Känändre nekänti

Indice yete känändre

Jondron ja üairebiti tä nikwe mikadre ütiäte jai

Jondron ja üairebiti tä nikwe mikadre ütiäte jai

“Nitre ñakare israelitare tarebare ño kena Ngöbökwe angwane, niaratre ngätäite ni dianinkä jen jakrä kwe mikakäre juta jakwere.” (HECH. 15:14)

1, 2. a) ¿“David btä mräkä kwekwe ja täritäri nämane gobrane” ye ükaite ño? b) ¿Nire nire tä Ngöbö mike täte gwairebe kä nengwane?

JA MRÄKÄTRE nämene konkrekasion jie ngwen käkwe ja ükaninkrö Jerusalén kä 49 ye ngwane gätä ütiäte nuainkäre. Santiago ni ja tötikaka Jesube niebare gätä yete: “Nitre ñakare israelitare tarebare ño kena Ngöbökwe angwane, niaratre ngätäite ni dianinkä jen jakrä kwe mikakäre juta jakwere [...] Simón Pedro [niebare]. Ne mden abko nämane tikani kore nitre Ngöbö kukwei niekä kirakirakwe, mden erere tä tikani krörö Ngöbö Kukweibtä: Ni Dänkien Ngöbö käkwe niebare kore: David btä mräkä kwekwe ja täritäri nämane gobrane akwa, juani ngwarbe rüekwe. Akwa [...] tikwe ükadita [...] käkwe David mräkä mikadi gobrane [...] täbtä. Ye abko tikwe nuendre nitre ñakare israelitare nünanka kä mda mda känti mden tikwe diandikä jen jakrä rabadi ti känentari abkokäre [...]. Ni Dänkien Ngöbökwe ja kukwei niebare kira, ye mden abko kitera mike bare” (Hech. 15:13-18).

2 “David btä mräkä kwekwe ja täritäri nämane gobrane” yebätä Amoskwe kukwe mikani gare, aune Santiago blitabare kukwe yebätä. Sedequías namani reire ye bitikäre David mräkä mada ñaka namani gobrane (Amós 9:11). Akwa “David btä mräkä kwekwe ja täritäri nämane gobrane” ye Jesukwe ükaiteta, niara abokän David mräkä käkwe gobrandi kärekäre (Ezeq. 21:27; Hech. 2:29-36). Nitre judío bätä nitre ñaka judío ükakrö nämene Gobran Ngöbökwe kräke ye nämene kukwe niebare Amoskwe mike nemen bare ye Santiago niebare gätä ütiäte yete. Kä nengwane nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti tä Kä tibienbätä aune “obeja mda mda” Jesukwe tä kukwe metre Bibliabätä driere gwairebe Jehová mikakäre täte (Juan 10:16).

JUTA JEHOVAKWE JA TUANI KUKWE RUÄRE BEN

3, 4. Juta Jehovakwe nämene Babilonia ye ngwane, ¿dre käkwe niaratre dimikani ja üairebiti?

3 Nitre judío jänikani ngite Babilonia ye ngwane “David btä mräkä kwekwe ja täritäri nämane gobrane” ye nikani tibien. Niaratre namani kukwe ngwarbe drie nämene krubäte ye ngätäite, aune nuabare kwetre kä gre ketamä biti kwäjätä yete. Niaratre nükani 607 nememe 537 kä 1 känenkri. ¿Dre käkwe niaratre dimikani ja ngübarebiti kukwe ngwarbe yebätä? Ngöbökwe jondron ütiäte biani nie kukwe ja üairebiti ja kriemikakäre kä nengwane kä gobrainta Satanakwe ne ngätäite, ye erere jondron ütiäte nämene kwetre ja üairebiti ja kriemikakäre (1 Juan 5:19).

4 Jondron keta kabre ütiäte tä nikwe ja kriemikakäre, keteiti abokän Biblia. Kukwe Ngöbökwe kwitani täte ye ñaka nämene nitre judío jänikani ngite yekwe, akwa kukwe biani Moisés ie aune Kukwe Keta jätä biani kena ietre ye nämene gare niaratre yei. Ne madakäre, “kansion Ngutuä Sión yebätä”, aune kukwe kwin namani bare nitre Ngöbö mikaka täte niaratre känenkri yebätä, ye nämene gare ietre. Salomón aune ni mada mada kukwe tikani ye nämene törö ietre arato. Ye medenbätä, Ngutuä Sión nämene nüketa törö ietre angwane nämene ja muaire aune niaratre ñaka Jehová käikwitaninkä jabiti (ñäkädre Salmo 137:1-6 yebätä). Kukwe keta kabre ngwarbe mika nämene täte aune drie nämene Babilonia yete, akwa jondron ütiäte nämene nitre judío yekwe kukwe ja üairebiti ye niaratre dimikani nökrö jankunu Jehová ken.

