1, 2. ¿Nitre testiko Jehovakwe tä dre niere Ngöbö kä yebätä, abokän Iglesia ja bianka kristiano ñaka tä nuainne?

IGLESIA jökrä kukwe ngwarbe driekä ye ñaka Ngöbö kädekete. Ñodre, Biblia kwitani inglere tä kukwe ne niere prólogo yebätä: “Ngöbö itibe aune ngöräbe kädekadrete kä jeñe kwe yebiti ye ñaka kwin nitre tödekaka Iglesia Kristiana kräke” (Revised Standard Version).

² Ngöbö kädekadrete aune käikitadrekä ye tuin ütiäte nitre testiko Jehovakwe yei (mäkwe ñäkä Salmo 86:12 bätä Isaías 43:10 yebätä). Ne madakäre, Ngöbö kä ye dre gärätä aune ñobätä niara kä mikadre deme ye nüke gare kwin nie ye ütiäte krubäte ni kräke (Mat. 6:9). Kukwe ütiäte gare nie ye ñaka käi kwitadrekä jabiti. Ye medenbätä kukwe ketamä ngwantarita ye ani ja tötikebätä: 1) ¿Ngöbö kä rabadre gare nie ye dre gärätä? 2) ¿Jehovata bämike ño niara aibe kädekadre kä kwe yebiti? 3) ¿Nikwe “nändi [...] Jehová [...] ye käbiti” ye nuain raba ño?

3. ¿Ngöbö kä rabadre gare nie ye dre gärätä?

³ Ngöbö kädekata Jehová ye kukwe nuata nikwe, aune nita niara kädeke kä kwe yebiti ye ñaka tä mike gare niara kä ye gare kwin nie. Jehová ye ni ño, töita dre nuainbätä aune dre dre nuainbare kwe mikata gare Bibliabätä ye rabadre gare nie. Ñodre, Biblia tä mike gare niarata nitre niara mikaka täte ye mike tuin ño jai. Jehová töita dre nuainbätä ye ererebätä tä kukwe kwe ye mike gare bätärekä bätärekä nie (Prov. 4:18). Ja kä ye mikani gare kwe ni rün kena ie; aune Caín därebare ye ngwane Eva Ngöbö kädekani kä kwe yebiti (Gén. 4:1). Noé, Abrahán, Isaac bätä Jacob, niaratre nämene Ngöbö mike täte kirabe aune Ngöbö kä nämene gare ietre. Ngöbökwe niaratre ngübabare aune töi nämene dre nuainbätä ye mikani gare ietre angwane Ngöbö kä ye namani bäri ütiäte kräketre. Kä nikani ta ye bitikäre, Ngöbö kä ye nämene kukwe ütiäte mike gare ye mikani gare kwe Moisés ie.

4. ¿Ngöbö kä ño ye ñobätä Moisés ngwantaribare aune ñobätä namani töbike?

 ⁴ Mäkwe ñäkä Éxodo 3:10-15 yebätä. Kä namani gre ketabokä Moisés yebiti angwane Ngöbökwe niara juani kukwe ne nuainne: “Mä rika juta tikwe, Israel ngäbriänkätre ye denkä Egipto yete”. Moisés kukwe ngwantaribare bökän aune kukwe ütiäte mikadre gare kwe ie. Ngöbö kädekadrete ño ye ngwantaribare ie. Ngöbö kä ye nämene gare kirabe akwa, ¿ñobätä Moisés kukwe ye ngwantaribare? Erametre, Ngöbö kä nämene dre mike gare Ngöbö yebätä, aune dre käkwe juta Ngöbökwe mikadre tö ngwen Ngöbökwe niaratre mikai kwäre ye tö namani mikai gare jai. Kä kwati te nitre Israel nämene klabore, ye medenbätä Moisés namani töbike, ñobätä ñan aune nane niaratre rabadre nütüre Ngöbö mräkätre kirabe yekwe ñan raba niaratre mike kwäre. Arato, niaratre ruäre namani ngöbö egiptokwe mike täte (Ezeq. 20:7, 8).

5. ¿Jehová kukwe mikani gare Moisés ie ye käkwe dre mikani gare kä kwe yebätä?

⁵ ¿Jehová kukwe ye mikani gare ño Moisés ie? Niebare kwe ie: “Mäkwe kukwe ne nie nitre Israel monsoitre yei: ‘TI ABOKÄN RABAI käkwe ti juani mun känti. [...] Jehová Ngöbö mun mräkätrekwe [...] käkwe ti juni mun känti’”. Ngöbö kä ye kite kukwe hebreo yekri, aune ye tä mike gare niara “tö dre nuaindi ye erere tä mike nemen bare”. Ye medenbätä, “Jehová” ye “tö dre dre ie ye jökrä raba nuainne” meden gärätä kä kwe yebiti. Ngöbö tö namani dre nuain ne kwe kukwe kwe rabadre gare ye erere nuaindi kwe käbämikani kwe. Ne kätä mike gare ni raba tö ngwen kukwe nieta kwe yei. Ye medenbätä, bersikulo 15 yete Jehovakwe niebare: “Ti kä ye abokän käre, aune mun mräkätre jökrä jatäri jatäri yei ngwandre törö”. Kukwe niebare kwe Moisés ie ye käkwe tödeka mikani dite aune namani Ngöbö jürä ngwen jabätä.

