Nitre tä kukwe ngwentari

Nun jämi ja tötike Bibliabätä ye känenkri ti aune ti muko nunkwe fecundación in vitro ye nuainba ne kwe monso rabadre nunkwe, akwa embriones (ni nire kite kena) namaninte ye ükaninkrö bätä mikani ngwäte jondron tibote. ¿Nun raba ye ngübare jankunu o kitekä?

▪ Nitre gure tätre kukwe ye nuainne ye bitikäre kukwe meden kwin nuaindre kwetre yebätä tätre nemen töbike krubäte. Dre nuaindre kwetre ye rabai tuin ño Jehovai yebätä niaratre töbikadre, ye medenbätä kukwe mikadre gare käne jai ni jämi kukwe den nuaindre ye känenkri.

Meri nünanka Inglaterra monsoi ñaka nämene nemen trompas de Falopio kwe ñaka nämene kwin yebätä, akwa kä 1978 ye ngwane ni nire mikani nirien jondron bidriore yete ye köböire monso namani meri yekwe. Doctor käkwe jondron kia tä meri teri jondron mrüke ye kwrere, ye dianinkä meri yebätä aune muko kwe ñöi yebe mikani keteitibe. Aune ye köböire ni nire ye jatani nirien kena. Ni nire kite kena ye mikani kä madakänti bukakäre ne kwe ririadre kwin, ye bitikäre mikani meri yebätä. Ye köböire niara namani murore aune monso chi merire därebare kwe. Doctor käkwe jondron nuainbare aune jondron mada nuainta erere ye kädekata fecundación in vitro (ye jondron kia tä meri teri abokän jondron mrüke ye kwrere aune ni brare ñöi ye mikata jondron bidriore yete ne kwe monso jatadre nire ye meden gärätä).

Jondron kia tä meri teri jondron mrüke ye kwrere, mikata keteitibe ni brare ñöi yebe jondron bidriore yete ne kwe monso jatadre nire ye abokän nuainta bäsi ja erebe juta keta kabre yete. Käne, kräkä dite ni ngrabare kräke mikata meri kwatate bämän kabre te, ne kwe jondron kia tä meri teri abokän jondron mrüke ye kwrere rabadre bäri. Ye bitikäre, muko kwe ie ribeta rabadre krüdrere akwle jabätä ne kwe ñöi ribiandrete. Ñöi kwe ye mikata keteitibe jondron kia tä meri teri abokän jondron mrüke ye kwrere yebe, ye köböire ni nire kite kena ye keta kabre raba nüke nire, jatadre ja ükete aune ni nire raba kite nirien. Jetebe se kwrere, ni nire kite kena ye mikata ñärärä kwin, aune meden ñaka kwin bätä meden kwin rabadre nuäre ketadreka útero yebätä ye diankata mento (útero ye abokän monso juda tä meri tuklo täni yete). Köbö köbömäkäre, ni nire kite kena abokän tä kwin ye diankata kubu o komä mikakäre monso juda tä meri tuklo täni yekänti. Ye köböire meri raba nemen murore. Ni nire kite kena ye rabadre neketaninkä monso juda tä meri tuklo täni yekänti angwane meri ye tä nemen murore aune sö rikadre krä ökän ta angwane monso däredre kwe.

 Akwa, ¿ni nire kite kena mada tä mikani ngwäte o ruäre ñaka tä kwin angwane dre nuaindre? Ni nire kite kena ye ñan raba nemente nire ja töbiti, ye medenbätä meden abokän tä nemente ye mikata jondron tibo nitrógeno ñöire yete. ¿Ñokäre? Ni nire kite kena mikani käne meribätä ye ñaka ririadre angwane mada tä mikani ngwäte ye ruäre mika raba bobukäre meribätä aune ütiä kärädi bäri braibe. Akwa, kukwe nuainta yebätä töbikadre kwin käne nuainkäre. Ni nire kite kena tä mikani kä tibote yebätä dre nuaindre ye ñan gare nitre kwati gure yei aune nitre kädrite kena ye erere tä nemen barebätä. Nitre gure tä kukwe ye nuainne ye ruäre ñaka tö niena monso mada tuai jakwe, kitera umbre o ngwian ñaka ietre monso ngübakäre yebätä. O ruäre monsoi rabadre nibu nimä batibe ye jürätä nemen bätätre. * Nitre gure ruäre muko kwe tä krüte o tä ja mäkete ni madabe ye ngwane dre nuaindre kwetre ye ñaka tä nemen gare ietre. Kukwe keta kabre raba nemen bare, ye medenbätä nitre gure ruäre tätre ni nire kite kena tä mikani ngwäte kwetre ye ütiä bien kä kwatire kwatire te.