NGÖBÖ NIMÄ NGÖBÖRE ITIBE YE DRIETA MEKERABE

5. ¿Kukwe meden tä mike gare Babilonia bätä Egipto yete ngöbö nimä mika nämene ngöböre itibe jai?

5 Nitre nünanka Babilonia nämene ngöbö nimä ngöböre itibe mike täte. Ñodre, ngöbö Isis (sö), ngöbö Shamash (ñänä), ngöbö Istar (monso ngübakäre kwati aune rü nuainkä) ye mika nämene ngöböre itibe jai. Arato, nitre Egipto ngöbö nimä ükaninte: ni brare, muko kwe aune ngobo kwe ye niaratre nämene mike ngöböre jai. Tärä Mitología General tä niere nitre nünanka Egipto nämene “ngöbö nimä mike ngöböre itibe jai, aune ngöbö ye ñaka mika nämene tuin ütiäte ja erebe, ñobätä ñan aune meri ye mika nämene bäri ütiäte ye ngwane brare kwe ye nämene nemen jerekäbe kukwe muko kwrere”. Ñodre, ngöbö Osiris, muko kwe Isis aune ngobo kwe Horus ye mika nämene ngöbö nimä ngöböre itibe.

6. ¿Dre abokän Trinidad, aune ñobätä ñaka ni ngökata kukwe ngwarbe yebiti?

6 Iglesia ja bianka kristiano tä ngöbö nimä mike ngöböre itibe jai, ye meden kädekata Trinidad. Nitre ji ngwanka iglesiate tätre driere Rün, Monso aune üai deme ye Ngöbö nimä ngöböre itibe. Kukwe drieta kwetre yebiti tätre mike gare Jehová di ñaka krubäte, ñobätä ñan aune tä ñäkäninbiti nimä. Akwa juta Ngöbökwe ñaka ngökata kukwe yebiti, niaratre tä kukwe ne mike täte: “Ti kukwe nuin Israel: Jehová Ngöbö nikwe ye abokän Jehová itibe” (Deut. 6:4). Jesukwe kukwe ye arabe niebare arato, aisete ni kristiano raba ñäke kukwe ye rüere ¿raba ruin mäi? (Mar. 12:29.)

7. Nire tä ja denkä Ngöbö kräke aune ja ngökö ñöte akwa tä nütüre ngöbö ye nimä ngöböre itibe, ¿ñobätä Ngöbö ñaka raba ni ye kain ngäbiti?

7 Jesukwe nitre nänkä ben juani kukwe ne nuainne: “Mun nän, amne nitre nünanka kä jökräbti temen [...] munkwe niaratre mika ja töitikaka siba tibe amne munkwe niaratre ngöka ñöte ni Rün käbti, Ngöbö Odei käbti amne Ngöbö Üai Deme käbti” (Mat. 28:19). Akwa kukwe ye ñaka tä mike gare ngöbö nimä ngöböre itibe. Jehová ye ni Rün bäri kri, aune Monso kwe namani kädekani ño ye rabadre gare nitre töita ja ngökabätä ñöte yei, ne kwe kädekadre testiko Jehovakwe. Üai deme ye Ngöbö die tä sribire käre ye rabadre gare metre ietre, aune ñaka rabadre nütüre üai deme ye ngöbö nimä ngöböre itibe (Gén. 1:2). Ye medenbätä, nire tä ja denkä Ngöbö kräke aune ja ngökö ñöte ye ñaka rabadre kukwe ngwarbe ye kain ngäbiti.

JA MÄKÄ JATANI CHOKABE

8. ¿Nitre Babilonia nämene dre niere ngöbö bätä choka yebätä?

8 Nitre Babilonia nämene kukwe keta kabre ngwarbe driere, nämene jondron ngwarbe mike ngöböre jai aune ja mäke krubäte chokabe. Tärä Historia Religionum. Manual de Historia de las religiones tä mike gare nitre nünanka Babilonia “nämene nütüre ngöbö kabre aune ni üaire nämene kä kwinbiti, ruäre töi kwin aune ruäre töi käme. [...] Choka nämene bren bätäkä ketekä nitrebätä [...]. Jondron keta kabre käme nuain nämene choka ye juankäre mento nitre bren yebätä [...]. Choka ye nämene küdrere mantre jetebe nitrebätä; aune tärä keta kabrebiti nitre nämene ja kriemike yebiti nämene nuainne arato”.

