Flavio Josefo ni kukwe tikaka siklo kena, tä kukwe mike gare tärä kwe número XX kädekata Antigüedades Judías yebätä. Santiago murie ketani ye kädrieta tärä yebätä. Santiago ye Jesús eteba. “Jesús kädeka nämene Kristo, eteba kwe Jacobo [Santiago] jänjatani murie ketakäre”. Nitre kwati ie kukwe gare tä niere kukwe ye namani bare metre. Akwa, tärä ye arabebätä kukwe mada mikata gare Jesús yebätä ye nitre ruäre ñaka tä mike era jai. Kukwe mada mikata gare ye kädekata Testimonium Flavianum, aune yete kukwe ne mikata gare:

“Kä ye näire, ni töbätä kädeka nämene Jesús käkwe nünanbare, ni ye kukwe ñan tuabare nuainbare aune niara [namani] dirikä nitre kukwe metre ka ngäbitikä kwin yekwe. Nitre Judea aune nitre ñaka Judea kwati töi nämene nänbätä jiebiti. Niara ye Kristo. Nitre ji ngwanka Judea käkwe kitani ngise, aune Pilatokwe biani murie ketakäre. Nitre nämene niara tarere ye ñaka niara käi kwitaninkä jabiti, ñobätä ñan aune köbö köbömä te niara ganinkröta aune tuaninta kwetre; nitre Ngöbö kukwei niekä kukwe keta kabre niebare känenkri niara yebätä. Ye medenbätä, kä ye näire nükebe kä nengwane nitre ye namani ja kädeke kristiano.” (Antigüedades Judías, tärä número XVIII, kap. III, sec. 3, Luis Farré kukwe ye kwitani.)

Siklo XVI ja käne nitre ruäre tä kukwe ye mike era jai aune ruäre tä niere Josefo ñaka kukwe ye tikani. Siklo kräbokä biti bäri töbikata jene kukwe tikani yebätä. Serge Bardet, ni kukwe kira tikaka nünanka Francia aune tärä sribekä tö namani kukwe ye mikai gare. Kukwe mikani gare kwe ye kädekani Le Testimonium Flavianum: Examen historique considérations historiographiques (Testimonium Flavianum. Examen histórico y factores historiográficos).

Josefo ye ñaka ni kukwe Ngöbökwe tikaka, ñakare aune niara ni Judea kukwe kira tikaka. Ye medenbätä, niarakwe niebare Jesús ye ara “Kristo”, kukwe ye kätä nitre kwati mike töbike jene jene. Akwa, Bardet ja tötikani kukwe yebätä angwane “nükani gare ie, kukwe ye abokän griekore”. Bardet tä mike gare nitre Judea aune nitre kristiano ye kräke “Josefo ñan aibe Christos kädekaninte”, ñakare aune kukwe ye tä mike gare “nitre kwati kirabe ie kukwe ye nämene gare akwa ñaka kädekaninte”.

¿Ni kukwe mada tikaka kukwe ye kwitani ne kwe nitre rabadre nütüre Josefo ara kukwe ye kwitani? Bardet kukwe ye känänbare kwin aune mikani gare kwe ni mada ñan raba kukwe ye kwite Josefo nämene kukwe tike ye erere. “Ni mada kukwe tikaka kirabe” kukwe tike Josefo erere aibe raba nuainne. Ne kätä mike gare “Josefo käkwe kukwe ye tikani”.

Akwa, ¿ñobätä nitre ñaka tä kukwe ye mike era jai? Bardet tä mike gare: “Kukwe mada kira tikani ye ka ngäbitita, akwa Testimonium ñaka ka ngäbitita, ñobätä ñan aune kukwe keta kabre ngwantarita kukwe yebätä”. Arato tä mike gare, siklo kabre te kukwe ngwarbe känänta, ne kwe ni mada käkwe töbikadre kukwe tikabare ye ñaka metre, akwa niaratre ñaka kukwe känene bökän.

Bardet kukwe mikani gare ye nitre ja tötikaka kri mikai töbike kukwe nieta Testimonium Flavianum yebätä ye ñaka gare nie. Akwa kukwe ye käkwe Pierre Geoltrain töi kwitani. Niara ye ni Judea akwa kukwe mika nämene täte nitre grieko kirabe ye ngätäite niara nämene. Niara nämene niere Testimonium ye nämene kukwe ngwarbe mike gare aune nire nämene tö ngwen kukwe yei ye kötai nämene. Akwa ni ye tä mike gare Bardet kukwe mikani gare ye käkwe niara töi kwitani. Tä niere krörö: “Ni mada ñan raba niere Josefo kukwe niebare ye ngwarbe”.

Ni testiko Jehovakwe ie gare bäri metre Jesús ye ara Kristo, ñobätä ñan aune Biblia tä kukwe ye mike gare (2 Tim. 3:16).