1, 2. ¿Nitre Ngöbö mikaka täte yei jata nemen ruin ño kä nebätä, aune ñokänti niaratre jue tärä?

 ¿JA RUIN kwin mäi kä nebätä? Mäkwe ñakare niedre angwane mä ñan aibe tä töbike ye erere. Kirabe, nitre Jehová tarekä metre yei ja namani ruin ni menteni erere kä nebätä. Ñodre, nitre Ngöbö mikaka täte metre nämene nüne Canaán ye ruäre ñaka nämene nüne kä keteitibe känti; “niaratre nämane nüne ni menteni kwrere amne, nämane nüne jötrö kä nebtä abko niebare jabtä kwetre” (Heb. 11:13).

² Nitre kirabe ye erere, nitre dianinkä Jesukwe “abko kä käinbti bkänkä”, niaratre yei ja ruin “ni menteni kwrere” kä nebätä (Filip. 3:20; 1 Ped. 2:11). Kristo nuainbare erere “obeja mda mda” ye “ñaka ja mike nitre kä nebätä yekri” (Juan 10:16; 17:16). Nitre Ngöbö mikaka täte ye “jue” tärä. Ju ye kwin niaratre kriemikakäre, tätre nüne jäme yete, aune tödeka yebiti ju ye raba tuin ietre. Moisés kukwe ne tikani: “Jehová, erametre mä ye gitia käi nunye kärekäre” (Sal. 90:1). ¿Jehová namani ño “gitia käi” nitre niara mikaka täte kirabe kräke? ¿Tä nuainne ño nitre niara kä mikaka gare kä nengwane kräke? ¿Kä ja känenkäre niara aibe rabai ño gitia käi ni kräke?

3. ¿Jehová ketata ño Salmo 90:1 yebätä aune ñobätä?

³ Ruäre ngwane Biblia tä Jehová kete jondron ruäre yebätä, ne kwe niara töi ño ye rabadre gare nie. Ñodre, Salmo 91 tä Jehová kete “gitia käi” o ju nünankäre ye kwrere. Blitata jubätä angwane nita nemen töbike nitre tä nüne jäme yete, tätre ja tarere aune ja kriemike. Akwa, ¿ñobätä Jehová ketata kä gitiakrä ye kwrere? Ñobätä ñan aune Biblia tä niere Jehová ye ni ja tarekä (1 Juan 4:8). Arato, niara Ngöbö kä jäme bianka. Ye medenbätä tä nitre niara mikaka täte metre “mike nüne jäme” (Sal. 4:8). Nitre niara mikaka metre täte  kirabe ye mikani tuin ño kwe jai yebätä töbike. Kena ani blite Abrahán yebätä.

4, 5. ¿Ngöbö namani ño “gitia käi” metre Abrahán kräke?

⁴ Abrahán kädeka nämene Abrán ye ngwane Jehová kukwe niebare ie aune ja namani ruin ño ie ye ni raba bämike ja töite. Niebare kwe ie: “Ti bike kä mike gare mae, känti ma rika nüne [...] aisete makwe kä mikaka nete, btä ma mräkä nete”. Namani ja töibikare krubäte, akwa Jehová kukwe ne niebare ie ye niara dimikani: “Ma bkün däredi kwati ja täritäri makri [...]. Tikwe ja di biandi mae jändrän jökräbtä. Arato ma rabadi ütiäte kri [...]. Nirekwe ma mikadre ütiäte jae, ye abko tikwe mikadi ütiäte amne, nirekwe [kukwe blo] mikadi mabtä abko, tikwe [...] mikadi [ja ngie nuin] ma dokwäre” (Gén. 12:1-3, Jändrän Kena [JK]).

