1. ¿Meri niaka tö namani niai jankunu ye bämikani ño kwe?

MARY Decker nämene bati ye ngwane niara nämene ganane niabätä, aune käikitaka nämene kä jökräbiti. Kä 1984, Ja daka Olímpico nuainta yekänti niara namani siba niakäre 3.000 metros medalla orore ganainkäre. Akwa, köbö yete ñaka gananbare kwe. ¿Ñobätä? Niara ngüre matani meri mada niaka yebe aune nikani tibien. Juruainbare tare aisete dianinkä jaka yebätä. Mary namani ja muaire krubäte. Akwa ñaka ja di ngwani nekä kwe. Kä 1985 kä jämi niken kwati ta angwane, nükaninta niakäre bobukäreta, aune niabare kwe ni mada ñaka nuainbare erere.

2. ¿Ni kristiano bämikata drebätä aune töita ño?

² Nitre niaka ye erere ni kristiano bämikata, aune kukwe ño ño rabadre bare nibätä, akwa ni töita kwatibe niabätä nememe kä kitani yekänti. Nikwe niadre jötrö ngwarbe ye ñan bäri ütiäte. Akwa, ye ñan aibätä niadre krenbe kwärä bätä ñaka gwä gwä nünandrekä. Ni kwati tä niken jakain niabätä ye ngwane niaratre kä ngwandre nüke jai ye ütiäte krubäte ganankäre. Juta Corinto yete jaka nämene krubäte, yebätä apóstol Pablo tärä tikani kena ja mräkätre Corinto yei, ye ngwane niadre yebätä blitabare kwe. Niarakwe tikabare: “Nitre tä ja gaen angwane, ni kwati tä neen akwa, ni itibe tä ganane, [...] ni niaka tä nüne ño ganakäre, ye kwrere munkwe nüna” (1 Cor. 9:24).

3. ¿Nire nire raba ja nire kärekäre ye ganainne?

³ Biblia tä ni nübaire nen arato (mäkwe ñäkä 1 Corintios 9:25-27 yebätä). Nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune nitre mada niaka käkwe nünain Kä tibienbätä, yekwe ja nire kärekäre rabai. Nitre tä jakain niabätä ye ngwane ni itibe tä ganane, akwa ni kristiano käkwe niadi kä kitani yekänti ye jökrä kwe jondron ütiäte rabai (Mat. 24:13). Akwa, nire nire ñaka tä nen kukwe  ükaninte ye ererebätä o ñaka rabadre kä kitani yekänti, yekwe jondron ñaka rabai jire. Ne madakäre, niadre ye aibe köböire ja nire kärekäre rabai nikwe.

4. ¿Ñobätä ñaka nuäre niadre ja nire kärekäre ye kokwäre?

⁴ Ni rabadre ja ngrabare gobraine akwle aune ja töi mike kwatibe nen jankunu ye ribeta nie, yebätä niadre nememe kä kitani yekänti ye ñaka tä nemen nuäre ni kräke. Jesukristo nämene nen ye ngwane ñaka ngoto ritaninte jire. Akwa, Santiago ni ja tötikaka ben käkwe niebare ni jökrä nänkä Kristo jiebiti ye “käta ja mike ngite” (Sant. 3:2). ¡Kukwe ye metre! Ye medenbätä, ni ñaka raba niere ni töita kwin metre aune ni mada tä ja mike ngite ye ñan tä ni töi nike jire. Ruäre ngwane nita ngoto ritete, nenkä, nita di nekä o nita niken tibien, akwa yebiti ta nita nüketa krö aune nenta jankunu. Nitre kristiano ruäre tä di nekä aune tä niken tibien ye ngwane tä juruaine tare, ye medenbätä dimikadre ne kwe rabadre nenta bobukäre. Ne tä mike gare ni ngoto raba ritekä bati bobu aune mate tibien (1 Rey. 8:46).

5, 6. a) ¿Kukwe mada ñan tä ni kristiano ngwen ngoto ritete ye dre gärätä? b) ¿Nita niken tibien ye ngwane nita nüketa ño krö? c) ¿Nitre ruäre tä niken tibien ye ñobätä ñan tä nüketa krö?

