Biblia tä ni mike mokre kukwe nebiti: “Ni brukwäte töbika käme käme kite. Ne kwrere ni töbike: ja kämika, meri jenena dea näin, kübien meri kämebätä, gore, ni ngökö, blite ngwarbe ni madabätä” (Mat. 15:19, Ngöbö Täräe [NGT]). Dreta ni töite ye bämikata ni brukwä yebiti, aune ni brukwä raba ni ngökö aune ni töi mike kukwe känene kukwe käme Ngöböta ñäkäire ye nuainkäre. Nita ja ngwen käme ye ni ñaka gain jabätä, ñakare aune ni tärä nemen nuainne angwane gata jabätä. ¿Dre nuaindre ne kwe ni brukwä ñaka ni mikadre ji blo den ja käne?

Mantre jetebe ñäkädre Bibliabätä aune töbikataridrebätä.

Apóstol Pablo tikani, “Ngöbö Kukwei abko nire amne dite amne, ngitra tu grine jütre jabtä kwärikwäri abko tä jändrän tikekä därebe”. Nita ñäke Bibliabätä ye ngwane “ni töi amne ni moto bäri kaibe ñäre ñakare [...] amne nita töbike ño ño ni mdabtä, ye abko Ngöbö Kukwei tä mike gare jökrä nie” (Heb. 4:12). Nita ja tötike Bibliabätä ye ngwane nita dre nuainne o nita ja ngwen ño yebätä ni rabadre töbike, ne kwe dreta ni brukwäte ye rabadre gare nie. Ye medenbätä, mantre jetebe ñäkädre Bibliabätä aune tä dre driere nie yebätä töbikadretari. Ye köböire jondron tuin ño Jehovai ye erere rabai tuin nie.

Kukwe Bibliabätä ye nita kain ngäbiti aune mike täte ye raba ni töi ükete, aune rabai gare nie kukwe meden käme ñaka nuaindre bätä ni ñaka rabai kukwe  känene ja ngwankäre käme (Rom. 9:1). Arato, nitre kädrieta Bibliabätä ja ngwani ño yebiti ni mikata mokre (1 Cor. 10:11). Ja kitadre kukwe yebätä ye ni dimikai ñaka näin ji blobiti. Ni jökrä raba ja tötike kukwe yebätä.

Ja di kärädre orasionbiti.

Jehovata ni brukwä mike ñärärä (1 Crón. 29:17). Niara “bäri kri ni brukwä ngwä, aune jondron jökrä gare niara ie” (1 Juan 3:20, NGT). Ni ñaka raba niara ngökö. Dreta ni töi nike, ja ruin ño nie, aune ni tö dre nuain ye mikadre gare bökän ie, angwane niara ni dimikai kukweta ni brukwäte ye mike gare jai. Ni “brukwä mika[dre] kwin mrebe” ye ribedre ie arato (Sal. 51:10). Orasion nuaindre ye ütiäte krubäte ne kwe ni brukwä tö kukwe meden nuainbätä rabadre gare nie.

Olo ketadrete kwin kukwe kädrieta gätäte yei.

Nikwe ye erere nuaindi angwane nikwe töbikai bökän dreta ni brukwäte yebätä. Gätä nuainta ye ngwane ñaka kukwe mrä mikata gare käre, akwa olo ketadrete kwin gätä kukwe nuakäre. ¿Ñobätä? Ja ükakröta gätäte ye tä ni dimike kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre ye mike gare bäri kwin jai. Arato kukwe kädrieta ye tä ni mike töbiketari jabätä ja töi kwitakäre. Nitre ja ükaninkrö tä blite gätäte ye ütiäte krubäte arato (Prov. 27:17). Ni ñaka ja ükaikrö gätäte ja mräkätre ben angwane ni töi rabai bäri kukwe nikwe yebätä aune nikwe ñaka kukwe kwin diain ja käne (Prov. 18:1). Ye medenbätä, ni rabadre ngwentari jai: “¿Tita näin käre gätäbätä aune tita olo ketete kwin kukwe kädrieta yei?” (Heb. 10:24, 25).