⁵ Kukwe yebiti Jehová nämene käbämike niara rabai gitia käi Abrahán aune mräkätre kwe kräke (Gén. 26:1-6). Kukwe käbämikani kwe ye erere nuainbare kwe. Ñodre, Faraón gobranka Egipto aune rei Abimélec juta Guerar, ye ñaka tuanimetre kwe küdrere Sarabätä aune Abrahán murie kete. Ye erere arato, Isaac aune Rebeca kriemikani kwe (Gén. 12:14-20; 20:1-14; 26:6-11). Biblia tä niere: “Ñaka nitre kä nebätä tuanimetre kwe nuainne tare, ñakare aune nitre reire yei kukwe ñäkäibare kwe: ‘Nitre dianinkä tikwe aune nitre ti kukwei niekä yebätä munkwe ñaka kise mika aune ñaka kukwe blo nuainbätäʼ” (Sal. 105:14, 15).

6. ¿Isaac kukwe meden niebare Jacob ie nuainkäre, aune ja namani ruin ño Jacob ie?

⁶ Nitre Ngöbö kukwei niekä ye ngätäite Abrahán bräi, Jacob nämene siba. Kä nükani ie ja mikakäre gure metre ye ngwane rün kwe Isaac niebare ie: “Makwe ñan tö ngwian bosi kananea nete känene jire chi jakrä [...]. Aisete nän gwängwarbe Badan-aran, ma ruai Betueli gwirete. Känti makwe ma grü Laban ngängän känä iti jakrä” (Gén. 28:1, 2, JK). Jacob kukwe ye mikani täte. Mräkätre kwe nämene nüne Canaán aune nämene ngübare kwin ye namani ie, aune nänbare mente krubäte kwe. Arato, ni raba niere nänbare kaibe kwe rabakäre Harán (Gén. 28:10). Niara namani kukwe ne ngwentari jai raba ruin nie: “¿Tikwe nuai kä kwäbe te mentokwäre? ¿Ti grü ti kai ngäbiti kwin aune meri Ngöbö mikaka täte biain kwe tie?”. Kä Luz yekänti niara nükani angwane kukwe nämene niara ngwen töbike ye ñaka namanina niara nike. Kä ye nämene nemenkä 100 kilómetros (60 millas) Beer-seba yekri. ¿Dre namani bare kä yekänti?

7. ¿Ngöbökwe kukwe meden niebare Jacob ie köböre?

⁷ Kä Luz yekänti Jehová kukwe niebare Jacob ie köböre: “Ma näin mdente erere, känti tikwe ma ngibiadbti [...]. Mden kisete  tikwe ñan ma mikadrete jire chi kaibe, Abti tita kukwe niere mae, ne rabadi bare tie” (Gén. 28:15, JK). ¡Kukwe kwin niebare ye Jacob dimikani krubäte! Kukwe namani barebätä ye bitikäre Ngöbökwe kukwe ye mikai nemen bare ño ye tö namani tuai, aune ja namani ruin ño ie ye bämike ja töite. Mäkwe mä mräkätre mikaninte aune mä nikani juta madate sribi Ngöbökwe nuainkäre, angwane ja namani ruin ño Jacob ie ye erere ja raba nemen ruin mäi. Arato, Jehovata mä ngübare ño ye gare mäi.

8, 9. ¿Ngöbö namani ño “gitia käi” Jacob kräke, aune tä dre driere nie?

⁸ Jacob namani Harán ye ngwane Labán niara kani ngäbiti kwin. Kä nikani ta angwane Lea bätä Raquel biani ie ne kwe rabadre muko kwe. Akwa, Labán kukwe ñaka kwin nuainbarebätä aune sribi ütiä kwitani kwe bä jätä jire niara kän (Gén. 31:41, 42). Kukwe käme nuainbare Jacob yebätä, akwa kä ngwani nüke kwe jai bätä Jehová niara ngübadi jankunu yei namani tö ngwen. Erametre, Ngöbö niara ngübabare, ñobätä ñan aune nikaninta Canaán angwane namani “obeja bäkäne kabre, namani kameo bäkäne, namani buro bäkäne. Erere arato, sribikä merire, brare namani kwati kwe” (Gén. 30:43, JK). Debe biankäre Jehovai niebare kwe: “Ti abko ñakare kuin [...]. Akwa ma abko moto kuin [...]. Ye mden kisete mekera ti jataba ñö Jordante ta nete angwane, mökän tikwe aibe ben ti jataba ta ti grü Laban känti Badan-aran, akwa makwe ti die mikani, aisete mtare ti kiteta ja jiebti angwane, ti jändrän bäkänkä kabre. Abtä tä ñäkänintebe ketebu jire” (Gén. 32:10, JK).

