1. ¿Ñobätä nitre avión ngwanka rabadre täräkwata tuinte kwin jämi niken känenkri?

AVIÓN tärä abokän te nitre tä niken jäme. Täräkwata abokänbätä kukwe mikata gare avión yebätä, ye nitre avión ngwanka tätre tuinte kwin avión jämi nakainkä ye känenkri. Ñaka täräkwata ye tuadrete kwetre angwane kukwe tare raba nemen bare. ¿Nitre avión ngwanka meden meden ie kukwe ye ribeta gare mäi? Ni avión ngwan gare kwin rabadre ye nuainne. ¿Ñobätä? Nitre avión ngwanka käre raba kite tö ngwen jai aune ñaka täräkwata tuinte kwin, ye medenbätä kukwe ye ribeta ietre.

2. ¿Ni kristiano rabadre dre nuainne käre?

² Ni avión ngwanka tä täräkwata tuinte jämi niken ye känenkri, ye erere arato mäkwe kukwe ruäre mika gare jai känenkri, ne kwe rabadre gare mäi tödeka mäkwe tä dite. Nikwe ja ngökani nöte mekerabe o bitinkä, akwa tödeka nikwe tä dite aune nita Jehová mike täte ño ye ütiäte krubäte mikadre gare jai. Nikwe ñaka nuaindi angwane kukwe ja üaire raba nete nikän. Ye medenbätä, Biblia tä ni mike mokre kukwe nebiti: “Nire nire [...] ie ja nena ruen dite [...] käkwe ja ngibia kuin amne ja ñan tuametre nötadre temen” (1 Cor. 10:12).

3. ¿Konkrekasion Gálatas yei kukwe meden rabadre gare?

³ Nitre kristiano konkrekasion Gálatas yei rabadre gare tödeka kwetre nämene ño, aune kukwe ja üaire niaratre mikani kwäre ye rabadre ütiäte kräketre. Jesukwe ja nire biani ye köböire ji tikani niaratre käne, ne kwe nire nire rabadre tödeke ie ye raba Ngöbö mike gare jai aune raba nemen monso kwe (Gál. 4:9). Kukwe kwin ye ñaka riadrete konkrekasion Gálatas yekän, yekäre nitre judea nämene kukwe ngwarbe driere ye niaratre ñaka rabadre kain ngäbiti. Nitre judea nämene käre niere nitre jökrä rabadre Kukwe  biani Moisés ie ye mike täte. Akwa, nitre ñaka judea nämene konkrekasion yete yei Kukwe biani Moisés ie ye ñaka nämene gare. Nitre judea aune nitre ñaka judea rabadre kukwe Ngöbökwe mike gare bäri kwin jai, aune rabadre gare ietre Kukwe biani Moisés ie mikadre täte ye ñan aibe köböire niaratre raba nemen ni kukwe kwin nuainkä Ngöbö okwäkänti.

4, 5. ¿Kukwe medenbiti Pablokwe mäträbare konkrekasion Gálatas yebätä, aune ñobätä ütiäte ni kräke?

⁴ Pablo mäträbare konkrekasion Gálatas yebätä ye tä Bibliabätä ja töi kräke, ne kwe ni kristiano erametre yei kukwe Ngöbökwe rabadre tuin ütiäte jankunu, aune ñaka ja töi mikadre jondron kä nebätä namani ietre yebätä. Jehovakwe apóstol mikani kukwe niere ne kwe konkrekasion Gálatas bätä nitre jökrä niara mikaka täte rabadre dite.

⁵ Nikwe ja mikani testiko Jehovakwe ye ngwane ni namani kwäre kukwe ngwarbe yebätä ye ngwandreta törö jai ye utiäte krubäte. Ye medenbätä, kukwe ngwantaribike ketebu nete yebätä töbikadre: ¿Mäkwe dre nuainbare ja ngökakäre ñöte ye ñaka käi nikwitekä mäbiti? ¿Ngöbö namani gare ño mäi aune mä namani gare ño ie, köböire ja namani ruin kwin mäi kukwe ja üairebiti ye törö mäi?

6. ¿Kukwe meden medenbätä ja tötikabike?

⁶ Recuadro  “Kukwe nuainta ja ngökakäre ñöte aune ririakäre jankunu” yebätä kukwe keta ökän kädrieta, abokän ni jökrä tä nuainne aune ngwandreta törö jai. Kukwe ye ni dimikai ñaka ja töi miketa jondron kä nebätä jiebiti. Ni avión ngwan gare kwin tä ja ngwen mokre, yebätä tä täräkwata tuinte avión jämi niken känenkri, ye erere arato mäkwe kukwe keta ökän mikadreta ñärärä, ne kwe mäkwe sribidre jankunu Ngöbö kräke.

