nitre ye tä sribi meden ja erebe nuainne?

⁵ Kukwe rabai bare niebare Isaías kapitulo 61 yekänti, tä nemen bare nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebätä arato ye ani kädriere. ¿Ñobätä bersikulo 5 aune 6 tä niere “nitre menteni” rabai sribire “sacerdote Jehovakwe” yebe?

⁶ Sacerdote ye abokän nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti abokän ‘gaikröta kenaʼ. “Sribidi kwetre Ngöbökrä amne Kristokrä amne gobrandi kä mili krati kwetre ben gwaire arato” (Apoc. 20:6). Akwa, nitre kristiano kwati ja ngwanka metre töita nünanbätä kärekäre Kä tibien nebätä. Nitre ye “nitre menteni” tä sribire gwairebe nitre nänkä kä kwinbiti yebe. Tätre ja töi kwinbiti “sacerdote Jehovakwe” dimike bätä tätre “sribire aune viña” nökö kräke ye kwrere. Nura ja üaire ye tätre mike ngwä nemen Ngöbö käikitakakäre, ye medenbätä tätre nitre mada mike ja tötike. Nitre tö Ngöbö mikai täte ja brukwä kwinbiti kärekäre ye nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune “obeja mda mda” tätre tuinbiti aune dimike (Juan 10:16).

 “NITRE NÜNANKA JÖTRÖ” ABRAHÁN KWRERE

7. Abrahán erere nitre mada nämene Ngöbö mike täte metre kirabe, ¿kukwe meden känti ni abokän ja erebe nitre yebe?

⁷ Nikwe ja tötikaba käne ye erere, nitre kristiano metre ye abokän nitre menteni ye kwrere o nünankä jötrö ngwarbe kä gobrainta Satanakwe yete. Nitre Ngöbö mikaka täte metre kirabe ye erere nita nüne arato, “niaratre nämane nüne ni menteni kwrere amne, nämane nüne jötrö kä nebtä abko niebare jabtä kwetre”, ñodre Abrahán nünanbare ye erere (Heb. 11:13). Nikwe nünain kä kwinbiti o Kä tibienbätä akwa ni jökrä raba ja mäke kwin Jehovabe Abrahán erere. Santiago käkwe mikani gare “Abrahamkwe Ngöbö kukwei mikani era, yebtä abko Abraham ngite ñakare mda Ngöbökwe niebare btä [...]. Bärire mda abko Abraham abko Ngöbö kukwe muko nieta” (Sant. 2:23).

8. ¿Ngöbökwe dre käbämikani, aune dre ie Abrahán nämene tö ngwen?

⁸ Jondron kwin nuaindi nitre jökrä kräke Abrahán aune ngäbriänkätre kwe köböire ye Ngöbökwe käbämikani (ñäkädre Génesis 22:15-18 yebätä). Kukwe käbämikani ye ñaka namani bare bengwairebe, akwa kukwe ye rabai bare metre ie Abrahán nämene tö ngwen. Niara ñaka nünanbare kä keteitibe känti mräkätre kwe yebe, kä ye ngwane niara nämene ja mäke jankunu Jehovabe.

9, 10. a) ¿Abrahakwe kukwe meden bämikani ni käne? b) ¿Ni raba nitre nübaire ño arato?

⁹ Kä nuäi te Abrankwe kukwe ye ngübadre ye ñaka nämene gare ie, akwa niara nämene Ngöbö aibe mike täte aune tarere jankunu. Ja okwä ketaninte kwekebe kwe kukwe käbämikani ie yebätä, ye medenbätä niarakwe ñaka juta känänbare nünankäre käre (Heb. 11:14, 15). ¿Kukwe meden bämikani kwe ni kräke? Nikwe ñaka ja töi mikadre jondron ribebätä krubäte jai, jondron ruäre ñaka nikwe o nitre mada ñaka ni mike tuin ütiäte jai, bätä ni ñaka ja tötikabare kwela krite akwa ñaka jä töi mikadre krubäte jondron ye jiebiti. Kä ne nibira krüte ni käne, aisete ¿ñobätä ja di ngwandre nüne “nitre mada ye kwrere”? ¿Drekäre ja töi mikadre jondron ñaka tä nuen raire yebätä? Abrahán ye erere ni töita kukwe bäri kwin yebätä aune kukwe käbämikani rabai bare ye nita ngübare bätärekä (ñäkädre Romanos 8:25 yebätä).