⁹ Kukwe namani bare ye tä driere nie Moisés kukwe metre niebare orasionte: “Jehová, erametre mä ye gitia käi nunye kärekäre” (Sal. 90:1). Kukwe ye täbe ütiäte ni kräke kä nengwane, ñobätä ñan aune “Ngöbö abrä ñan tärä [kukwe] kwite jene”, nitre niara mikaka täte metre täbe ngitie niara kokwäre (Sant. 1:17, Ngöbö Täräe [NGT] tärä okwä ükaninte). Tä nuainne ño ye ani mike gare jai.

10. ¿Ñobätä ni raba tö ngwen Jehová ye gitia käi nitre niara mikaka täte kräke?

¹⁰ Ani bämike: Ni töbätä, die krubäte ye rüere mätä kukwe niere gobran ngwärekri. Ni ye ni ngökaka krubäte aune tä ni mada murie kete, aune kä jökräbiti tibien nitre mada tärä sribikä kräke. ¿Mäkwe kukwe mikadre gare niarabätä ye bitikäre mä raba nikenta jäme? ¡Ñakare! Mäkwe ni känändre ja kriemikakäre. Ye erere arato nitre Jehová mikaka täte tä blite kwin Jehová yebätä aune ñaka kä jürä ngwen jabätä kukwe niekäre Satana rüere (mäkwe ñäkä Apocalipsis 12:17 yebätä). Akwa, ¿Satana raba ni kada kete? ¡Ñaka raba nuainne! Juta Ngöbökwe tä nirien bäri kukwe ja üairebiti, ñobätä ñan aune kä krüte nete Jehová ye tä kriemike, niara ye “gitia käi” nikwe (mäkwe ñäkä Isaías 54:14, 17 yebätä). Akwa, nikwe Satana tuainmetre ja töi kwite angwane Ngöbö ñan raba nemen gitia käi ni kräke.

11. ¿Nitre kirabe Ngöbö mikaka täte yebätä ni raba ja kite ño?

¹¹ Nitre kirabe Ngöbö mikaka täte ye tä kukwe mada driere nie. Niaratre ñaka ja mritani nitre Canaán nämene kukwe käme nuainne aune ñaka nämene ja ngwen kwin yebe (Gén. 27:46). Kukwe meden nuaindre aune meden ñaka nuaindre kwetre ye ñaka nämene tikani täräbätä, ñakare aune kukwe Ngöbökwe nämene niaratre jie ngwen. Nire abokän Jehová aune töi nämene ño ye namani gare ietre ye käkwe niaratre dimikani. Ngöbö namani gitia käi kwetre yebätä niaratre tö namani rabai mente nitre kukwe käme nuainkä yebätä. Niaratre ñaka nämene ja kete krubäte bentre. ¡Kukwe  kwin bämikani kwetre ni kräke! ¿Nitre kirabe Ngöbö mikaka täte ye erere mätä ja di ngwen ja ketamuko kwin känene o mätä dre den jai ja näkwitara? Akwa, ja mräkätre ruäre konkrekasionte ie jata nemen ruin kwin kä gobrainta Satanakwe nete. Nane ja ruin kore mäi angwane, mäkwe kukwe ye mika gare orasionte Jehovai. Mäkwe ngwan törö jai Satana tä kä ne gobraine, ye medenbätä nitre nünankä nete ñaka ni mada töibikare aune käbäre krubäte (2 Cor. 4:4; Efes. 2:1, 2).