7. ¿Kukwe meden ribeta nie aune ñobätä?

⁷ Ni avión ngwanka rabadre käre täräkwata tuinte kwin avión jami niken känenkri. Ye erere arato nita ja ngökö ñöte, yete ja käne nita ño kukwe ja üairebiti ye mikadreta ñärärä. Pablo kukwe ne tikani Timoteo ie: “Tikwe kukwe diribare ño ño, ye kwrere makwe diri. Angwane makwe tödekadre kwatibe Kristo Jesubti amne, makwe ni mda mda taredre” (2 Tim. 1:13). “Kukwe diribare” nieta ye abokän Kukwe Ngöbökwe meden gärätä (1 Tim. 6:3). Jukrä mikata ye nita mike ñärärä angwane rabai gare nie ju ye rabai ño, ye erere arato kukwe kädrieta Bibliabätä ye tä mike gare nie Ngöböta dre ngübare nibätä. Ye medenbätä, kukwe meden nuainbare ja ngökakäre ñöte, ye mikadreta ñärärä aune rabai gare nie nita ja ngwen kukwe ribeta nie ye ererebätä.

8, 9. a) ¿Ñobätä nikwe ja tötikadre aune tödekadre bäri? b) ¿Ñobätä ütiäte krubäte ni ririadre jankunu kukwe ja üairebiti aune bämika raba ño?

⁸ Nikwe ja tötikani kena, ye bitikäre ni jatani tödeke. Akwa, nikwe kukwe ketebu ye nuaindre jankunu (2 Tes. 1:3). Nikwe kukwe keta kabre nuaindre bämikakäre nita nirien kukwe ja üairebiti. Ni ñaka rabadre kwekebe ja täte. Nita ja ngökö ñöte ye bitikäre ni rabadre nirien jankunu kukwe ja üairebiti.

⁹ Nita nirien kukwe ja üairebiti ye bämika raba krita nirien yebätä. Kri ngätri rabadre mente nguse ye ngwane raba nirien kri krubäte. Ñodre, ju mikani kwä jätäbiti kubu mente kwin jabiti, ye kwrere kri cedro kä Líbano yekri ye raba nemen nga krubäte; ngätri raba nemen mente nguse aune ötai raba nemen 12 metros (Cant. de Cant. 5:15). Kri ye tä nemen mente kwin, akwa  tä nirien jankunu aune nitre mada ñaka gain. Kätä niken kwatire kwatire ta, kri ye tä kite ötai kri, ngätri tä niken mente kwäräkwärä aune kri ye tä nemen bäri dite. Ye erere arato ni kristiano tä nirien kukwe ja üairebiti. Nita kite ja tötike Bibliabätä ye bitikäre jötrö ngwabe ni raba ja ngökö ñöte; arato ni raba kukwe ükete ja mikakäre prekusor o sribi mada nuainkäre. Nita kite nirien kukwe ja üairebiti ye tä nemen tuin nibätä ja mräkätre konkrekasionte yei ye kätä kä mike juto bätätre. Kä rikai ta ye bitikäre ni täi nirien jankunu, ye ñan rabai tuin ietre. Akwa, ni rabadre tödeka nikwe mike dite jankunu aune “Kristo nena ünän täte jökrä, ye kwrere ni rabadre nebe ünän täte” kukwe Ngöbökwe yebiti (Efes. 4:13). Krita kite nirien nememe kri, ye kwrere ni ririai ja käne aune ni rabai ünä kukwe ja üairebiti.

10. ¿Ni kristiano ünä kukwe ja üairebiti ñobätä rabadre nirien jankunu?

¹⁰ Ni rabadre ünä kukwe ja üairebiti ye ñan aibe ngöräbe. Nikwe ja tötikadre jankunu aune tödekadre bäri, ne kwe ni rabadre dite Kukwe Ngöbökwe yebiti (Prov. 12:3). Ja mräkätre kwati konkrekasionte kätä ye nuainne. Ñodre, ja mräkä iti kä nikanina grebiti kwäjätä niarabiti tä sribire ni umbre konkrekasionte, aune niara täbe nirien kukwe ja üaire yebiti. Niarakwe niebare: “Kä nengwane tita Biblia tarere bäri. Kukwe ñäkäita Bibliabätä aune kukwe nieta ni jie ngwankäre ye tita nuainne kukwe keta kabrebiti. Kukwe drie ye tuin bäri ütiäte tie”.