Kä 2008, ni ja tötikaka ni nire kite kena yebätä käkwe mikani gare nitre gure käkwe dre nuaindre ni nire kite kena tä mikani ngwäte yebätä ye ñaka tä nemen gare ietre, ni ye kukwe ye mikani gare periódico The New York Times yebätä. Täräkwata yebätä mikani gare: “Ni nire kite kena 400.000 tä mikani kä tibote hospitalte juta keta kabre känti aune mada mikata bäri [...]. Tädre ükani kwin ngwäte angwane kä rikadre kwäjätä ta o bäri, akwa tädre kwin. Akwa, diandrekä kä tibo yebätä ye ngwane jökrä ñan raba nemente nire” (cursivas nuestras). Kukwe mikata gare ye käkwe nitre kristiano mikadre töbike. Ani kädriere.

Jondron kia tä meri teri abokän jondron mrüke ye kwrere, aune ni brare ñöi mikata keteitibe jondron bidriore yete ne kwe monso jatadre nire ye nitre kristiano gure käkwe nuainbare angwane raba töbike kukwe nebätä arato. Ruäre ngwane ni kristiano mräkä tare  kwe tä bren krubäte aune maquina o jondron mikani ie ne kwe ñaka krütadre jötrö, akwa tuanemetre jankunu nire maquina yebiti o ñakare ye tä gare mräkä kwe ie. Nitre kristiano erametre tätre ja nire mike tuin ütiäte jai, kukwe nieta Éxodo 20:13 bätä Salmo 36:9 ye ererebätä, ye medenbätä tätre ja kräkäi mike. Täräkwata ¡Despertad! 8 agosto 1974 tä niere: “Ja nire ye tuin deme Ngöböi ye erere niaratre tä mike tuin jai, niaratre tä töbike ño aune gobrantre tä kukwe ükete ye erere tätre mike täte, ye medenbätä, nire tö ja jie ngwamana kukwe Bibliabätä yei angwane ñaka rabadre ni mada murie kete nierare”. Ruäre ngwane maquina aibe köböire ni bren ye tä nemen nire, aisete tuanemetre jankunu murie jäke maquina yebiti ne kwe ñaka krütadre jötrö ye tä gare mräkätre kwe yei.

Kukwe ye erere ñaka namani bare nitre gure abokän käkwe kukwe nuainbare ne kwe monso rabadre kwetre aune ni nire kite kena namaninte ye tä mikani ngwäte jondron tibo yete. Akwa, ruärekänti nie raba ietre, raba ni nire kite kena tä mikani jondron tibo nitrógeno yete ye denkä mento, ne kwe rikadre ngwarbe aune ñaka rabadrera kwin. Nitre gure käkwe dre nuaindre yebätä töbikadre kwetre (Gál. 6:7).

Ni nire kite kena tä mikani jondron tibote ye nitre gure rabadre ütiä bien jankunu ngübakäre ne kwe nane törbadre monso mada tuai jakwe ye tä gare ietre. Akwa, ni nire kite kena ye tä nire maquina ye köböire rabadre ruin ietre angwane niaratre raba denkä jondron tibo yete. Nitre kristiano ja tuadre kukwe yebe angwane ye tuin ño Ngöböi yebätä töbikadre kwetre, bätä kukwe Bibliabätä namani gare ietre ye ererebätä nuaindre kwetre. Niaratre yei ja ñaka rabadre ruin ngite aune ñaka rabadre ñäke ni mada rüere arato (1 Tim. 1:19).

Ni ja tötikaka jondron meden köböire ni nire kite kena yebätä (endocrinología reproductiva) käkwe niebare “ni nire kite kena [tä mikani jondron tibo yete] yebätä nitre gure käkwe dre nuaindre ye ñaka tä nemen gare ietre aune töbikata nemen krubäte kisete”. Mrä niebare kwe: “Niaratre yei kukwe nieta nuainkäre ye jökrä ñaka tä nemen tuin kwin ietre”.

Jondron kia tä merire teri abokän jondron mrüke ye kwrere, mikata keteitibe muko kwe ñöi yebe jondron bidriore yete ne kwe ni nire jatadre nirien ye nitre kristiano törbadre nuain angwane rabadre ngwen törö jai kukwe keta kabre raba nemen bare. Biblia tä mäträre nibätä: “Ni töbike kwin ie kukwe meden tare ye nüke gare aune ñaka nuainne; ni töi ñaka abokän tä kukwe ye nuainne jankunu aune kukwe tare ben tä ja tuin” (Prov. 22:3, La Palabra de Dios para Todos).