¹⁰ Abrahán mräkätre ye köböire kukwe kwin käbämikani rabai bare, ye medenbätä Jehovata nitre jökrä nübaire ne kwe kukwe ye rabadre kwetre. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye “sacerdote Jehovakwe” aune obeja mada ye “nitre menteni”, tätre kukwe 600 jene jenebiti nitre nübaire Kä jökräbiti tibien.

NI JÖKRÄ TÄ JA MÄKE KWIN

11. ¿Salomón orasion nuainbare yebiti mikani gare kwe töi nämene ño nitre menteni kräke?

¹¹ Templo sribebare ye käi ngwani juto kä 1026 k. 1 k. ye ngwane ja namani ruin ño Salomón ie ye mikani gare kwe orasion nuainbare kwe yebiti. Kukwe niebare kwe yebiti mikani gare kwe nitre juta madate rabai keteitibe Jehová käikitakakäre, Ngöbökwe kukwe käbämikani Abrahán ie ye erere: “Arato ni menteni ñaka därebare juta Israel yete ye jatadre kä mente yekänti mä kä mikakäre gare jai (mä kä ütiäte aune mä kise dite bätä mä küde ngökaninte ye kukwe nuai kwetre  yebätä), aune nitre ye jatadre orare ju nete, mätä nüne kä kwinbiti akwa mäkwe niaratre kukwe nua, nitre menteni tä kukwe ribere mäi ye erere mäkwe nuain kräke, ne kwe juta kä jökräbiti tibien ie mä kä ye rabadre gare aune mä mikadre täte kwetre juta mäkwe Israel tä nuainne ye erere” (1 Rey. 8:41-43).

12. ¿Ñobätä nitre ruäre tä töbike jene nitre testiko Jehovakwe yebätä?

¹² Ni menteni ye ni nünanka juta madate. Ni testiko Jehovakwe ye abokän ni menteni tä nüne juta madate ye erere. Jesukristo tä Reire Gobran Ngöbökwe yete aune niaratre tä ja ngwen metre gobran yei. Ye medenbätä, niaratre ñaka ja mrite jire chi gobran mada yebe aune ye ñaka mate kwin nitre mada yebätä.

13. a) ¿Ñobätä nie raba nitre menteni ye ni rabadre mike gare kwin jai? b) ¿Ñokänti gare nie Jehová tö namani ni tuai nüne keteitibe?

¹³ Nitre menteni tä blite kukwe madabiti, nüne, ja ngwen, bä aune tä ja ngwäkite ño yebiti nüke gare. Niaratre ye nüne juta jene jene te akwa kukwe ja erebe tä nemen bare nitre jökräbätä. Nitre ruäre tätre nitre menteni bä ye aibe mike ñärärä ye medenbätä nieta niaratre ye jene. Akwa, niaratre tä nitre ye mike gare kwin jai angwane tä nemen gare ietre ni jökrä ja erebe. Ni kä nebätä ye gobran itibe käkwe gobraindre akräke ni ñaka rabadre iti ni menteni kwrere. Ni kä tibienbätä käkwe nünandre keteitibe ni ja mräkäre erere aune gobran itibe aibe rabadre gobrane ye Jehová tö namani. ¿Nitre raba nüne ye erere kä nengwane?

14, 15. ¿Nitre testiko Jehovakwe tätre kukwe meden mike tuin ütiäte jai nünankäre keteitibe?

¹⁴ Kä nengwane nitre tä bike kri aune juta kwe mike tuin bäri ütiäte jai, akwa nitre mada tärä abokän ja mäke kwin ni jökrä ben. Nitre jökrä mikadre tuin ja erebe jai ye ñaka nuäre nuaindre. Ted Turner ni canal CNN sribekä käkwe sribibare nitre ütiäte nünanka juta jene jene te ben, niarakwe niebare: “Nitre ye namani gare tie ye kwin krubäte. Nitre ye ñaka jataba tuin tie ni menteni erere, ñakare aune ti rababa mike tuin jai nitre nünanka juta keteitibe te ye erere. Arato, ni menteni nie nämene ietre ye jataba mate ñaka kwin tibätä aune kukwe ye ñaka niedre jire CNN, ñakare aune nitre yei niedre nitre nünanka juta madate tikwe nieba”.