11. ¿Ñokänti Jehová raba nemen gare kwin nie?

¹¹ Ja ketamuko nikwe aune ni Run Jehová ye ken nita nökrö, ye tä mike gare nita nirien kukwe ja üairebiti. Monso ie jata nemen ruin kwin rün kisete ye kwrere ja rabadre ruin nie ie niara tö, o jata nemen ruin kwin nie nita ja ketamuko nikwe ken ye kwrere ja rabadre ruin nie. Akwa, ja mäkädre kwin Jehovabe ye ñan rabai bare bengwairebe nie, ñakare aune bätärekä bätärekä niara raba nemen gare kwin nie aune ni raba tarere. Ye medenbätä, ja töi mikadre kä denkä jai ñäkäkäre Kukwei kwe yebätä mantre jetebe. Ñäkädre täräkwata Ni Mikaka Mokre bätä ¡Despertad!, aune tärä mada mada sribeta yebätä arato.

12. ¿Dre nuaindre ja mäkäkäre bäri Jehovabe?

¹² Nitre ja ketaka Ngöböbe tä orasion nuainne bökän aune tä ja kete ja ketamuko kwin ben ye köböire tä nirien kukwe ja üairebiti (mäkwe ñäkä Malaquías 3:16 yebätä). Nita “blite Ngöböbe angwane, niara  tä biare [ni] kukwe kaen ngäbti” (1 Ped. 3:12). Ni rün ni tarekä ye kwrere Jehová tä juto biare ni kukwe nuakäre. Aisete, nikwe “blitadre janknu Ngöböbe” (Rom. 12:12). Ngöbö aibe raba ni dimike nemen ünä kukwe ja üairebiti. Kukwe keta kabre tare ben nita ja tuin kä nebätä aune ja di jeñebiti ni ñaka raba ja tuin kukwe yebe. Orasion yebiti Ngöbö raba ni dimike, akwa nikwe ñaka orasion nuainndi ie angwane ñokänti raba ni dimike. ¿Mätä orare ño ie o mä raba ja di ngwen nuainne bäri? (Jer. 16:19.)

13. ¿Ñobätä ütiäte nikwe ja ketadre nitre kristiano mada yebe?

¹³ Nire nire tä ngitie Jehová kokwäre “ja kriemikakäre” ye käitä nemen jutobätä. Ngöbö niena gare nie, akwa ja di ngwandre jankunu ja ükökrö konkresionte nitre ie niara namanina gare yebe (Nah. 1:7). Kä nengwane kukwe keta kabre tä ni mike ulire, ye medenbätä ni tädre käre ja mräkätre kukwebätä yebe ja dimikakäre. ¿Kukwe meden kwin rabai nikwe? Konkrekasionte ja mräkätre tä ni töi mike ja tarere kwärikwäri aune kukwe kwin nuainne (Heb. 10:24, 25). Ja taredre kwärikwäri Pablokwe tikabare tärä hebreos yebätä, ye tä mike gare ja mräkätre tädre keteitibe Ngöbö mike täte konkrekasionte. Ja tarekäre bökän ni tädre ni kristiano mada mada yebe. Nita näin käre gätäbätä aune bäbe nita blite gätäte yebätä nikwe töbikataridre.

14. ¿Jata nemen ruin ngite nie aune ja töi kwitadre ye nuain raba ño jankunu?

¹⁴ Ja namani ruin ngite nie kukwe käme nuainbare nikwe yebätä aune ja töi kwitani ye köböire ni namani kristiano. Jata nemen ruin ngite nie ye ngwane ni ñaka raba denkä drekebe ngwarbe ja töite. Kulebra tä kwitani biare ni kwetakäre ye kwrere ja mika ngite ye bämikata (Rom. 3:9, 10; 6:12-14). Ye medenbätä, ja ngwandre mokre aune kukweta nainte nie ye ngwane ni rabadre töbike kukwe yebätä. Nita ja di ngwen kukwe kwin nuainkäre aune ja töi kwitakäre yebätä Jehovata ni ngübare bätärekä (Filip. 2:12; 2 Ped. 3:9). Kä diandrekä jai, aune jondron tä nikwe yebiti Jehová mikadre täte aune ñaka ja töi mikadre jondron mada ye jiebiti. Ja ngwai iti kukwe ne tikani: “Ti ngübabare kukwe metre yebätä, akwa ja mräkätre mada nämä Jehová mike tuin jai ye kwrere ti ñaka nämä töbike. Ti nämä töbike niarabätä angwane jürä nämene nemen tibätä, aune ti ñaka kukwe kwin nuaindi niara okwäkänti nämä nemen ruin tie”. Ye bitikäre, ja ngwai ye di nianinkä kukwe ja üarebiti kukwe keta kabre kwe yebätä. Ja ngwai ye arabe tä niere: “Ti nämä Jehová tare akwa niara ñan nämä gare kwin tie. Ti nämä orasion nuainne jankunu ye ngwane ti jataba ja töi kwite. Jehová ti kaba kisebiti monso chi kwrere rababa ruin tie aune ti dimikaba kwe kukwe nämä ti kisete yebätä, tikwe kukwe meden nuaindre ye niara nämä mike gare tie ja tarebiti”.