9. a)¿Nitre judío janikani Babilonia namani kukwe ngwarbe mike täte ño? b) ¿Jehovata ni kriemike ño choka yebätä?

9 Nitre judío jänikani Babilonia, ye ngwane niaratre kwati jatani kukwe ngwarbe kain ngäbiti. Nitre griego jatani kukwe ngwarbe driere kä jökräbiti tibien ye ngwane nitre judío kwati kakwe ja mäkäni chokabe, ñobätä ñan aune niaratre nämene nütüre choka ruäre töi nämene kwin aune ruäre töi nämene käme. Akwa, jondron ütiäte tä nikwe kukwe ja üairebiti ye köböire nüke gare nie Babilonia yete ja mäkä nämene chokabe ye Ngöbö nämene ñäkäire (Is. 47:1, 12-15). Ngöböta niere ja mäkä chokabe ye käme aune nita niara kukwei mike täte angwane ni kriemikai kwe (ñäkädre Deuteronomio 18:10-12 bätä Apocalipsis 21:8 yebätä).

10. ¿Babilonia Kri tä kukwe nuainne aune mike täte yebätä ni raba dre niere?

10 Nitre nünanka Babilonia ñan aibe nämene ja mäke chokabe, kä nengwane Babilonia Kri tä nuainne arato. Iglesia kä jökräbiti tibien tä kukwe ngwarbe driere ye bämikata Babilonia Kri yebätä (Apoc. 18:21-24). Tärä keteiti tä niere “Babilonia [Kri] ye juta kri, juta kukwe ruäre nuainkä o nemen medente ye ñan ai bäri ütiäte, ñakare aune juta ye tä jondron üai sribere krubäte mikakäre täte yebiti nüke gare” (The Interpreter’s Dictionary of the Bible, vol. 1, pág. 338). Babilonia Kri yete ja mäkätä krubäte chokabe, jondron üai keta kabre sribeta mikakäre täte aune kukwe mada kämekäme nuainta. Babilonia Kri ye tä kä nengwane akwa ñaka tädi kärekäre (ñäkädre Apocalipsis 18:1-5 yebätä).

11. ¿Täräkwata sribeta tä ni mike mokre ño ja mäkä chokabe yebätä?

11 “Ja di kärädre choka ie ye ti ñaka kain ngäbiti jire chi” Jehovakwe niebare (Is. 1:13). Siklo XIX nitre kwati nämene ja mäke chokabe. Ye medenbätä, täräkwata Zion’s Watch Tower (La Torre del Vigía de Sión) sribebare mayo 1885 niebare: “Nitre krütani ye tä nire kä madakänti ye ñaka drieta mrä, ñobätä ñan aune nitre nünanka kirabe nämene kukwe ye kain ngäbiti”. Täräkwata yebätä niebare arato “chokalitre tä ja bämike ni krütani ye erere, aune tä nitre ngökö ne kwe rabadre nütüre tä blite ni krütanina yebe. Kukwe nuainta kwetre yebiti tätre ja üke nitre ngökakäre, ne kwe nitre törbadre ja mäkäi ben, aune rabadre chokalitre kukwei mike täte”. Ye bitikäre, täräkwata sribebare kädekani What Say the Scriptures About Spiritism? (¿Kukwe Ngöbökwe tä dre niere ja mäkä chokabe yebätä?), täräkwata ye nämene kukwe ja erebe mike gare. Täräkwata mrä nita sribere kä nengwane yete ni mikata mokre ja mäkä chokabe yebätä.

¿NI ÜAI TÄRÄ ABOKÄN TÄ JA TARE NIKE KÄ MADAKÄNTI?

12. ¿Ngöbökwe Salomón töi mikani dre niere nitre krütanina yebätä?

12 Nitre “ kukwe era metre Ngöbökwe” mikaka gare jai yei nüke gare nitre krütanina ye ñaka tä ja tare nike kä madakänti (2 Juan 1). Ye medenbätä, Salomón kukwe niebare ye nita kain ngäbiti: “Nukro nire ye tä bäri kwin lion ngwakare ye ngwä. Ni krütai ye gare nitre tä nire ye ie; akwa nitre krütanina, niaratre töi ñaka niena jire [...]. Jondron jökrä mä raba nuainne kisebiti, ye mäkwe nuain ja di tätebiti. Ne ñan ñobätä sribi ñaka, kukwe köböikita ñaka jire, ni töi ñaka nemena, ni ñaka nemena töbätä dobote nita niken ye käi känti” (Ecl. 9:4, 5, 10).