¹⁵ Nitre testiko Jehovakwe ye aibe tä keteitibe nitre mada yebe, nitre mada tuin ño Ngöböi ye erere tätre ja töi mike kräke aune tätre nitre mada mike tuin  ja erebe jai. Nitre nünanka juta madate ye niaratre ñaka mike tuin ngwarbe jai aune ñaka mokrere bentre, ñakare aune nitre ye töi ño bätä kukwe meden gare ietre yebätä tä mike tuin ütiäte jai. Niaratre tätre ja töi mike kore ye köböire dre kwin tä nemen kwetre aune tätre ja mäke ño ni madabe, ¿raba ruin mäi?

“NITRE MENTENI” ÑAKA RABAIRA

16, 17. ¿Apocalipsis 16:16 bätä Daniel 2:44 ye rabai bare angwane nikwe nünandi ño?

¹⁶ Gwäune, Gobran Ngöbökwe rüdi; rü ye “kädianta Armagedón hebreore”, aune yete gobrantre kä jökräbiti tibien rüdi Jesukristo aune nitre rükä kwe kä kwinbiti yebe (Apoc. 16:14, 16; 19:11-16). Kä nikanina 2,500 ta, angwane Daniel kukwe niebare yekänti mikani gare kwe gobrantre ja mikaka Ngöbö rüere ye gaite: “Gobrantre ye näire Ngöbö kä kwinbiti käkwe gobran ükaite abokän ñaka gaite jire chi. Aune gobrantre mada ñaka rabai gobrane täte. Gobran ye käkwe gobrantre mada mrükaite aune gaite jökrä, aune gobran ye arabe käkwe gobrandi käre” (Dan. 2:44).

¹⁷ ¿Kukwe käbämikata ye rabai bare angwane mäkwe nünain ño yebätä mä tärä töbike? Kä nengwane nitre tä kukwe ükete ne kwe nitre mada ñaka rikadre juta madate, kukwe ye ñaka nuaindi mada aune ni ñaka rabai ni menteni kwrere. Kä ye ngwane nitre bätäkä ngwarbe rabai keteitibe ye käkwe mikai gare Ngöbökwe jondron keta kabre bä nuäre jene jene sribebare. ¡Kukwe kwin tä ni kräke! Aisete, ja di ngwandre Jehová ni Sribekä ye käikitekä aune mike ütiäte jai ye abokän bäri kwin.

18. ¿Kukwe meden tä mike gare ni nünanka juta jene jene te raba nemen keteitibe?

¹⁸ ¿Kukwe käbämikata ye rabai bare metre? ¡Jän! Kukwe keta kabre tä mike gare kukwe ye rabai bare metre. Nun testiko Jehovakwe ñaka tä ja mräkätre nünanka juta madate ye mike tuin ni jenena erere jai. Ñodre, sribi keta kabre nuainkäre bätä kukwe kwin driekäre ye kräke kukwe ükaninte bitinkä sukursal ruäre mikakäre keteitibe (Mat. 24:14). Nitre nünanka juta madate ye kräke gobran tä kukwe meden ribere ye erere nuainbare angwane ja mräkätre jökrä ye namani keteitibe. Kukwe ne kätä mike gare arato, Jesukristo Rei kädekani Jehovakwe tä sribire ja dibiti nitre kä nebätä mikakäre nüne keteitibe. Niara köböra “ni jökrä ganaine rübtä” (Apoc. 6:2).

19. ¿Blitata kukwe keteitibebiti ye köböire dreta nemen bare?

¹⁹ Ni testiko Jehovakwe tä nüne juta jene jene känti aune nita blite kukwe jene jenebiti, akwa ni jökrä tä ja di ngwen blite kukwe keteitibebiti, ye köböire nita nüne keteitibe (ñäkädre Sofonías 3:9 yebätä). Nita nüne kä käme te, akwa ni ñaka tä ja mike kukwe yete. Nita keteitibe ni ja mräkäre kwrere ye kätä mike gare kä ja känenkäre yete ni ñaka rabaira ni menteni kwrere. Ni jökrä kä nebätä yei rabai gare kukwe niebare täräbätä nini käne ye rabai bare: “Nitre jene jene tä kä tibienbätä ye Biblia tä niere niaratre ye ja etebare” (The Races of Mankind).

[Kukwe ngwantarita]

[Jondron üai bämikani página 24]

[Jondron üai bämikani página 25]

¿Abrahán erere ni töita kwatibe kukwe käbämikani Ngöbökwe yebätä?

[Jondron üai bämikani página 27]

Jehová kräke ni ñaka iti jire menteni

[Kukwe nieta página 28]

¿Ni jökrä rabai näin jäme juta madate aune ni rabai ja kwrere ye mä törba tuai?