15. ¿Jesús aune Rün kwe tä dre mike ñärärä?

¹⁵ Kukwe kwin ye “munkwe diri täte [...] ni jökräye”. Ángel Ngöbökwe käkwe Pedro aune apóstol mada mikani kwäre ye ngwane kukwe ye niebare ietre (Hech. 5:19-21). Nikwe kukwe driedre bämän kratire kratire ye kukwe mada ütiäte ngwandre törö jai. Jesús aune Rün kwe tä tödeka nikwe aune kukwe drieta nikwe ye mike ñärärä (Apoc. 2:19). Ni umbre konkrekasionte kädrite párrafo käne yebätä tä niere: “Kukwe drie ye ütiäte ni kräke”.

16. ¿Ñobätä töbikataridre ja dianinkä Jehová kräke yebätä?

¹⁶ Mäkwe ja dianinkä Ngöbö kräke yebätä töbikadre. Ja mäkätä Jehovabe ye jondron bäri ütiäte tä nikwe. Nire nire tä ja mike niarakri ye gare kwin ie (mäkwe ñäkä Isaías 44:5 yebätä). Mäkwe orasion nuaindre mikakäre gare jai mätä ja mäke  ño ben. Köbö medente mäkwe ja ngökani ñöte ye ñaka käi kwitadrekä jabiti; ne kwe kukwe meden bäri ütiäte mäkwe nuainbare ye mäkwe ngwandre törö jankunu jai.

17. ¿Ni tädre käre Jehová ken yekäre ñobätä nikwe kä ngwandre nüke jai?

¹⁷ Pablo kukwe tikabare nitre Gálatas yei angwane niaratre töi mikani kwe kä ngwen nüke jai (Gál. 6:9). Kä nengwane kä ngwandre nüke jai ye ütiäte ni kristiano kräke. Mäkwe ja tuadi kukwe tare ben, akwa Jehová mä dimikai. Mäkwe käre üai deme kärä ie. Ja tare nikata ye diainkä kwe aune kä mikai nuäre kwe mäbätä, aune töbika rabai mä kisete ye ngwane niarakwe mä töi mikaita jäme (Mat. 7:7-11). Töbike kukwe nebätä: nukwä ye jondron nire ngwarbe akwa Jehovata ngübare, mäkwe ja dianinkä kräke aune mätä niara tarere ¿ñan raba mä ngübare raba ruin mäi? (Mat. 10:29-31.) Kukwe meden meden ben mäkwe ja tuadre, akwa mä ñaka rikata ja jiebite, mäkwe ñaka ja ganaimana kukwe yei. ¡Jehovata ni mike tuin jai ja ketamuko kwe erere ye köböire kukwe keta kabre kwin tä nemen nikwe!

18. ¿“Ngöbö nena gare” mäi aisete mäkwe dre nuaindi mada?

¹⁸ Ngöbö namani gare mäi aune bitinkä mäkwe ja ngökani ñöte, akwa ¿mäkwe dre nuaindi mada? Mäkwe Jehová mika gare jankunu jai aune mä ririadre kukwe ja üairebiti. ¿Kä nikanina raire ta mäbiti mäkwe ja ngökani ñöte akwa mäkwe dre nuaindre? Mäkwe ja tötika jankunu kukwe mikakäre gare bäri kwin jai Jehová yebätä. Ni niena ja mäke niarabe ye ñan aibätä ni rabadre kwekebe ja täte, ñakare aune kukwe namani gare mäi ye mäkwe ngwandreta törö jai, ne kwe rabadre gare mäi mätä ja mäke bäri Jehovabe, niara ye ni Rün ni tarekä, ja ketamuko aune Ngöbö nikwe (mäkwe ñäkä 2 Corintios 13:5, 6 yebätä).