13. ¿Nitre Grecia nämene kukwe mike täte ye nitre judío töi mikani dre nuainne?

13 Nitre krütani ñaka nämene ja tare nike kä madakänti ye nämene gare kwin nitre judío yei. Akwa nitre rükä Alejandro Magno yekwe gobran Grecia ñäkäninbiti ye ngwane Judá aune Siria mika tö namani keteitibe, ne kwe rabadre kukwe ja erebe mike täte aune nüne nitre Grecia ye erere. Ye köböite nitre judío jatani kukwe ngwarbe ruäre mike täte. Ñodre, ni nire tä krüte ye üaita nemente nire kä madakänti, aune ni krütani ye mikata ja tare nike kä ñukwäre te. Ni üai tä niken ja tare nike kä madakänti kukwe ye ñaka jatani käne nitre Grecia yekri. Nitre Babilonia “nämenena nütüre ni üai tä niken kä madakänti, aune yete kukwe keta kabre blo nuain nämene aune ngöbö dite käme bätä chokalitre nämene arato” (The Religion of Babylonia and Assyria). Ne kätä mike gare Babilonia yete nitre nämene nütüre ni nire tä krüte ye üaita nemente nire.

14. ¿Gata aune nitre krütanina gaikröta yebätä dre nämene gare Job aune Abrahán yei?

14 Job ni ja ngwanka metre yekwe Biblia ñaka nämene, akwa kukwe metre ni krütani yebätä ye nämene gare ie. Arato, nämene gare ie niara krütadre angwane Ngöbö Jehová ni tarekä käkwe mikadreta nire (Job 14:13-15). Ni krütani gaikröta yei Abrahán nämene tö ngwen arato (ñäkädre Hebreos 11:17-19 yebätä). Nitre Ngöbö mikaka täte kirabe ye ñaka nämene nütüre ni nire tä krüte ye bitikäre üaita nemente nire. Ni nire ñaka krüte angwane mika rabata ño nire bobukäre. Nita krüte ye bitikäre kukwe mada ñaka tä nemen bare nibätä ye Ngöbökwe mikani gare Job aune Abrahán ie üai deme kwe yebiti, aune ni krütani gaikröta yei niaratre namani tö ngwen bäri. Kukwe metre ni krütanina yebätä gare nie ye jondron ütiäte ja üairebiti tä nikwe.

NI KÖKANINTARI YE ÜTIÄTE KRUBÄTE

15, 16. ¿Ñokänti ni dianintari gata aune ja mika ngite yebätä?

15 Adán köböite gata bätä ja mika ngite ye namani nibätä, akwa Ngöbökwe dre nuainbare ni kökatarikäre ye mikani gare kwe nie yebätä nita debe bien krubäte ie (Rom. 5:12). Jesukwe niebare: “Ni Kä Nebtä Ngobo ñan jatani ni mda mda mikakäre sribire jakrä, akwa ti jatani sribikäre ni mda mdakrä amne ti jatani ja mike müre ketadre ni kwati kökatarikäre”, kukwe ye gare kwin nie (Mar. 10:45). “Kristo Jesu [...] ni kökanintarita ni tikatekäre” ye ütiäte krubäte ni kräke (Rom. 3:22-24).

16 Siklo kena, nitre judío aune nitre ñaka judío nämene jondron käme nuainne, yebätä ja rabadre ruin ngite ietre aune Jesús ja nire biani ie rabadre tödeke bämikadre kwetre. Niaratre ñaka ye nuaindre angwane ngite kwetre ñaka juandrebiti ta. Ye erere nikwe nuaindre kä nengwane (Juan 3:16, 36). Ngöbö nimä ngöböre itibe, ni nire tä krüte ye bitikäre üaita nemente nire, kukwe ngwarbe ye nire nire tä mike täte angwane Jesukwe ja nire biani ni kökatarikäre ñaka raba nitre ye dentari. Akwa, ni abokän ie kukwe metre gare Ngöbö Monsoi yebätä, aune niara “ye köböire [...] ni kökanintarita, käkwe kukwe kämekäme btä ni nämane ngite ye dianinkä jökrä nibtä mento” (Col. 1:13, 14).

JEHOVÁ MIKADRE TÄTE JANKUNU

17, 18. ¿Kukwe nakaninkä kirabe ye raba kwen medente nie, aune ja tötikadre kukwe yebätä raba ni dimike ño?

