1-3. a) ¿Jata nemen ruin ngite nie ye ngwane dre nieta, aune ye raba ni töi mike ño? b) ¿Ni raba dre mike gare jai apóstol Pablo yebätä?

POETA John G. Whittier käkwe tikabare: “Jata nemen ruin ulire nie ye ngwane nita kukwe ne niere: ‘Tikwe nuaindre krörö näreʼ.” Nikwe ñaka kukwe nuainbare yebätä jata nemen ruin ngite nie ye ngwane nita kukwe ye erere niere. Nitre jökrä ie töi ñaka tä jäme kukwe nuainbare kwe o ñaka nuainbare kwe yebätä aune jata nemen ruin ngite ie. ¿Drebätä ja ruin ngite mäi?

² Nitre ruäre kukwe blo nuainbare o ja mikani ngite krubäte kwe. Mada abokän ñaka kukwe käme nuainbare, akwa jondron ruäre diani nuaindre jai ye kwin o ñakare tätre ngwentari jai. Nitre ruäre kukwe nuainbare kwe ye ñaka niena ngwen törö jai aune tätre näin ja käne. Akwa nitre mada tä nemen ngite kite jabiti kätä niere: “Tikwe ne nuainbare krörö bäri kwin näre...” (Sal. 51:3). ¿Mä törba Ngöbö mikai täte töi jämebiti aune kukwe nuainbare mäkwe ye ñaka rabadre mä töi nike? ¿Kukwe meden namani bare abokän raba ni dimike? Kukwe namani bare apóstol Pablo yebätä ye raba mä dimike.

³ Pablo kukwe keta kabre blo nuainbare, akwa kukwe kwin nuainbare kwe arato. Jondron blo nuainbare kwe yebätä ja namani ruin ngite ie, akwa ja di ngwani kwe Ngöbö mike metre täte kä jutobiti. Dre namani barebätä ye ani kädriere.

4. ¿Pablokwe kukwe meden nuainbare?

⁴ Pablo nämene ja ngwen ni fariseo erere angwane kukwe ruäre nuainbare kwe, akwa ye bitikäre ja namani ruin ngite ie. Ñodre, nitre ja tötikaka Kristobe ye rüere ja mikani. Biblia tä mike gare, Esteban murie ketani ye bitikäre, “Saulo [kädekani Pablo] namani nakainkä nitre Jesú mikaka täte rüere. Niara namani niken ju ju te gwi kä ngrabare nitre brare aune nitre  merire jäke tibien ngwandre ngite jai” (Hech. 8:3, Ngöbö Täräe [NGT]). Profesor William Barclay tä niere, kukwe griekore kwitani “nakainkä [...] rüere” ye abokän “ni nuainta tare krubäte”, “jondron nire känsenta rubun tä nankwe jondron madabiti” ye kwrere. Saulo nämene nitre Judea kukweibätä, yebätä nitre kristiano gadrete ye Ngöbö nämene kain ngäbiti namani ruin ie. Niara “namani jadüke ñakare, gata käbä mike” nitre kristiano yei, ja mikani kwe “ni merire amne ni brare” rüere (Hech. 9:1, 2; 22:4). *

5. Pablo namani kukwe driere aune ñaka namanina ja mike nitre ja tötikaka Kristobe rüere ye mä raba mike gare.

⁵ Pablo tö namani näin Damasco, nitre ja tötikaka Jesube nämene gwi ye jäkäkäre tibienta ngwankäre Jerusalén, ne kwe Nitre Kukwe Ükatekä ye käkwe mikadre ja ngie nuin. Akwa Ni Ji Dokwä Ngwanka konkrekasionte ñaka tuanimetre nuainne (Efes. 5:23). Saulo Nikani Damasco angwane, ji ngrabare Jesús kä träbiti kä dikaninte okwäte. Biti juani kwe juta yete aune dre niedi ie ye ngübadre kwe niebare kwe ie. Dre namani bare ye Biblia tä mike gare nie arato (Hech. 9:3-22).

6, 7. ¿Dreta mike gare Pablokwe kukwe blo nuainbare ye nämene törö ie?

