1, 2. ¿Jehovakwe kukwe meden bämikani aune ñobätä kukwe ye ütiäte ni kräke?

¿HIGO ngwä ye mä töta nemen kwetai? Higo ötata kena o tä nemen nötare ye ngwane nitre kwati töta nemen kwetai, ye medenbätä juta keta kabre te higuera tärä krubäte. Nitre judea kira kädrieta Biblibätä yei higo nämene nemen tuin kwin arato (Nah. 3:12; Luc. 13:6-9). Higo ye raba ni ngrabare mike dite, ni krä mike ribi aune ja raba nemen ruin kwin nie. Aisete, nitre ruäre tä niere higo ye kwin ni brukwä kräke.

² Bati, Jehovakwe blitabare higo yebätä. Akwa, drekäre higo ye kwin yebätä ñaka nämene blite, ñakare aune bämikani kwe ni nire yebätä. Kukwe niebare kwe Jeremías yebiti ye käkwe ni mikadre töbike dreta ni brukwä aune ni mräkätre tare nikwe brukwä yebätä. Nikwe ja tötikai kukwe niebare kwe yebätä angwane ye tä dre mike gare ni kristiano kräke ye rabai gare nie.

3. ¿Jeremías kapitulo 24 yekänti higo nieta ye tä dre bämike?

³ Ngöbökwe dre niebare Jeremías ie ye ani mike gare jai. Kä 617 ye ngwane nitre judea nämene bren krubäte kukwe ja üairebiti. Kukwe meden rabadi bare ye Ngöbökwe mikani gare köböre Jeremías ie, aune higo kwin bätä higo käme yebätä kukwe bämikani kwe (mäkwe ñäkä Jeremías 24:1-3 yebätä). Rei Sedequías aune nitre mada nämene ja ngwen niara erere ye bämikani higo käme yebätä. Rei Nabucodonosor aune nitre rükä kwe käkwe nitre ye mikadi ja tare nike. ¿Ezequiel, Daniel aune mräkätre nimä nämenena Babilonia yebätä dre namani bare? ¿Nitre judea mada jänikani ngite yebätä dre nakaninkä? Niaratre ye abokän higo kwin ye kwrere. Kä rikadre raire ta, ye bitikäre niaratre ruäre rikadreta templo Jerusalén ye sribereta. Kukwe ye namani bare metre (Jer. 24:8-10; 25:11, 12; 29:10).

4. ¿Ngöbökwe kukwe niebare higo kwin yebätä ye tä ni dimike ño?

⁴ Nitre Israel abokän higo kwin yebätä Jehovakwe niebare  krörö: “Tikwe mun brukwä mada mikai ne kwe rabadre gare muen, ti abokän Jehová; aune mun rabai juta tikwe” (Jer. 24:7). Texto ye dianinkä ja tötika ne kräke. ¡Ngöbö tö ni brukwä mada mikai ne kwe niara rabadre gare nie! Ni brukwä nieta texto nebätä ye abokän dreta ni töibätä meden gärätä. Ni töita Ngöbö mikabätä gare jai aune nemen juta kwe yete. Akwa, ni rabadre ja tötike Kukwe kwe yebätä aune mike täte, ja rabadre ruin ngite nie bätä ja töi kwitadre, ja diandrekä nünankäre Ngöbö kräke, bätä ja ngökadre ñöte ni Rün käbiti, Monso käbiti, aune üai deme käbiti (Mat. 28:19, 20; Hech. 3:19). Nitre ruäre käkwe ye nuainbarera, ruäre tä nuainne aune ja ükökrö gätäte.

5. ¿Jeremías blitabare ni brukwäbätä ye ngwane nire nirebätä blitabare kwe?

⁵ Nikwe kukwe ye jökrä nuainbarera, akwa ja di ngwandre käre ja ngwen kwin aune ja töi ngübarebiti. ¿Ñobätä? Jeremías dre niebare ni brukwä yebätä tä kukwe ye mike gare. Juta mada nämene nüne Israel bäreta ye kädrieta kapitulo ruäre yekänti. Akwa, Judá yete rei nirike käkwe gobranbare ye ngwane dre namani bare ye kädrieta metrere tärä Jeremías yebätä (Jer. 1:15, 16). Ni Ngöbö kukwei niekä käkwe blitabare metrere nitre brare, merire, monsotre kia abokän nämenena ja dianinkä Jehová mikakäre täte yebätä. Niaratre mräkä kira käkwe Ngöbö kani ngäbiti ja töi jeñebiti aune namani juta kwe (Éx. 19:3-8). Arato, Jeremías näire nitre Israel mikani gare niaratre ja dianinkä Ngöbö kräke. Niebare kwetre: “¡Nunta nete! Nun ki mäkänti, ñobätä ñan aune, Jehová mä ye Ngöbö nunkwe” (Jer. 3:22). Akwa, ¿dre nämene niaratre brukwäte raba ruin mäi?