17 Nita kukwe metre tarere, nita Ngöbö mike täte yebätä kukwe kwin tä nemen bare nibätä, jondron kwin keta kabre ja üairebiti tä nemen nikwe bätä jondron mada mada tä nikwe yebätä kukwe keta kabre nie raba. Kukwe kwin tä nemen bare ja mräkä mada yebätä aune nita sribi Ngöbökwe nuainne ño kä jökräbiti tibien kädrieta Anuario yebätä ye tä kä mike juto nibätä. Ñodre, video Historia de fe viva (parte 1 bätä 2) aune tärä Los testigos de Jehová, proclamadores del reino de Dios yebätä kukwe mada mikata gare. Arato, kukwe kwin tä nemen bare ja mräkätrebätä kädrieta täräkwata sribeta yebätä ye raba ni dimike.

18 Jehová juta Israel mikani kwäre nitre Egipto kisete, yebätä nitre Israel töbikabare angwane ye käkwe niaratre dimikani krubäte; ye erere Jehovata kukwe mike gare juta kwe yebiti ye nikwe mikadre gare jai angwane raba ni dimike arato (Éx. 12:26, 27). Moisés namanina umbre ye ngwane kukwe keta kabre Ngöbökwe nuainbare ye nämene gare ie. Ye medenbätä, niebare kwe juta Israel yei: “Kukwe nakaninkä kirabe ye ngwen törö jai, kä nikanina ta yebätä mäkwe blita mä bränkätre yebe; kukwe ngwentari mä rün ie aune kukwe mikai gare kwe mäi; kukwe ngwentari mä mräkä umbre yei, aune niedi kwe mäi (Deut. 32:7). Jehová juta kwe dianinkä aune ye ngätäite nita siba, ye medenbätä nita niara käikitekä kä jutobiti aune niara die krubäte ye nita mike gare nitre madai (Sal. 79:13). Ne madakäre, kukwe nakaninkä nitre Jehová mikaka täte yebätä ye mikadre gare jai aune nikwe dre nuaindi ja känenkäre yebätä töbikadre.

19. ¿Ñotra ja üaire tä nikwe aisete nikwe dre nuaindre?

19 Kätä juto nibätä, ñobätä ñan aune Ngöböta ñotra ja üaire bien nie, aisete ni ñaka tä näin ngwarbe kwäräkwärä kä drünente kukwe ngwarbe drieta yebätä (Prov. 4:18, 19). Ye medenbätä, ja di ngwandre ja tötike kwin Kukwe Ngöbökwe yebätä aune kukwe metre driedre kä jutobiti. Salmista ja töi mikani Däkien Gobranka Kri Jehová käikitekä ye erere ni raba nuainne. Niarakwe niebare: “Mä aibe tä kukwe ükete metre ye tikwe niedi. Ti nämä bati angwane mä jatani dirire tie, aune mätä kukwe keta kabre kwin nuainne ye tita mike gare jankunu jai. Ti niena umbre aune dokwä ngwen, akwa mäkwe ñaka ti tuanmetre, mä di tärä krubäte ye tikwe mikadre gare ti bräkäntre yei, aune nitre mada jatai jatäri yebe tikwe blitai mä die krubäte yebätä” (Sal. 71:16-18).

20. ¿Kukwe meden ketebu niebare Ngöbö rüere, aune mätä töbike ño kukwe yebätä?

20 Jehová ni dianinkä ne kwe ni rabadre juta kwe. Niara ñaka gobranka kwin aune ni kä nebätä ñaka raba ja ngwen metre, ye kukwe ketebu ngwarbe niebare niara rüere ye gare kwin nie. Ye medenbätä, Jehová aibe Gobranka Kri kä jökräbiti tibien aune niara aibe mikadre täte ye nita mike gare ni madai (Apoc. 4:11). Niarata ja üai deme bien nie ye köböire nita kukwe kwin driere nitre töi jäme yei, nitre brukwä nötaninte ye nita töi miketa jäme aune nitre tä ulire ye nita dimike (Is. 61:1, 2). Satana tä ja di ngwen juta Ngöbökwe bätä nitre mada töi mike kukwe blo nuainne, akwa ni tö ja ngwanbätä metre Jehovai aune niara aibe Gobranka Kri kä nengwane aune kärekäre ye nita niere nitre madai, ye abokän jondron ja üairebiti tä nikwe aune nita mike ütiäte jai (ñäkädre Salmo 26:11 bätä 86:12 yebätä).