⁶ Pablo ja mikani kristiano ye ngwane ja töi kwitani täte kwe. Ñaka namanina ja mike ni kristiano rüere, aune ja töi mikani kwatibe kwe blite kukwe yebätä. Akwa yebiti ta tikabare kwe: “Ti mräkätre, nitre israelita ye ngätäite ti ne töi nämane ño kena ye abko kädrie nämane krörö mun okwäbti ruen tie: Nitre Ngöbökwe tä gätäre Jesu käbti, ye rüere ti näma niken kisere mikakäre ja tare nike kri. Bäri ti tö rababa gainkä jökrä” (Gál. 1:13). Kukwe tikabare kwe kristiano Corinto, Filipos aune Timoteo ie ye ngwane, kukwe nuainbare kwe ye tikabareta kwe (ñäkädre 1 Corintios 15:9 yebätä; Filip. 3:6; 1 Tim. 1:13). Pablo ie ja ñaka namani ruin kwin kukwe ye tikakäre, akwa ni ñaka ja mike ngite jire ye erere ñaka ja ngwani kwe. Kukwe käme nuainbare kwe ye nämene törö ie (Hech. 26:9-11).

⁷ Saulo kukwe nuainbare “nitre nuainkäre tare” yebätä ni ja tötikaka Bibliabätä Frederic W. Farrar käkwe blitabare. Nitre kristiano nuainbare tare krubäte kwe ye rükadre gare nie angwane, “ja namani ruin ngite krubäte ie aune nitre ja mikaka rüere namani kukwe tare niere ie ye raba nüke gare nie” niebare kwe. Nämene niken ja mräkätre konkrekasionte tuinbiti ye ngwane, ruäre ngwane ja mräkätre ñaka gare ie niebare ie: “¡Mä ara Pablo, mä ai nämene näin kisere nun jiebiti!” (Hech. 9:21).

8. Jehová aune Jesús Pablo mikani tuin bobre jai aune tarebare, ¿yebätä ja namani ruin ño ie aune tä dre driere nie?

⁸ Kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa Ngöböta nuainne ni kräke ye köböire Pablo namani kukwe driere ye nükani gare ie. Tärä keta jätä biti ketabokä tikabare kwe yebätä ni tuin bobre Ngöböi ye tikabare gre ketabokä biti keta jätä näre kwe, nitre mada Biblia tikaka yebiti ta (ñäkädre 1 Corintios 15:10 yebätä). Ngöbökwe Pablo mikani tuin bobre jai yebätä debe biani krubäte kwe ie, aune tuanimetre kwe sribire ja kräke ye nämene ütiäte kräke ye bämikani kwe. Sribibare bäri kwe nitre apóstol mada yebiti ta. Nitre abokän tä nütüre Ngöbö ñaka ngite juain tabiti; kukwe namani bare Pablobätä raba niaratre dimike. ¿Raba dimike ño? Jesukwe ja nire biani ni ütiäre yei tödekadre, jondron blo nuainbare ye nikwe niedre aune ja töi kwitadre angwane, ni ja mikani ngite  krubäte akwa Jehová juain ta nibiti (ñäkädre 1 Timoteo 1:15, 16 yebätä). Pablo ja mikani krubäte Kristo rüere, akwa yebiti ta tikabare kwe: “Niara käkwe ti ara jire tarebare amne ja biani müre ketadre kwe tikrä” (Gál. 2:20; Hech. 9:5). Niara Jehová mikani täte töi jämebiti ye mikata gare. ¿Mä abokän töita ño?

9, 10. a) ¿Ñobätä ja mräkätre ruäre ie ja ruin ngite? b) ¿Ñobätä ja ñaka rabadre ruin ngite jankunu nie kukwe nuainbare nikwe yebätä?

⁹ Mäkwe kukwe ruäre nuinbare abokänbätä ja ruin ngite mäi. Mäkwe kä juani ngwarbe ta o ja di ngwani kukwe ñaka ütiäte nuainne. Mäkwe kukwe tare nuainbare ni madabätä o ja ruin ngite mäi kukwe madabätä. ¿Mä raba dre nuainne?

¹⁰ Nitre kwati töi ñaka tä jäme. Kukwe nuainbare kwetre yebätä jata nemen ruin ngite jankunu ietre, aune tätre nemen bäri ulire. Akwa, ¿tätre kukwe ye ükete? Ñakare. Ora kabre te mä tädre ja minienkä jamakate ye ngwane kä rikai raire ta aune mä rabai kwekebe kä ye arabe känti, ye kwrere kukwe ye bämikata. Ñaka mä dimikai, ñakare aune ye käkwe mä di ngwain nekä. Ye medenbätä, nikwe ñaka töbikadre jankunu kukwe arabebätä, ñakare aune ja di ngwandre ükete. Ñodre, mä raba ngite ye juamana ta jabiti aune mä raba ja mäketa kwin. Arato, kukwe nuainbare mäkwe abokänbätä ja ruin ngite mäi ye ñaka nuaindre. O mäkwe kä ngwan nüke jai kukwe yebätä. Ni töi rabadre ulire jankunu ye ñaka raba ni dimike jire chi, ñakare aune, tä ni di gainkä aune ñaka ni mike sribire ja nire tätebiti Jehová kräke.