⁵ Ni kristiano ñaka kwin kukwe ja üairebiti ye ngwane nita niere ngoto ritaninte o nikani tibien. Akwa, ruärekänti Bibliabätä kukwe ketebu ye ja erebe. Ñodre, Proverbios 24:16 tä niere: “Ni kukwe erametre nuainkä raba niken tibien bä kükü, aune erametre rükaita krö; akwa kukwe tare tä ni kukwe käme nuainkä ngwen ngoto ritete”.

⁶ Ni tö ngwanka Jehovai yebätä kukwe tare tä nemen bare o tä ja mike ngite ye ngwane niarakwe ñaka tuainmetre ngoto ritete o niken tibien kärekäre. Gare kwin nie ni “rükaita krö” niara köböire, ne kwe nikwe sribidre jankunu ja nire tätebiti kräke. Kukwe ye kwin krubäte nitre tä Jehová tarere ye kräke. Akwa, ni kukwe käme nuainkä ñaka tö ja di mikamana aune Ngöböta ni dimike üai kwe aune juta kwe yebiti ye ñaka tö kain ngäbiti. ¡Ni Ngöbö kukwei tarekä abokän ñaka  ja ngwen ye erere! “Kukwe mada ñan raba ngwen ngoto ritete”, ne tä mike gare kukwe mada ñaka raba niaratre denkä mento niakäre ja nire kärekäre ye ganainkäre (mäkwe ñäkä Salmo 119:165 yebätä).

7, 8. ¿Nita niken tibien ye ngwane Ngöbö raba ni kain ngäbitita bobukäre?

⁷ Ja mräkätre ruäre di ñakare kukwe ja üairebiti ye köböite tä ja mike ngite bati bobu. Akwa, niaratre rükadreta krö ye abokän ja rabadre ruin ngite kukwe käme nuainbare kwetre yebätä aune niaratre ja di ngwandre Jehová mike täte ye ngwane niarakwe kai ngäbitita. Ngöbökwe ja mäkäni ño juta Israel yebe ye tä kukwe ye mike gare metre nie (Is. 41:9, 10). Proverbios 24:16 kädrite käne tä kukwe kwin mike gare, ñobätä ñan aune tä niere nita niken tibien ye ngwane Ngöböta ni mike tuin bobre jai ye köböire nita nüketa krö (mäkwe ñäkä Isaías 55:7 yebätä). Jehová aune Jesucristo tätre ni nübaire nüketa krö, yebiti bämikata kwetre tätre tö ngwen nie (Sal. 86:5; Juan 5:19).

⁸ Ni niaka tä ngoto ritete aune niken tibien, akwa tä nüketa jötrö ngwarbe krö ye ngwane raba nen jankunu. Nita nen ja nire kärekäre ganainkäre, akwa “köbö mdente amne ñänä okwä nuäi” niadi mrä ye ñaka gare nie (Mat. 24:36). Ni ngoto ñan ritadrete gwä gwä ye kwin ni kräke, ye köböire raba niken nen jankunu aune nemen kä kitani yekänti. Akwa, ¿dre nuaindre ne kwe ni ngoto ñaka ritadrete?

9. ¿Kukwe meden raba ni ngwen ngoto ritete abokänbätä ja tötikai?

⁹ Kukwe ketarike raba ni ngwen ngoto ritete ye ani mike gare jai: ni dita nekä, ni töita kukwe käme jiebiti, ja mräkätre tä kukwe ñaka kwin nuainne nibätä, ja mikata ni rüere aune ja mräkätre ie kukweta nainte. Ni ngoto ritaninte kukwe kädrite nete yebätä angwane, ngwandre törö jai Jehovata ni ngübare bätärekä. Nita ja mike ngite akwa ye ñan aibätä ni ñan niena ütiäte kräke ñakare aune tä tö ngwen nie.

10, 11. ¿Kukwe meden ben David nämene ja tuin?