6. ¿Ni brukwä yebätä Ngöbökwe kukwe niebare ye ñobätä mikadre gare jai?

⁶ Kä nengwane nitre ni kräkäi mikaka tätre jondron keta kabre sribeta mrä yebiti ni brukwä tuinte, ne kwe tä kwin o bren ye mikakäre ñärärä. Ni töita ño ye bämikata ni brukwä yebätä aune dreta ni brukwäte ye gare kwin Jehovai. Niarata niere: “Ni brukwä ye bäri ni ngökö jondron mada yebiti ta, aune käme krubäte. ¿Nire abokän ie raba nüke gare? Ti, Jehová tita mun brukwä mike gare jai, tita mun mumai trä tuin, munta ja jie ngwen ño aune munta ni mada mike tuin ño jai ye erere tikwe kukwe ükaite mun kräke” (Jer. 17:9, 10). Ni töita drebätä, ja nemen ruin ño nie, ni töita ño, ni töita dre nuainbätä o ja ngwanta ño ye gare bäri kwin Ngöböi. Ngöböta mä brukwä trä tuin. Akwa, mä raba ja di ngwen dreta mä brukwäte ye mike gare jai arato.

7. ¿Jeremías niebare nitre judea jökrä bäsi brukwä nämene ño?

⁷ Ja brukwä ye trä tuakäre ni rabadre kukwe ne ngwentari jai: “¿Nitre judea Jeremías näire jökrä bäsi brukwä nämene ño?”. Kukwe ye mikakäre gare jai, Jeremías kukwe niebare ye ani mike ñärärä: “Nitre jökrä tä juta Israel yete brukwä ñaka kwata tikaninkä”. Niara ñaka nämene blite nitre brare judea tarei kwata tikaka nämene yebätä, ñobätä ñan aune niarakwe niebare: “¡Mike ñärärä! Jehovata niere nitre jökrä tarei kwata tikaninkä, akwa metrere niaratre jämi ja tarei kwata tikekä yei köbö rükai kukwe ükatekäre bentre”. Erametre, nitre judea tarei kwata tikaninkä akwa niaratre “brukwä ñaka kwata tikaninkä” (Jer. 9:25, 26). ¿Kukwe yebiti dre gärä nämene?

8, 9. ¿Nitre judea jökrä bäsi käkwe dre nuaindre ja brukwä yebätä?

⁸ Nitre“brukwä ñaka kwata tikaninkä” niebare, yebätä ani blite. Ngöbökwe juta kwe nübaibare kukwe ne nuainne: “Nitre brare judea bätä nitre nünanka Jerusalén munkwe ja brukwä kwata tikadrekä; ne kwe [...] ti mätä ñaka rabadre mun kräke [...] mun tä kukwe blo nuainne nitre madabätä ye köböite”. ¿Ñobätä niaratre nämene kukwe blo nuainne? Kukwe ye nämene  niaratre brukwäte (mäkwe ñäkä Marcos 7:20-23 yebätä). Ñobätä nitre judea nämene kukwe blo nuainne ye Ngöbökwe mikani gare ietre Jeremías yebiti. Niaratre nämene ja brukwä mike ribi aune jakain bäri, bätä dre nämene niaratre töite ye nämene tuin käme Jehovai (mäkwe ñäkä Jeremías 5:23, 24 bätä 7:24, 26 yebätä). Ye medenbätä, niebare ietre: “Munkwe ja tarei kwata tikadrekä Jehovata niere, aune [...] munkwe ja brukwä kwata tikadrekä” (Jer. 4:4; 18:11, 12).

⁹ Nitre judea rabadre ja brukwä operare, mräkätre kira Moisés näire käkwe nuainbare erere (Deut. 10:16; 30:6). “Ja brukwä kwata tikadrekä” ye tä mike gare niaratre töi, o kukwe meden nämene töibätä abokän ñaka kwin Ngöbö okwäkänti ye jökrä diandrekä mento meden gärä nämene (Hech. 7:51).

10. ¿David erere nikwe dre nuaindre?

¹⁰ Dre raba nemen bare ni brukwä yebätä ye Ngöböta mike gare nie, aune debe biandre krubäte ie. ¿Ñobätä kukwe ye ütiäte nitre testiko Jehovakwe kräke? Kukwe ne ñaka tä mike gare nitre kristiano tä kukwe käme nuainne o niaratre “higo käme” nitre judea kira ye kwrere. Kä nengwane nitre Ngöbö mikaka täte tä juta deme yete aune Ngöbö aibe mikata täte kwetre. David ni kukwe kwin nuainkä käkwe orasion nuainbare Jehovai yebätä töbikadre: “Ti mike gare kwin jai Ngöbö, aune dreta ti brukwäte ye rabadre gare mäi. Mäkwe ti trä tua aune dreta ti töi nike ye mäkwe mika gare jai, tita näin ji blobiti ye mäkwe mika ñärärä” (Sal. 17:3; 139:23, 24).

