Kä 59, Julio nitre rükä jie ngwanka bätä nitre rükä kwe namani nainte nänbare mente kwetre yebätä. Jukwe Capena nämene Roma yete ta niaratre nikani nitre ngwena mikakäre ngite. Ju kri emperador Neronkwe nämene ngutuä Palatino ye bäre ta nikani. Nitre rükä Guardia Pretoriana nämene ngitra ngwen dän kwe ye täni, aune nämene ju kri ye ngübarebiti. * Nitre ngite ye jänikani, aune Foro romano ye namaninkä jiebiti, bätä nikani mintukwäre ngudre Viminal yebiti ta. Kä kri jondron kukwakäre ngöbö romano keta kabre ngwarbe yei, aune nitre nämene ja kite rükäre yete ta nikanintre.

Nitre jänikani ngite ye ngätäite Pablo nämene siba. Akwa ye känenkri niara nämene barcote aune mren kri namani mate barcobätä ye ngwane ángel niebare ie: “Ma rabadi emperador ngwärekri juta Romate” (Hech. 27:24). ¿Kukwe niebare ie ye namani bare metre? Pablo okwä namani juta bäri dite yebätä angwane töi namaninta Fortaleza Antonia nämene Jerusalén yebätä. Jerusalén yete Jesukwe niebare ie: “Makwe ñan kä jürä ngwian jabtä, ñobtä ñan angwane makwe blitabare tibtä Jerusalén nete, ye kwrere makwe blitadi tibtä juta Romate” (Hech. 23:10, 11).

Ni raba niere Pablo okwä namani Castra Praetoria yebätä (kä känti nitre pretoriano nämene nünentubu), kä ye nämene ketaninkä torre bätä ki sribebare mente kwin ladrillo tain yebiti. Kä yekänti nitre policia juta Roma bätä nitre emperador ngübabitikä kädeka nämene Guardia  Pretoriana nämene yete. Nitre rükä 12.000 nämene nüne kä yekänti, aune nitre sribikä policia erere bätä nitre mada mada nämene ükaninte rükäre mädäbiti arato. * Castra Praetoria nämene bämike emperador di nämene krubäte. Nitre ngwan nämene yete mikakäre ngite, ye medenbätä Julio nikani nitre ngwena kä yekänti kitakäre ngite. Niaratre nänbare mente aune ja tare nikabare kwetre, akwa mrä namanintre kä yekänti (Hech. 27:1-3, 43, 44).

Niaratre jänikani Roma ye ngwane kukwe keta kabre namani bare bätätre. Mren kri namani mate dite rubätä ye ngwane Ngöbökwe mikani gare Pablo ie ru rikwitaikä mrente, akwa nitre jökrä nämene näin ben ye rabaite nire. Kukwe ye namani bare metre. Kä Malta yekänti kulebra käme Apóstol Pablo kwetani ye ngwane ñaka juruainbare tare, kä yekänti nitre kwati mikaninta kwin kwe aune nitre namani ngöbö niere ie. Kukwe namani bare Pablobätä ye namani gare Guardia Pretoriana yei arato.

Pablo jämi nemen Roma ye känenkri ja mräkätre kwati nikani ngäbiti “kä kädian nämane Foro Apiote amne kä kädian nämane Ju Komä jadükakrä” yekänti (Hech. 28:15). Niara kitani ngite, aisete ¿kukwe kwin driedi ño kwe juta Roma yete? (Rom. 1:14,15.) Nitre ja tötikaka krikri ruäre tä niere nitre ngite mika nämene gare ni ji ngwanka Guardia Pretoriana ie. Kukwe ye metre akräke Sexto Afranio Burro ie Pablo mikani gare, ni ye mika nämene ütiäte krubäte emperador bitikäre. * Kukwe ye ñaka mikata gare metre, akwa Biblia tä niere ni rükä ñan ütiäte krubäte, sribikä Guardia Pretoriana nämene Pablo ngwen. Pablo tuanmetre nämene kä ükete jai ja dükakäre, nitre nämene niken niara tuinbiti aune niara nämene kukwe driere ye ni mada ñaka nämene ñäkäire ie (Hech. 28:16, 30, 31).