11. a) ¿Dre nuaindre ne kwe Jehovakwe ni mikadre tuin bobre jai aune jondron kwin nuaindre ni kräke? b) ¿Kukwe käme nuainbare ye ñaka tätre ni töite, aune ni töi tädre jäme yekäre dre nuaindre?

¹¹ Nitre kristiano ruäre jondron blo nuainbare yebätä ja ruin ngite krubäte ietre aune Ngöbö ñaka tä niaratre tarere jire tätre nütüre. Kukwe käme krubäte  nuainbare bä kabre kwetre yebätä Ngöbö ñaka raba ngite juen tabiti tätre nemen nütüre. Kukwe meden nuainbare kwetre, akwa niaratre raba ja töi kwite, kukwe ye tuenmetre aune ngite juamana ta jabiti ye ribere (Hech. 3:19). Jehová raba mike tuin bobre jai aune jondron kwin nuainne kräke, nuainbare kwe nitre kwati kräke ye erere. Job erere, nire kätä ja töi kwite bökän aune töi bobrebiti ye kräke niara tä jondron kwin nuainne. Job niebare: “Erametre ja ruin ngite krubäte tie [o “ulire”, nota tä niere erere]” (Job 42:6). Ni töi tädre jäme yekäre Ngöböta kukwe ne niere nie: “Nire kätä ja mika ngite ye üke ye kukwe kwin ñaka rabai kwe, akwa nire käkwe mikai gare bätä tuainmetre kwe ni ye rabaita tuin bobre” (Prov. 28:13; Sant. 5:14-16). Nikwe ja mikani ngite ye mikadre gare Ngöböi, ngite juandre ta kwe nibiti kärädre ie aune ja di ngwandre ja töi kwite (2 Cor. 7:10, 11). Ye erere nikwe nuaindi angwane, ni mikai tuin bobre kwe jai, ñobätä ñan aune “niarakwe ngite juandi ta [ni]biti” (Is. 55:7).

12. a) Namani bare Davidbätä erere, ¿dre nuaindre ne kwe ni töi rabadre jäme? b) ¿Jehová tä nemen ulire ye dre gärätä, aune kukwe ye rükadre gare nie ye raba ni dimike ño? (Recuadro mikadre ñärärä.)

¹² Orasion yebiti Jehová raba ni dimike krubäte. David orabare ye ngwane nämene tödeke ie, aune ja namani ruin ño ie ye tä tikani tärä Salmos yebätä (ñäkädre Salmo 32:1-5 yebätä). Kukwe nämene David töi nike yebätä ñaka blitadre kwe angwane rabadre bäri ulire nükani gare ie. Ne tä mike gare, kukwe käme nuainbare kwe ye ükani kwe yebätä kä ñaka namani jutobätä aune ja tare nikabare kwe ja töite aune ja ngrabare. ¿Dre nuainbare kwe ne kwe ngite juandre ta niarabiti aune ja rabadre ruin kwin ie? Ja driebare kwe orasion yebiti. Jehovakwe kukwe nuabare aune dimikani kwe kukwe kwin nuainkäre ja käne. Ye erere, mäkwe oradi ja brukwä tätebiti Jehovai angwane, mä kukwe nuai kwe ie mä raba tö ngwen. Mäkwe kukwe käme nuainbare yebätä ja ruin ngite mäi angwane, mäkwe kukwe ye ükate. Jehovakwe ngite juain ta mäbiti tä käbämike yei mäkwe tö ngwan (Sal. 86:5).

13, 14. a) ¿Drebätä ja töi mikadre kä nengwane? b)  ¿Kukwe meden ngwantarita abokän raba ni mike töbike kukwe nuainta nikwe yebätä?

¹³ Nikwe jondron nuainbare yebätä töbikadretari angwane, ñobätä kukwe ruäre tä nakainkä nibätä ye rükai gare nie, akwa töbikadre kukwe ja känenkäre yebätä ye aibe köböire ni raba nüne nieta. Nikwe ñaka töbikadre kukwe nuainbare yebätä, ñakare aune nita dre nuainne aune nikwe dre nuaindi ja känenkäre yebätä töbikadre. Mäkwe ngwantari jai:  “¿Tita ja töi mike jondron nuainne yebiti ja rabaita ruin ngite tie? ¿Tikwe kukwe ye nuaindre bäri kwin ti rabaita nütüre? ¿Tita Jehová mike täte kä nengwane ne kwe ja ñaka rabadre ruin ngite tie ja känenkäre?”.

