Kukwe keta kabre raba ni dimike. Ñodre, ni mräkä, ja ketamuko nikwe bätä ja mräkätre kukwebätä.

Ja ketamuko nikwe tä kukwe kwin niere ni dimikakäre ye raba ni töi mike jäme aune ja raba nementa ruin kwin nie (Prov. 16:24; 18:24; 25:11). “Ngöböta ni die mike amne tä kä miketa nuäre nibtä, ni mda mda tädre ja tare nike ño ño angwane, ni rabadre ni ye die mike amne kä miketa nuäre btä”, ni kristiano erametre tä ja töi mike kukwe ye nuainne käne, aune ni mada käkwe dimikadre käre ye ñaka tä ngübare (2 Cor. 1:4; Luc. 6:31). Antonio, ni iti gätä kri köböbu tuabitikä juta México yekänti, ie kukwe ye nükani gare metre.

Bren kädekata linfoma, ye abokän cáncer ni däriete kwani niarabätä ye ngwane namani ulire krubäte. Akwa, yebiti ta niara ñaka namani ja töi mike krubäte kukwe yebätä. ¿Dre nämene niara dimike? Nämene kantiko ngwenta törö jai aune dre nie nämene kantiko yebätä ye nämene kantaire. Arato nämene orare aune ñäke Bibliabätä ye nämene dimike krubäte.

Antonio tä mike gare, metrere ja mräkätre kukwebätä käkwe dimikani. Niarata niere: “Ti muko aune ti, nun nämä nemen di nekä ye ngwane nun nämä ni umbre konkrekasionte kärere, ne kwe oradre kwe nunbe. Ye nämene nun dimike aune nun töi miketa jäme. Nun mräkä aune ja mräkätre kukwebätä nun dimikani ye köböire nun ñaka namani ja töibikaire krubäte”. ¡Ja ketamuko nämene niaratre tarere aune töi nämene bätätre yebätä ja namani ruin kwin ietre!

Jata nemen ruin ulire nie ye ngwane üai deme tä ni dimike arato. Apóstol Pedro niebare “Ngöbökwe [...] ja Üai Deme” yebiti ni dimikai (Hech. 2:38). Pentecostés kä 33, nitre ja tötikaka kwati yebiti üai deme namani ye ngwane kukwe ye bämikani metre. Kä nengwane ni jökrä raba üai deme kärere aune ñongwane ni törbadre käräi ye ni raba nuainne. Ye medenbätä, ni rabadre kärere käre (Is. 40:28-31).

Apóstol Pablo ja tuabare kukwe tare keta kabre ben aune bati bobu bäsi murie ketani (2 Cor. 1:8-10). Akwa, niara murie ketadre ye ñaka jürä nämenebätä, ñobätä ñan aune Jehová nämene dimike ye nämene gare ie. Tikabare kwe: “Ngöbö ni Dänkien Jesukristo Rün aibe raba käikitaninkä ni jökräkwe. Nita nebe ruentari tare kärekäre ie amne kukwe jire jökrä nikwe, btä niara tä ni die mike amne tä kä miketa nuäre nibtä. Nita ja tare nike bätäkä ngwarbe angwane, Ngöböta ni die mike” (2 Cor. 1:3, 4). Pablo sribibare täte yebätä ñaka nämene töbike, ñakare aune ja nämene nemen ruin ño ni madai yebätä ja töi mikani kwe, ye käkwe töi mikani nitre mada dimike.

Antonio jataninta räre ye ngwane namani sribire ni ni tuabitikä erere. Käre töi nämene ja mräkätre mada yebätä. Akwa, niara bätä muko kwe ja di ngwani bäri ja mräkätre bren dimike. Ñodre, ja mräkä mada ñaka tö jatani näin gätäbätä ye namani gare Antonio ie angwane, nikani tuinbiti. Niara tä niere: “Ja mräkä ye nämene Jehová aune ja mräkätre mada tarere, akwa nämene bren yebätä jatani di nekä aune ja ñaka namani ruin ütiäte ie.”

Antonio tö namani ja mräkä ye dimikai, ye medenbätä mikani kwe orasion nuainne ja mräkätre nämene kä ngwen jutobätä yekänti. Ja ñan namani törö ie akwa nuainbare kwe. Antonio ie törö: “Ja mräkä ye orabare kwin krubäte aune janamani ruinta kwin ie”.

Ni jökrä tä ja tuin kukwe ño ño ben ye ngwandre törö jai. Pablo niebare erere kukwe tare tä nemen bare nibätä ye raba ni dimike kukwe kwin niere ni madai. Ye medenbätä, nikwe ja töi mikadre ja mräkätre mada tä ja tare nike ye dimike, aune ja di ngwandre ja ngwen Jehová erere nitre mada dimikakäre.