Afranio Burro jämi niken Pablo ngwena Nerón ngwärekri ye känenkri blitadre ben ju kri o fortaleza Pretoriana yete, ñobätä ñan aune sribi ye nämene niara kisete. Kä yekänti apóstol ye kukwe driebare “ni bobre bobre amne ni ütiäte” yei ” (Hech. 26:19-23). Afranio Burro töbikabare ño Pablo yebätä ye ñaka gare nie, akwa Pablo ñaka mikani ngite Guardia Pretoriana yekänti ye mikata gare. *

 Kukwe driekäre “nitre israelita ütiäte ütiäte” yei, yekäre Pablo kä käräbare aune nitre “ja ükaninkrö kwati” yete. Jesús aune Gobran Ngöbökwe yebätä Pablokwe “blitabare bentre” aune nämene nuainne “köböiti”; yebätä nitre rükä nämene niara ngübarebiti käkwe niara kukwe nuani siba (Hech. 28:17, 23).

Guardia Pretoriana yekänti ñänä okwä krobu dere köbö kwatire kwatire te ni rükä mada mika nämene sribire ni rükä mada täte. Ni raba niere Pablo namani ngite kä kubu te ye ngwane kukwe ye erere nuain nämene. Ye medenbätä, apostól ye tärä tikani nitre kristiano Efesios, Filipenses, Colosenses, Hebreos, bätä ja mräkä Filemón yei, ye ngwane nitre rükä jene jene niara kukwe nuani. Pablo nämene ngite, akwa ni klabore Onésimo ngitiani ye niarakwe dimikani arato, monso kwe erere mikani tuin kwe jai, biti Onésimo juaninta kwe ni ben nämene sribire yekänti (Filem. 10). Arato, niara tö namani nitre rükä nämene niara ngübarebiti ye dimikai (1 Cor. 9:22). Ni raba niere, nitre rükä nämene jondron jene jene ngwen ja kriemikara ye kädeka nämene ño ye Pablo nämene ngwentari ietre, aune yebiti nämene kukwe bämike (Efes. 6:13-17).

Pablo nämene ngite ye köböire nitre rükä jökrä sribikä Guardia Pretoriana aune nitre mada yei kukwe kwin namani gare (Filip. 1:12, 13). Nitre kwati ütiäte nünanka juta Roma aune nitre nämene ju kri emperadrokwe, yei nitre sribikä Castra Praetoria nämene gare. Emperador aune mräkätre kwe nämene nüne ju kri emperadorkwe yete, akwa nitre sribikä kräke bätä nitre klabore kwe nämene ju yete arato, aune ruäre ja mikani kukwebätä (Filip. 4:22). Pablo ñaka kä jürä ngwani jabätä ye ja mräkätre Roma dimikani “kukwe kuin Ngöbökwe yebtä amne kä jürä ñaka [namani] btätre blitare” (Filip. 1:14).

Pablo kukwe bämikani ye tä ni dimike, “Ngöbö Kukwei nie[re] ni mda mdaye. Ni mda mda tö raba [ni] kukwei nuai ya, ñakare ya, akwa [ni] raba[dre] juto biare Ngöbö kukwei niekäre” (2 Tim. 4:2). Ja mräkätre ruäre bren tä ja gwirete, tä ju nitre umbre ngübakäre yekänti aune hospitalte. O ja mräkätre mada tä ngite kukwe mikata täte kwetre yebätä. Kukwe ño ño ben ja tuadre, akwa blitadre kukwe metre yebätä nitre tä nüke nikänti yebe. Ñodre, ni kräkäi mikaka yebe blita raba, o ni mada tä niken ni tuinbiti yebe. Nita kukwe driere nitre jökrä ie angwane tä nüke gare metre nie “Ngöbö kukwei abko ñan tä mäkäninte kadenante” (2 Tim. 2:8, 9).