11, 12. a) ¿Ñobätä ni itire itire rabadre ja brukwä trä tuin? b) ¿Kukwe meden Ngöbökwe ñaka nuaindi?

¹¹ Jehová tö ni jökrä käkwe ja mäkädre kwin ben. Jeremías niebare: “Jehová mä ni rükä jie ngwanka, mätä ni kukwe kwin nuainkä ye mike gare jai; mätä ni mumai aune ni brukwä mike ñärärä” (Jer. 20:12). Ngöbö Dite krubäte tä ni kukwe kwin nuainkä brukwä trä tuin, ¿ye erere ni raba ja brukwä trä tuin akwle? (Mäkwe ñäkä Salmo 11:5 yebätä.) Nikwe ye erere nuaindi angwane dreta ni töite, ni tö dre nuain o kukwe ñaka kwin tä ni töite ye rabai gare nie. Arato, kukwe ruäre tä ni brukwä mike ribi abokän diandrekä mento ye rabai gare nie. Nita ye nuainne angwane bämikata nita ja brukwä operare. ¿Ja brukwä trä tuadre kukwe meden känänkäre? ¿Dre nuaindre ja töi kwitakäre? (Jer. 4:4.)

¹² Jehová ñaka tä ni mike ja töi kwite ja dibiti. “Higo kwin” yebätä niebare kwe: “Tikwe mun brukwä mada mikai ne kwe ti rabadre gare muen”. Kukwe nebiti mikani gare kwe niara ñaka nitre mikai ja dibiti ja brukwä mada ribere, ñakare aune niaratre rabadre ja töi jeñebiti nuainne, ne kwe Ngöbö rabadre gare ietre. Ye erere ni töi rabadre ¿ñan ererea?

13, 14. ¿Ni kristiano brukwä kwe raba kukwe tare mike ño kisete?

¹³ Jesukwe niebare: “Kukwe kämekäme abko tä ni [...] motote abko erere nita niere amne nita nuene. Abko [...] krörö: nita  ni mda mda kämike, ni gure käta ja mike gure bati bati tiebe ni mda mdabe. Erere arato, ni merire brare ja mike ngite bätäkä ngwarbe jabe kwärikwäri amne ni jändrän goire ni mda mdakän amne ni blite ngwarbe ni mda mda rüere, erere arato ni ñäke ni mda mdabtä” (Mat. 15:19). Ja mräkä brukwä ñaka kwin tä ja mike ngite meri madabe aune ñaka ja töi kwitai kwe angwane Ngöbökwe ñaka kai ngäbiti. Ni kristiano mada ñan tä ye nuainne, akwa kukwe käme ye raba kite nirien brukwäte (mäkwe ñäkä Mateo 5:27, 28 yebätä). Ja brukwä trä tuadre kwe ye raba niara dimike krubäte. Ye erere nikwe nuaindi angwane, ¿nitre nemen jabe ye tuin ño nie aune kukwe meden ñaka tuin kwin Ngöböi ye ni raba denkä mento?

¹⁴ Ja mräkätre ñaka ni mada murie kete, akwa brukwätä ja mräkä mada kräke ye ngwane, ¿raba dre nuainne? (Lev. 19:17.) ¿Brukwä kwe ñaka rabadre ribi yekäre kukwe ye diandrekä ño kwe ja töite? (Mat. 5:21, 22.)

15, 16. a) ¿Ni kristiano brukwä raba nemen ño “ñaka kwata tikaninkä? b) ¿Ni “brukwä ñaka kwata tikaninkä” ye ñobätä tuin käme Jehovai raba ruin mäi?

¹⁵ Erametre, ja mräkätre kwati “ñaka brukwä bren” ye erere. Nitre töita “kukwe kämekäme” jiebiti yebätä Jesukwe blitabare angwane nämene mike gare nitre töita ño, aune tä ja ngwen ño ye raba ni töi kwite. Ñodre, ni ruäre raba töbike jene mräkätre kwe yebätä. “Kä mrä” nete nitre mada “ñan [...] ni mda mda tarere jire chi”, akwa nitre kristiano tä mräkätre kwe tarere (2 Tim. 3:1, 3). Nitre ruäre tä nütüre “mräkä kwe ye bäri käne” ye medenbätä tä juto biare mräkätre kriemikakäre käre. Ñäkätä mräkätre kwe yebätä angwane tä mate tarebätä. Dina ngwaitre namani rubun krubäte ye ngwane kukwe nuainbare kwe yebätä töbikadre (Gén. 34:13, 25-30). Absalón brukwä namani etebakrä Amnón kräke aune murie ketani kwe yebätä töbikadre arato (2 Sam. 13:1-30). “Kukwe kämekäme” nämene niaratre brukwäte ¿ñan ererea?