12. a) ¿Jehovata nitre niara mikaka täte ye ngübare ño? b) ¿Jehovata jondron kwin bien nie ye tuin ño mäi?

¹² Nitre Jehová mikaka täte tä ngitie niara kokwäre yei niarata jondron kwin keta kabre bien ja üairebiti, ye nikwe kadre ngäbiti ne kwe ni ñaka rabadre kö okwä Diablukwe yete. Gätä nuainta konkrekasionte, Ja tötikata ni Mräkätre yebe bätä Ngöbökwe “ja di biani ni kä nebtäye” ye abokän nitre obeja kwe ngübaka tä ni töi mike jäme aune ni dimike ja tuin kukwe nikwe yebe, ye jondron kwin keta kabre ja üairebiti bianta nie (Efes. 4:8-12). Ja mräkä George Gangas käkwe sribibare nitre Braibe konkrekasion jökrä Ngübabitikä yebe kä kwati te, käkwe niebare: “Tita nemen [nitre Ngöbö mikaka täte] ye ngätäite angwane jata nemen ruin tie ti mräkätre gwirete kwrere, kä bä nuäre ja üaire yete”. ¿Ye erere ja ruin mäi?

13. ¿Ja tötikadre Hebreos 11:13 yebätä angwane kukwe meden ütiäte rabai gare nie?

¹³ Nitre kirabe Ngöbö mikaka täte ñaka nämene ja ngwen nitre mada ye kwrere. Miri gare  párrafo kena erere “niaratre nämane nüne ni menteni kwrere amne, nämane nüne jötrö kä nebtä abko niebare jabtä kwetre” (Heb. 11:13). ¿Mä töita kwatibe ñaka ja ngwen nitre mada kwrere? Ye ñaka rabai nuäre mä kräke, akwa Ngöbökwe mä dimikai aune nitre kristiano mada ye köböire mä raba nuainne. Mä ngwan törö jai nitre mada tärä mä dimikakäre. Nire nire tö sribidi Jehová kräke tä rüre Satana rüere (Efes. 6:12). Nikwe tö ngwain Jehovai aune nikwe gitiai niara kokwäre angwane ni raba ganane.

14. ¿Nitre Jehová mikaka täte nämene “juta” meden ngübare?

¹⁴ Abrahán okwä nämene kwekebe jondron käbämikani ie yebätä ye erere nikwe nuaindre (2 Cor. 4:18). Apóstol Pablo tikani “juta [...] abko Ngöbö ara jire käkwe mikanintbe amne Ngöbö ara käkwe juta ye mikani abko Abraham nämane ngibiare” (Heb. 11:10). “Juta” ye nämene bämike Ngöbökwe monso kwe dianinkä Gobrankäre, aune Abrahán rabadre kukwe ye ngübare. Gobran ye tä ükaninte kä kwinbiti ye niena gare nie. Arato, kukweta nemen bare  kä nengwane ye tä mike gare gwäune kukwe ükaite kwe Kä tibien nebätä. ¿Gobran ye metre mä kräke? ¿Jondron kä nebätä tuin ño mäi, mätä dre den ja käne aune mätä ja ngwen ño yebiti mätä kukwe ye bämike? (Mäkwe ñäkä 2 Pedro 3:11, 12 yebätä.)

15. ¿Nitre tä tö ngwen jondron kä nebätä yei yebätä dre rabai bare?

¹⁵ Kä gobrainta Satanakwe ye gate köböra, ye medenbätä “ja tare nika” rabai bäri (Mat. 24:7, 8). Arato, kukwe tare krubäte kömikai ye ngwane nüna rabai bäri tare. Ni raba niere kä jökräbiti tibien jondron juandi ngwarbe aune dre rabai nakainkä ye ñaka rabai gare nitre madai aune rabai nikenkä krubäte (Hab. 3:16, 17). Dre nuaindi kwetre ye ñaka rabai gare ietre aune “kä mkäte amne jäkwata mkäte ngitiobti” yete niaratre gitiai ja kriemikakäre (Apoc. 6:15-17). Kä mäkä, gobrantre kä nebätä aune nitre jondron rürübäinkä tä dite ngutuä kwrere ye ñaka raba niaratre kriemike.