¹⁰ Ni niaka raba ngoto mate jäte, ye erere arato ni dita nekä ye keta raba jä yebätä. Rei David aune apóstol Pedro yebätä nikwe töbikadre angwane ni raba niere “jä” nämene niaratre jiete. Iti, ñaka ja töi gobrainbare, mada abokän nitre jürä namanibätä.

¹¹ Ja töi gobraindre ye ñaka namani nuäre rei David kräke, yebätä ja mikani ngite kwe Bat-seba ben, arato Nabal ñäkäbare tare niarabätä ye namaninta gare ie ye ngwane namani rubun krubäte. Niara nämene nemen di nekä ja töi gobrainkäre, akwa käre ja di ngwani kwe kukwe kwin nuainne Jehová okwäkänti. Nitre mada niara dimikani ye köböire namaninta dite kukwe ja üairebiti (1 Sam. 25:5-13, 32, 33; 2 Sam. 12:1-13).

12. ¿Pedro ngoto ritaninte ye ngwane niabare ño jankunu kwe?

¹² Ni mada dre niedre ye jürä namani Pedrobätä, niara nämene ja ngwen metre Jesús aune Jehova ie, akwa ruärekänti ja mikani ngite krubäte kwe. Ñodre, bämä jire niebare kwe nitre kwati okwäbiti Dirikä kwe ñaka nämene gare ie (Luc. 22:54-62). Bati, niara ñaka ja ngwani ni kristiano kwrere, ñobätä ñan aune ja mräkätre ñaka judea ye ñan namani tuin ie ja mräkätre judea ye kwrere. Apóstol Pablo abokän ñaka nämene töbike ye erere. Ja mräkätre konkrekasionte ye mikadre tuin ja erebe ye nämene gare ie. Pedro abokän nämene töbike blo. Pablo mäträbare niarabätä aune kukwe metre niebare ie, ne kwe niara ñaka rabadre ja mräkätre mada töi mike ja ngwen ye erere (Gál. 2:11-14). ¿Kukwe niebare ie ye matani tarebätä aune ñaka tö namani niai ja nire käre ye kokwäre? Ñakare, Pablokwe kukwe niebare ie yebätä töbikabare kwe aune ye erere nuainbare kwe niakäre jankunu.

13. ¿Bren raba ni ngwen ngoto ritete ño?

¹³ Arato nita nemen bren ye raba ni ngwen di nekä aune ngoto ritete. Ni töi raba nemen ñaka nen jankunu kukwe ja üairebiti, ni raba nemen nainte, aune ni raba nemen kwekebe ja täte. Ñodre, ja ngwai nünanka Japón ja  ngökani ñöte ye bitikäre kä nikani kwäjätä biti kwä kükü niarabiti aune namani bren. Niara namani töbike krubäte aune di nianinkä kukwe ja üairebiti, bätä ñaka namani kukwe driere. Nitre umbre nibu niara tuabitibare aune dimikani ye köböire niara jataninta ja ükökrö gätäbätä. Niarata niere: “Ja mräkätre ti ka ngäbitiba kwin ye käkwe kä mikabata juto tibätä”. Kä nengwane ja ngwai ye tä nen jankunu bobukäre.

14, 15. ¿Ni töi rabadre kukwe käme jiebiti ye ngwane dre nuaindre? Bämikadre.

¹⁴ Ja mräkätre kwati tä niken tibien töita kukwe käme jiebiti yebätä. Ni töita nemen kukwe käme nuainbätä ye ngwane ja ngwandre mokre aune kukwe ükadrete jai ne kwe ni rabadre ja ngwen kwin, ja töibiti, bätä kukwe ja üairebiti. Jesukwe niebare ni okwä, ni kise, o jondron mada raba ni ngwen ngoto ritete ye diandrekä mento. Kukwe käme tä nüke ni töite o ja ngwanta käme ye ñaka raba ni mike nen jankunu, ye medenbätä kukwe ye diandrekä ja töite ye bäri kwin ¿ñan ererea? (mäkwe ñäkä Mateo 5:29, 30 yebätä.)