Ni brare aune merire tä ja tötike Bibliabätä aune tö ja ngökabätä ñöte akwa niaratre ñaka tä gure metre. Ni brare ye ni menteni aune täräkwata rabakäre juta yete ye ñaka tä ükaninte kwe, aune nitre ye kwrere gobran juta yete ñaka tä tuenmetre ja mäkete. ¿Niaratre raba Ja kukwei kitekä jai Ja ngwankäre metre aune tike täräbätä, ye bitikäre raba ja ngökö ñöte?

▪ Kukwe ye nuain raba kukwe kwetre ükatekäre nitre raba nütüre, akwa Biblia ñaka tä kukwe ye kain ngäbiti. ¿Ñobätä? Kukwe ye rabadre gare nie yekäre, Ja kukwei kitadrekä jai Ja ngwankäre metre ye tä dre mike gare aune ñokäre ükaninte, bätä nuain raba ño, aune ñongwane ye ani mike gare jai.

Ja kukwei kitadrekä jai Ja ngwankäre metre ye abokän tä tikani täräkwatabätä, nitre abokän ñaka tuanmetreta ja mike gure metre ye kräke täräkwata ye ükaninte. Nitre nibu tö ja mikai gure metre raba ja kä tike täräkwata yebätä ni mada okwäbiti, mikakäre gare tätre ja kukwei kite jai kwärikwäri ja ngwankäre metre, nemen ja mika gure ye ükadrete metre gobran ngwärekri. Täräkwata ükaninte yebätä ja kä tikadre kwetre angwane niaratre ja kukwei kitaninkä jai ja ngwankäre metre Ngöbö aune nitre mada okwäkänti ye rabai gare konkrekasionte, bätä nitre tä ja mike gure metre gobranta kukwe ükete ye ererebätä, ye kwrere kukwe ye kai ngäbiti.

 ¿Ja kukwei kitadrekä jai Ja ngwankäre metre ye ñobätä nuainta aune ñongwane nuain raba? Ja mika gure metre ye Jehovakwe ükaninte aune tuin ütiäte ie. Jesús, niara monsoi käkwe niebare: “Ngöbökwe ni mikani ni itibe kwrere, ye ni ñan rabadre denkä jire chi” (Mat. 19:5, 6; Gén. 2:22-24). Ye bitikäre niebare kwe: “Meri ja mike ngite ñakare brare mda mdabe, akwa brare kwe käkwe tuadremetre, bti ja mikadre gure meri mdabe kwe, ye ngwane ni brare ye tä ja mike ngite meri yebe meri käne kwe rüere” (Mat. 19:9). Biblia tä niere “ni ñaka gure metre nemen jabe” o ni tärä gure tä nemen ni madabe ye aibe ngwane ja tuanmetre raba. Ni tärä gure akwa nemen ni madabe ye ngwane muko kwe abokän ñaka ja mikani ngite raba tuenmetre. Nire ye nuaindre angwane raba ja mike gure bobukäre.

Biblia tä kukwe ye mike gare metre, akwa nitre gure käkwe ja tuanemetre ye iglesia ruäre kirabe aune kä nengwane ñaka tä tuenmetre nuainne jire chi. Tätre driere nitre gure ñaka raba ja tuenmetre. Kä ruäre känti iglesia tä kädekani kri, ye medenbätä nitre gure metre käkwe ja tuanemetre ye gobrantre tä ñäkäire, Jesukwe kukwe driebare ja mika gure yebätä ye niaratre ñaka mike ütiäte jai. Juta madakänti nitre gure käkwe ja tuanemetre ye ka ngäbitita, akwa kukwe ye ñaka nuäre ükatedrete aune käta niken raire ta nuainkäre. Iglesia o gobrantre tätre kukwe nuainne yebiti tätre bämike töta nemen ja mikai kukwe nieta Ngöbökwe ye “rüere” (Hech. 11:17).

Ngöbö okwäkänti nire raba ja mike gure metre bobukäre, akwa kukwe ükadrete ja tuametrekäre ye ñäkäita ietre o ñaka raba nemen nuäre ükadrete angwane, nitre tö ja mikai gure metre ye raba Ja kukwei kitekä jai Ja ngwankäre metre aune raba ja kä tike täräkwata yebätä. Nitre tä nüne juta ye kwrere känti ye kräke juta Ngöbökwe käkwe täräkwata ye ükaninte. Akwa, ye ñaka nuain raba juta jökrä te, ñobätä ñan aune juta mada yete ja tuanmetre ye ka ngäbitita, ruäre ngwane kä raba niken raire ta o ngwian kitaka raba krubäte.