Ni brukwä ni ngökaka raba niken ni ngwena ji madabiti. Kukwe keta kabre känti raba nuainne, ani blite kukwe ketabokä yebätä: ngwian ükakröta nünankäre kwin, dö ñata krubäte, ja ketata nitre ben aune jondron dianta jai ja näkwitakäre.

Ngwian ükakröta nünankäre kwin.

Nita sribire ne kwe dre ribeta jai ye rabadre nikwe. Akwa nikwe jondron kä nebätä mikadre käne jondron jökrä yebiti ta angwane dre raba nemen bare, yebätä Jesukwe ni mikani mokre. Niarakwe kukwe bämikani aune blitabare kwe ni ngwian bökäne käkwe nura ükaninkrö krubäte. Ni ye nura ngwä mada ötani aune medente ükadrekrö kwe ye ñaka namani gare ie. Ni ye ja töi mikani ju käne nura ökakrökäre ye juen tibien aune mada bäri kri sribere. Ni ye nämene töbike: “Ti nena jändrän bkäne kabre amne jändrän nena nünankrä raire tie, aisete mtare mentokwäre ti bike jadüke, ti bike mröre, dö ñaen amne ti bike kä ngwen nuäre jabtä kwäräkwärä”. Ni ye krütadre köbö ye arabe te deu yebätä ñaka töbikabare kwe (Luc. 12:16-20).

Nita kite umbre ye ngwane ngwian ükadrekrö yebätä töbikata nemen bäri, ne kwe ni rabadre umbre ye ngwane ngwian tädre nikwe. Ye medenbätä, ni raba kite kukwe känene ne kwe gätä nikwe näire nikwe sribidre ora biti ta bäri o sribi Ngöbökwe ta ni kisete ye ñaka nuaindre. Nita kite kukwe känene angwane ye raba kukwe tare krubäte mike ni kisete. Nita bati aune ni raba sribire köbö täte Ngöbö kräke ye bäri kwin ni kräke gare nie angwane, ¿nikwe dre nuaindre? ¿Nikwe ja töi mikadre sribire käne ngwian  ükakrökäre aune sribi prekursor mikadrete nuainkäre köre? Ja di ngwandre kä nengwane sribire bäri Ngöbö kräke ye bäri kwin, ñobätä ñan aune ni täi nire jetebe ye ñan raba nemen gare nie, ¿ñan ererea?

Dö ñata krubäte.

Proverbios 23:20 tä niere: “Nitre vino ñaka krubäte [...] ye ngätäite mä ñaka tädre”. Nire tö dö ñabätä krubäte, ye tä kite dö ñain käre, tä kukwe mike jabiti aune raba kite niere töi ñaka nämene dröba nikabätä, ñakare aune tö namani dö ñain chi ne kwe ja rabadre ruin kwin ie. Nita dö ribere jai ne kwe ja rabadre ruin kwin nie ye ngwane ni brukwä törba dre nuain yebätä töbikadre.

Ja ketata nitre ben.

Nitre ñaka Ngöbö mikaka täte yebe nita blite mantre jetebe. Ñodre, nitre nänkä kwelate nibe, sribi muko nikwe, o nitre ie nita kukwe driere. Akwa ye ñan aibätä ni rikadre ja kete krubäte bentre, o kukwe nuaindre ne kwe niaratre ni kadre ngäbiti. Nire törba ja ketai nitre yebe raba kite kukwe känene aune niere nitre ye töi ñaka blo. Akwa Biblia tä mäträre nibätä: “Munkwe ñan ja ngökamna [...] ñobtä ñan angwane ni kukwe muko diän diän ben ni töi kuin metre tä ja gete angwane, ni töi kuin metre abko tä neme diän arato” (1 Cor. 15:33). Ñö kwin tä ngwäte aune ñö ngwäri chi käme iandrete te angwane raba nemen jökrä käme, ye erere arato nire tä ja kete ni ñaka Jehová mike täte yebe angwane raba nemen käme kukwe ja üairebiti. Nitre ben nita ja kete ye erere ni jatai ja töi mike, ja ngwäkite, blite aune ja ngwen.