¹⁴ Kukwe tare rabai bare ye nibira känime, aune rükai ye ngwane ni ñaka rabadre niere: “¿Ñobätä tikwe ñaka sribi Jehovakwe nuainbare bäri? ¿Ñobätä tikwe ñaka sribi prekursor nuainbare? ¿Ñobätä tikwe ñaka ja di ngwani sribire ni sribikä konkrekasionte erere? ¿Tikwe ja di ngwani ja töi ükete Ngöbö töi ye erere? ¿Jehová tö nitre tuai nüne kä mräte ye ngätäite tita arato?”. Kä nengwane nita sribire ja nire tätebiti Jehová kräke ye kukwe ngwantarita ne raba mike gare nie. Ni ñaka tä ye nuainne angwane, ni rabai kwekebe ja täte aune ja rabai ruin ngite nie ja känenkäre (2 Tim. 2:15).

15, 16. a) ¿Nitre kristiano kwati käkwe ja di ngwanina ño sribikäre ja nire tätebiti Jehová kräke? b) ¿Ñobätä mäkwe ñaka ja töi kwitadre mäkwe ja di ngwani sribire Ngöbö kräke yebätä?

¹⁵ ¿Mäkwe ja di ngwani sribikäre köbö täte Jehová kräke? Sribi kwin o jondron ngwian ganainkäre bäri ye mäkwe ñaka kani ngäbiti, ne kwe mä rabadre kä denkä bäri jai Jehová kräke aune mätä nüne jondron braibebiti. Mäkwe ñaka ja mäkäninte o monso ngübabare, ne kwe mä rabadre sribire Betel, ni ni tuabitikä, misionero, o sribire ju ja ükarakrö sribekäre kä jökräbiti tibien yebätä. Kä rikadrera kabre ta mäbiti sribibätä Jehová kräke ye ngwane, ¿mäkwe ja töi kwitai sribi yebätä? ¿Mäkwe ja di ngwani ye ñaka ütiäte o mäkwe ñaka nuaindre mä rabadre nütüre? ¡Ñakare!

¹⁶ Jehová tare krubäte mäkwe aune nitre tö nämene niara mikai täte ye mä tö namani dimikai ja brukwä tätebiti yebätä mäkwe kukwe diani ja käne. Mäkwe jondron mada nuainbare akräke mä tädre bäri kwin ye mäkwe ñaka nütü. Mäkwe kukwe kwin diani ja käne aune mäkwe sribibare ja nire tätebiti Jehová kräke, yebätä kä tätre juto krubäte mäbätä. Mäkwe ja di ngwani ye ñaka käi kwitaikä kwe jabiti. “Ja nire käre” ye rabai mäkwe angwane, jondron keta kabre biain kwe mäi (Sal. 145:16; 1 Tim. 6:19, NGT).

17, 18. a) ¿Pablo dre nuainbare ne kwe ja ñaka rabadre ruin ngite jankunu ie? b) ¿Mäkwe kukwe nuainbare, aune mätä dre nuainne bätä mäkwe dre nuaindi yebätä mä töita ño?

¹⁷ ¿Pablo dre nuainbare ne kwe ja ñaka rabadre ruin ngite jankunu ie? Pablo kukwe niebare ye Biblia tä mike gare krörö: “Jändrän känekäne namani tie abko tita käikwitekä jabti, amne jändrän kuin tä ti käne Ngöbökwe abko jiebti tita nakwen janknu ja di ngöi jökrä” (ñäkädre Filipenses 3:13, 14 yebätä). Pablo nämene nitre Judea kukweibätä ye ngwane kukwe käme nuainbare kwe yebätä ñaka ja töi mikani krubäte kwe. Niara kä dianinkä jai aune ja di ngwani kwe kukwe Ngöbökwe nuainkäre ne kwe ja nire käre ye rabadre kwe.

¹⁸ ¿Kukwe niebare kwe ye tä dre driere nie? Nikwe jondron nuainbare yebätä ñaka töbikadre jankunu, ñobätä ñan aune ye nikanina ta. Jondron tä ja känenkäre yebätä ja töi mikadre. Nikwe kukwe blo nuainbare ye ni ñaka raba käi kwitekä jötrö jabiti, akwa ni ñaka rabadre ngite kite jabiti käre. Nikwe kukwe nuainbare yebätä ñaka töbikadre, Jehová mikadre täte ja di tätebiti kä nengwane aune jondron kwin tä ja känenkäre ni kräke yebätä ja töi mikadre.