Ja tuametre ka ngäbitita juta ruäre yete, akwa nitre ruäre nünanka juta yete tä töbike jene kukwe ükaninte Ja kukwei kitakata jai Ja ngwankäre metre yebätä aune tätre ngwentari niaratre raba täräkwata ükaninte yebätä ja kä tike ne kwe kukwe ye rabadre ükaninte jötrö ngwarbe ietre.

Kukwe ngwinintari kena yekänti ni brare aune merire tä nüne jabe, aune tö ja mikai gure metre. Niaratre ñaka tä ja mäkäninte. Brare kwe ye ni menteni aune täräkwata rabakäre juta yete ye ñaka tä ükaninte kwe, ye medenbätä gobran ñaka tä niaratre ye tuenmetre ja mäkete. (Ruäre ngwane nitre menteni täräkwata rabakäre juta yete ye ñaka tä ükaninte kwetre akwa gobrantre juta yete tä tuenmetre ja mäkete.) Juta te nitre nibu kädrite kena tä nüne yekänti ja tuametre ye ka ngäbitita. Ye medenbätä, täräkwata ükaninte Ja kukwei kitakakäre jai Ja ngwankäre metre, yebätä niaratre ñaka raba ja kä tike. Ja tuanmetre ye ñaka ñäkäita nitre yei, niaratre raba ja mike gure metre. Akwa, ni brare ye ni menteni aune täräkwata ribeta gobrankwe ye ñaka kwe ye medenbätä, juta känti niaratre tuanmetre raba ja mike gure yete raba niken. Arato, raba ja mäkete juta te tätre nüne yekänti, akwa käne täräkwata ükadrete kwe gobranta ribere ietre ye erere.

Kukwe ükaninte Ngöbökwe aune gobrantre tätre kukwe ribere ye niaratre raba mike täte (Mar. 12:17; Rom. 13:1). Kukwe ye nuaindre kwetre angwane niaratre raba ja ngökö ñöte (Heb. 13:4).

[Nota]

[Recuadro página 15]

KUKWE MADA NUAINTA

Jondron kia tä meri teri abokän jondron mrüke ye kwrere ye mikata ni brare ñöi yebe bidriote ne kwe monso jatadre nire, ye nuainta jene jene aune ruäre ye ñaka tuin kwin Ngöböi mikata gare Bibliabätä. Ñodre, jondron kia tä meri teri abokän jondron mrüke ye kwrere ye mikata keteitibe ni brare ñöi yebe, akwa ni brare ñöi ye abokän ñaka muko kwe. Ye köböire ni nire kite kena ye mika raba monso juda tä meri tuklo täni yekänti. (Ni merire ja erebe nemen jabe tä ye nuainne.) Arato, ni brare ñöi mika raba keteitibe jondron kia tä meri teri abokän jondron mrüke ye kwrere yebe, akwa meri ye ñaka muko kwe, ye bitikäre ni nire kite kena ye mikata muko kwe yebätä.

Arato, jondron kia tä meri teri abokän jondron mrüke ye kwrere ye diankata meri jenena yebätä aune mikata keteitibe ni brare ñöi jenena yebe, aune ni nire kite kena ye ñaka nitre gure yekwe akwa mikata meribätä. Arato, jondron kia tä meri teri abokän jondron mrüke ye kwrere ye mikata keteitibe muko kwe ñöi yebe, akwa ni nire kite kena ye mikata meri madabätä ne kwe meri ye rabadre monso ye därere kräketre. *

Nitre Ngöbö mikaka täte ñaka tä kukwe ye kain ngäbiti, ñobätä ñan aune niaratre tätre kukwe ne mike täte: “Mä ñaka rabadre ja ñöi ye bien ni mada muko yei, ja mikakäre käme kukwe yebiti” (Lev. 18:20, 29; Prov. 6:29). Jondron kia tä meri teri abokän jondron mrüke ye kwrere ye mikata keteitibe ni brare ñöi yebe, akwa ñaka muko kwe ñöi yebe, ye Biblia tä kädeke pornéia, ye abokän nitre ñaka gure metre nemen jabe meden gärätä. Dre dre nuainta kädrite kena ye tä bämike ni tarei ye ñaka mikata tuin ütiäte jai (Mat. 5:32; 1 Cor. 5:11; 6:9, 18; Heb. 13:4).

[Nota]

[Jondron üai bämikani página 14]

[Kukwe nieta página 14]

Nitre kristiano ja tuadre kukwe yebe angwane ye tuin ño Ngöböi yebätä töbikadre kwetre, bätä kukwe Bibliabätä namani gare ietre ye ererebätä nuaindre kwetre

[Jondron üai bämikani página 17]