¹⁶ Ni kristiano erametre ñaka ni mada murie kete. Akwa, ja mräkä iti raba nemen rubun ja mräkä mada kräke, ñobätä ñan aune raba nemen nütüre ja mräkä ye ñaka kukwe kwin nuainbare mräkä kwe yebätä. Ja mräkä ye käkwe niara nübaidre ye ñaka kadre ngäbiti kwe o niara ñaka ja mräkä ye nübaidre jakänti (Heb. 13:1, 2). Nita töbike blo aune nita rubun jötrö ngwarbe ni mada kräke ye tä mike gare ni ñaka ni mada  tarere. Ni ni brukwä trä tuaka bäri kwin okwäkänti ja mräkä ye raba nemen “brukwä ñaka kwata tikaninkä” kwrere (Jer. 9:25, 26). Jehovakwe niebare nitre judea yei “munkwe ja brukwä kwata tikadrekä”, kukwe ye ngwandre törö jai (Jer. 4:4).

17. ¿Ngöbö jürä ngwandre jabätä ye tä ni brukwä mike ño kukwe kwe ka ngäbitikäre?

¹⁷ Nikwe ja brukwä trä tuadi angwane raba nemen gare nie nita ja brukwä mike ribe kukwe nieta Jehovakwe yebätä o ni brukwä “ñaka kwata tikaninkä”. Nita nitre mada jürä ngwen jabätä, ni tö jondron tuai bäri jakwe o ni ñaka tö ni mada tuai ja jie ngwen ye rabai gare nie arato. Kukwe ye erere kwandre mä brukwäte angwane ñan mä aibebätä tä nemen bare (Jer. 7:24; 11:8). Nitre judea ja “brukwä mikani ribi aune bike bäri” ye Jeremías tikani, arato niebare kwe: “Niaratre ñaka niere ja brukwäte: ‘Jehová Ngöbö nunkwe jürä ngwandre jabätä, ñü jobe aune sö ruäre te ñü ñaka näkäin tibien ye jökrä Niarata bien nieʼ” (Jer. 5:23, 24). Nikwe ja brukwä “kwata tikadrekä” yekäre nikwe Ngöbö jürä ngwandre jabätä aune debe biandre ie kukwe nuainta kwe yebätä ¿ñan ererea? Nikwe niara jürä ngwain bökän jabätä angwane ni brukwä rabai juto biare kukwe nieta kwe ye nuainkäre.

18. ¿Nitre ben Jehovakwe kukwe mrä ükaninte yei dre käbämikani kwe?

¹⁸ Ni brukwä rabadre juto Jehová mikakäre gare jai ye ngwane ni raba sribire ben. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebe Ngöbökwe kukwe mrä ükaninte. Niarakwe kukwe ne käbämikani ietre: “Tikwe ja kukwei mikai niaratrebätä aune tikwe tikai niaratre brukwäte. Erametre ti rabai Ngöbö kwetre aune niaratre rabai juta tikwe”. * Niebare kwe arato: “Niaratre itire itire ye ñaka rabaira kukwe driere ni madai bätä mräkätre yei, ñaka rabaira niere: ‘¡Jehová mike gare jai!’, ñobätä ñan aune [...] monsotre kia aune nitre umbre ye jökrä ie ti rabai gare . Tikwe ngite kwetre ye juain ta bititre, aune tikwe ñaka ngite kwetre ngwain törö jire jai” (Jer. 31:31-34).

19. ¿Kukwe meden kwin raba nemen nitre kristiano erametre yekwe?

¹⁹ Kukwe mrä ükaninte ye köböire nünandi kä kwinbiti o Kä tibienbätä, akwa mä töi rabadre Jehová mikabätä gare jai aune nemen juta kwe yete. Kukwe kwin rabadre mäkwe yekäre niarakwe ngite juandre ta mäbiti Kristo ja nire biani ye köböire. Ngöböta ngite juen ta nibiti ye käkwe ni töi mikai ngite juen ta ni madabiti aune nitre tä rubun ni kräke yebiti ta arato. Mä töi rabai kwin jäme ye ngwane mä brukwä rabai kwin. Mäkwe ye nuaindi angwane mä bämikai mä tö sribi nuain Jehová kräke aune niara rabai gare bäri kwin mäi. Jehová kukwe niebare Jeremías yebiti ye erere rabai bare mäbätä: “Munkwe ti känäintari aune ti kwain munye, ñobätä ñan aune munta ti känene ja brukwä tätebiti. Aune erametre ti kwain munye” (Jer. 29:13, 14).