¹⁵ Ja mräkä iti nämene bati ye ngwane tö nämene rabai ni brare ja erebe ben, ruäre ngwane kukwe ye täbe nüketa töite. Niara ririabare mräkätre kukwebätä ye ngätäite, akwa ja ñaka nämene nemen ruin kwin ie. Kä namani gre niarabiti ye ngwane namani sribi prekursor regular nuainne aune kädekani ni sribikä kokrekasionte. Akwa, ja mikani ngite krubäte kwe yebätä mäträbarebätä aune nitre umbre kukwe niebare ie dimikakäre. ¿Niara nükaninta ño krö nänkäre kukwe ja üairebiti? Niarakwe orabare, Kukwe Ngöbökwe yebätä ja tötikani kwe aune ja töi mikani kwe nitre mada dimike. Kä nikani ta aune niarakwe niebare: “Kukwe käme ye tä nüketa nane nane ti töite, akwa ti ñaka tä ja töi mike nuainne. Kukwe medenbiti ni nuadrete aune kä ñan raba nüke nie yebätä Jehovata ni ngübarebiti ye nüke gare kwin tie. Ye medenbätä, niarai gare ti raba kukwe käme ye ganainne”. Tä niere arato: “Tita kä ngwen nüke jai ye ütiä rabai tikwe kä mrä yete. ¡Tita tö ngwen kukwe yei! Köbö ye jämi nüke aisete tikwe kä ngwain nüke jankunu jai”. Kukwe ye tä mike gare niara tö niai jankunu.

16, 17. a) ¿Ja mräkä namani nütüre kukwe ñaka kwin nuainbarebätä ye ngwane dre käkwe dimikani? b) ¿Ni ñaka tö ngoto ritaikä angwane dre ngwandre törö jai?

¹⁶ Ja mräkätre tä kukwe ñaka kwin nuainne nibätä ye raba ni ngwen ngoto ritete arato. Ja mräkä nünanka Francia nämene kädekani ni umbre konkrekasionte, akwa bati kukwe ñaka kwin nuainbarebätä namani ruin ie, yebätä namani rubun krubäte. Gätä aune kukwe drie ye tuaninmetre kwe. Ni umbre nibu ja namene känti, niara kukwei nuani kwetre aune ñobätä nämene töbike kore ye nükani gare ietre. Arato, niara nämene blite ye ngwane niaratre ñaka namani blite kukweite ta. Jehovakwe kukwe ye ükadrete kräke yebätä töi mikani kwetre aune bäri ütiäte rabadre kukwe kwin nuainne Ngöbö okwäkänti ye ngwaninta törö ie. Ja mräkä kukwe ye kani ngäbiti aune namaninta nen bobukäre. Kä nengwane tä sribireta krubäte Ngöbö kräke.

¹⁷ Ni kä tibienbätä ja mikaka ngite ye Ngöbökwe ñaka kädekani ji Dokwäre konkrekasionte, ñakare aune Jesukristo ye kädekani kwe, ye medebätä ni kristiano jökrä rabadre ja töi mike niara erere. Jesús okwäta “trä ngitiekä ñukwä jutra kwrere”, kukwe ye kätä mike gare niara kukwe ükete metre aune kukwe jökrä tuin merebe ie ni jökrä ngwä (Apoc. 1:13-16). Kukwe ñaka kwin nuainta nibätä rabadre ruin nie, akwa Jesús ie gare ñobätä kukwe ye tä nakainkä aune kukwe meden ükadrete konkrekasionte ye niarakwe ükaite. Ye medenbätä, ni ñaka ngoto ritadrete ja mräkätre tä kukwe nuainne yebätä.

18. ¿Ni raba kä ngwen nüke ño jai kukwe tare yebätä?