Jondron dianta jai ja näkwitakäre.

Jondron keta kabre mrä mrä sribeta kä nengwane yebiti ni raba niken ja näkwite, akwa ruäre ñaka kwin ni kristiano kräke. Apóstol Pablo niebare kukwe käme ñaka betadrekä jire ni kadate (Efes. 5:3). ¿Ni brukwä törbadre kukwe käme tuai o kukwe nuin ye ngwane dre nuaindre? Kä diandrekä jai ja näkwitakäre ye ni jökrä tä ribere jai ye nitre ruäre raba niere, aune dre diandre ja näkwitakäre ye tä gare ni itire itire ie. Akwa, Pablokwe kukwe niebare ye mikadre täte aune ñaka kukwe käme tuadre aune kukwe nuadre jire chi.

Ni brukwä käkwe ni ngökabare aune nikwe kukwe mikani jabiti ja ngwankäre käme, akwa ni raba ja töi kwite (Efes. 4:22-24). Namani bare ni nibubätä ye ani kädriere.

Jondron kä nebätä nämene tuin ño Miguel * ie, yebätä ja töi kwitani kwe. Niarakwe mikani gare: “Ti, ti muko aune monso tikwe tä nüne juta ütiäte te aune nitre nünanka yete jondron mrä mrä rabadre kwetre aune nünandre kwin kwetre. Tikwe ja töi mikaba nüne kwin, akwa ti nämä nütüre ye ñaka ti töi mikai krubäte jondron kä nebätä jiebiti. Ye bitikäre, rababa gare tie ja di ngwandre jondron kä nebätä känene ye abokän nita näin ji ngrabare aune ji ye ñaka krüte ye erere bämika raba. Tikwe ja töi aune ja brukwä ükadrete ye tikwe ribeba Jehovai, aune nun ja mräkäre törbaba sribire bäri niara kräke tikwe nieba ie. Nunkwe ja töi mikaba nüne jondron braibebiti aune nun rikaba nüne nitre ñaka kukwe driere krubäte yekänti. Yebiti nunkwe sribi prekursor dianba ja käne aune rababa gare nuen nun ñaka nämä jondron keta kabre ribere jai nünankäre kwin aune kä jutobiti.”

Kukwe namani bare Leo yebätä ye tä mike gare nita dre nuainne yebätä nikwe töbikadre bökän. Niarakwe ye erere nuainbare aune nitre nämene niara ngwen ji blobiti yebe ñaka namanina ja kete. Leo tä niere: “Ti nämä ja kete mantre jetebe nitre sribikä tibe yebe. Nun nämä ja ükökrö yekänti dö ña nämene krubäte ye nämä gare tie, akwa ti nämä niken siba. Bati bobu bäsi ti rababa dröbare, akwa ye bitikäre ti töi rababa ti nike. Dre nämä ti brukwäte yebätä tikwe töbikadretari ye rababa gare tie. Biblia tä mäträre nibätä aune nitre umbre kukwe nieba tie ye köböire rababa gare tie ti nämä ja kete nitre ñaka Jehová tarekä yebe. Kä nengwane ti täbe sribi nuainne, akwa tita nuainne teléfono yebiti aune nitre sribikä tibe yebe ti ñaka ja kete krubäte”.

Ni töita ño yebätä ni rabadre töbike kwin aune ni brukwä törba ni mikai dre nuainne ye rabadre gare nie. Kukwe ye nuainkäre nikwe ja di kärädre Jehovai, ñobätä ñan aune “dreta ni brukwäte ye gare kwin” ie (Sal. 44:21). Nita ja mike ñärärä ñuaite ja ükatekäre ye erere Biblia ye tä ni dimike ja töi ükete (Sant. 1:22-25). Ne madakäre, tärä keta kabre aune gätä nuainta yebiti Jehovata mäträre nibätä. Jondron jökrä yebiti ja brukwä kriemikadre ne kwe kukwe tuin kwin Jehovai ye erere nikwe nuaindi.