16. ¿Konkrekasion rabadre tuin ño nie aune ñobätä?

¹⁶ Akwa, ni Jehová mikaka täte tädi jäme “gitia käi” kwetre yekänti. “Gitia käi” ye abokän Jehová. Ni Ngöbö kukwei niekä Habacub erere nikwe “Jehová käi ngwain juto jabätä” aune “Ngöbö [ni] mikaka kwäre ye käi rabai juto [ni]bätä” (Hab. 3:18). ¿Kukwe tare rakaikä angwane Jehová rabai ño “gitia käi” ni kräke? Nikwe köbö ye ngübadre ne kwe rabadre gare nie. Nitre Israel dianinkä Egipto ye ngwane niaratre nämene ükaninte kwin, ye erere arato nitre “kwati” rabai ükaninte kwin, aune rabai juto kukwe ükaite Ngöbökwe ye ka ngäbitikäre (Apoc. 7:9; mäkwe ñäkä Éxodo 13:18 yebätä). Ni raba niere kukwe meden ükaite ye mikai gare nie konkrekasion yebiti. “Cuarto” nieta ye abokän konkrekasion kwati krubäte kä jökräbiti tibien tä ni kriemike meden gärätä Isaías 26:20 (ñäkädrebätä). ¿Gätä nuainta konkrekasionte ye tuin ütiäte mäi? ¿Jehovata kukwe mike gare gätä yebiti ye mätä mike täte? (Heb. 13:17.)

17. ¿Jehová rabai ño “gitia käi” nitre niara mikaka täte krütani ye kräke?

¹⁷ Nire nire krütai kukwe tare krubäte kömika jämi ye känenkri ye kräke Jehová rabai “gitia käi”. ¿Nuaindi ño kwe? Niaratre gaikröta. Nitre kirabe Ngöbö mikaka täte krütani ye bitikäre kä nikani kwati ta angwane Jehová niebare Moisés ie: “Ti [...] Ngöbö Abrahankwe, Isaackwe bätä Jacobkwe” (Éx. 3:6). Jesús blitabare kukwe ye arabebätä, ye bitikäre niebare kwe: “Ngöbö abrä ñakare ni ngwaka Ngöböi, akwa Ngöbö ni nirekwe. Niara abrä kräke ni jökrä tä nire” (Luc. 20:38, NGT). Nitre Ngöbö mikaka metre täte krütani, akwa niara kräke nitre ye täbe nire aune gaikröta kwe (Ecl. 7:1).

18. ¿Jehová rabai ño “gitia käi” metre ni kräke kä mrä yete?

¹⁸ Kä mrä nibira no krubäte, aune kä bä nuäre yete kukwe bäri ütiäte rabai juta Ngöbökwe yekwe. Kä yete Jehová rabai “gitia käi” metre kräketre. Apocalipsis 21:3 yete kukwe ne käbämikata: “Mtare Ngöböta nüne ni jen kwe ben juta btin nete. Ngöbökwe nünandi bentre amne niaratre rabadi juta jen Ngöbökwe”. Kena, Kristo Jesús nitre kä tibienbätä jie ngwain ye ngwane Jehová täi bentre. Ngöbö töi nämene ño Kä tibien ne kräke ye Jesukwe mikai nemen bare gobrandi kä mil krati kwe ye ngwane, akwa kä mil krati krütai ye bitikäre Gobran ye bianta kwe Rün ie (1 Cor. 15:28). Kä mil krati ye bitikäre, ni kä tibienbätä ñaka rabai ja mike ngite jire, ñobätä ñan aune Jehová rabai ni gobraine. ¡Kukwe kwin tä ja känenkäre ni kräke! Ye medenbätä, Jehová rabadre “gitia käi” ni kräke, akwa ja di ngwandre nitre Ngöbö mikaka täte kirabe ye erere.