¹⁸ Kukwe ketebu mada raba ni ngwen ngoto ritete: ja mikata ni rüere aune ja mräkätre ie kukweta nainte. Jesukwe kukwe bämikani ni nura nökaka yebätä, angwane niebare kwe nireta “ja tare nike tödekabtä Ngöböbti”  ye raba ngoto ritete. Mräkätre kwe, nitre nünanka bäre o gobrantre raba ja mike rüere aune nitre ye “ngätri ñan [...] bökän” o tödeka kwe ñaka dite ye ngwane ngoto raba ritete (Mat. 13:21). Akwa, ni töita kwatibe rabakäre Jehová ken angwane Gobran Ngöbökwe kukwei drieta ye käkwe ni mikai tödeke bäri aune kri tä dite ngätri mente nguse ye erere ni rabai dite. Kukwe tare tä ni mike töbike krubäte ye ngwane oradre bätä “jändrän kuin kä ngwiankrä nuäre jabtä Ngöbö ngwärekri, yebtä [ni]kwe töbika[dre]” (mäkwe ñäkä Filipenses 4:6-9 yebätä). Jehovata ja di bien nie ye käkwe ni dimikai kä ngwen nüke jai aune kukwe tare rabadre bare nibätä ye ngwane ni töi rabadre kwatibe ñaka ngoto ritete.

19. ¿Ni mada ñäkädre nie ye ngwane dre nuaindre ne kwe ni ñaka ngoto ritadrete?

¹⁹ Ja mräkätre ie kukweta nainte ye kätä ja mräkätre ruäre töi mike ñaka nen jankunu. Ja mräkätre tä kukwe den ja käne, o töita ñaka ja erebe ye kätä ngwen ngoto ritete (1 Cor. 8:12, 13). Ni mada ñäkädre nie ye ngwane, ¿kukwe mada känändre kukwe metre tuametrekäre? Biblia tä mäträre ni kristiano yebätä, ne kwe ñaka rabadre ñäke ni mada rüere aune ñaka rabadre töbike kukwe kwe ye aibebätä, ñakare aune tädre juto biare ngite juankäre ta ni madabiti (Luc. 6:37). Ni mada tä ja ngwen jene aune ye ñaka tä nemen tuin kwin nie ye ngwane ni raba ngwentari jai: “¿Tita kukwe nuainne ye erere nitre mada ñaka tä nuainne yebätä tita ñäke rüere? Ja mräkätre mada ye ngite gare tie, ¿niaratre ie kukweta nainte ye aibätä ti ñaka rabadre nen jankunu?”. Nitre mada käkwe dre dre nuaindre, akwa Jehová tare nikwe angwane ja töi mikadre kwatibe nemen kä kitani nie yekänti.

20, 21. ¿Mä töita kwatibe dre nuainbätä ja nire kärekäre ye ganainkäre?

²⁰ ¿Mä töita kwatibe “niabätä nememe mrä”? (2 Tim. 4: 7, 8.) Ye erere angwane, Biblia aune juta Jehovakwe tä tärä sribere yebätä mä rabadre ñäke, ne kwe rabadre gare mäi kukwe meden raba mä ngwen ngoto ritete aune mäkwe töbikataridrebätä. Mäkwe üai deme kärä Ngöböi, ñobätä ñan aune ye käkwe mä mikai dite kukwe ja üairebiti. Mäkwe ngwan törö jai ni niaka tä ngoto ritete o tä niken tibien, akwa ye ñan aibätä ñan raba nen jankunu. Niara raba nüketa krö niakäreta. Jondron tä niara ngwen ngoto ritete ye köböire kukwe mada tä nüke gare ie.

²¹ Kukwe Ngöbökwe tä mike gare, niadre ja nire kärekäre kokwäre yekäre ni ñaka rabadre nemen nünaninkä jerekäbe kise mikani ja teta. Nita niken bute ye ngwane ni mada tä niken ni ngwena nemen ni rikadre yekänti. Akwa, ye erere ñaka tä nemen bare nita nen ye ngwane, ñobätä ñan aune ni rabadre ja di ngwen nen jankunu ne kwe ganandre. Nita nen ye ngwane kä “jäme” Ngöbökwe ye matai nibätä murie tibo ye kwrere (Sal. 119:165). Nikwe ja töi mikai kwatibe nen kä kitani yekänti, angwane ni raba tö ngwen Jehová ni dimikai aune kukwe kwin mikai nemen bare kwe ni kräke kärekäre (Sant. 1:12).