6, 7. ¿Jehová aibe kädeka raba kä kwe yebiti ye bämikani ño kwe?

⁶ Moisés kisete sribi mikani nuaindre ye bitikäre, Jehová mikani gare niara aibe kädekadre kä kwe yebiti aune “niara namani” nitre Israel Mikaka Kwäre. Kukwe tare keta jätä yebiti Jehovakwe nitre Egipto mikani ja tare nike aune mikani gare ngöbö keta kabre kwetre aune Faraón bikaka kri ye di ñaka nämene jire (Éx. 12:12). Ye bitikäre, mren Tain ñäkänintubu kwe aune nitre Israel mikani näin teta, bätä Faraón aune nitre rükä kwe murie ötaninkä kwe mrente (Sal. 136:13-15). Niaratre nänbare “kä ngwarbe nötare jürä ngwandre jabätä” yekänti angwane Ngöbökwe niaratre ngübabare, ne kwe  ñaka krütadre: mrö, ñö biani juta kwe yei; nitre Israel millon krobu, krämä o bäri bukani kwe. Akwa ye ñan ngöräbe, ñobätä ñan aune dän aune sandalia kwetre ye ñaka nikani ngwarbe kän (Deut. 1:19; 29:5). Ne kätä mike gare Jehová aibe kädeka raba kä kwe yebiti, ñobätä ñan aune tä kukwe kwe mike nemen bare. Ne madakäre niebare kwe Isaías ie: “Ti... ti abokän Jehová, aune ni mada ñaka mun mikaka kwäre ti erere” (Is. 43:11).

⁷ Jehovakwe kukwe ñan tuabare nuainbare Egipto yebätä aune nitre Israel nänbare kä nötare yebiti ye Josuekwe tuani. Josué namanina krütakäre angwane kukwe metre niebare kwe nitre Israel yei: “Erametre gare munye ja brukwä tätebiti aune ja nire tätebiti Jehová Ngöbö munkwe tä kukwe kwin niere munye ye jökrä tä nemen bare metre. Kukwe jökrä kwe tä mike nemen bare mun kräke. Kukwe nieta kwe tä nemen bare metre ie” (Jos. 23:14). Jehovakwe ja kukwei kitani ye erere mikani nemen bare metre kwe, kukwe käbämikani kwe ye “niara namani” nuainne.

8. ¿Jehová aibe kädeka raba kä kwe yebiti ye tä bämike ño kä nengwane?

⁸ Kä nengwane, kukwe meden käbämikata Jehovakwe ye tä “mike nemen bare”. Monso kwe yebiti mikani gare kwe känenkri kä krüte näire Gobran Ngöbökwe kukwei ye driedi “kä jökräbti temen” (Mat. 24:14). Ngöbö aibe raba niere känenkri sribi ye nuaindi aune niara die tärä mikakäre nemen bare. ¡Nitre “ja töitikani ñakare amne bobre” yebiti tä nuainne! (Hech. 4:13.) Nita sribi ye nuainne angwane kukwe niebare Bibliabätä ye nita mike nemen bare. Nita ni Rün mike ütiäte jai aune nita bämike nita kukwe ne niere bökän: “Mä kä ye mikadre deme. Gobran mäkwe jatadre. Mä töi ye erere rabadre bare, tä nemen bare kä kwinbätä, ye kwrere rabadre bare kä tibienbätä arato” (Mat. 6:9, 10, TNM).

9, 10. ¿Jehová nämene ja mäke nitre Israel ben ye ngwane kukwe meden mikani gare kwe kä kwe yebätä, aune ye köböire dre namani bare?

⁹ Nitre Israel nänbare kä nötare yebiti angwane Jehová kukwe mada ükaninte juta kwe kräke. Kukwe ükaninte biani Moisei ye köböire niara namani niaratre “bökänkä” aune kukwe keta kabre nuaindre niaratre kräke yebätä ja töi mikani kwe nuainne (Jer. 3:14). Nitre Israel namani “meri” kwe erere; niarakwe juta ye dianinkä ja kä ngwankäre (Is. 54:5, 6). Niaratre nämene Ngöbö mike täte töi kwinbiti aune kukwe ribe nämene ietre ye niaratre nämene nuainne ye ngwane niara nämene nemen “Muko” kwe töi metre ye erere kräketre. Nämene kukwe kwin nuainne kräketre, kriemike aune mike nüne jäme (Núm. 6:22-27). Ye köböire niara kä ütiäte ye namani gare juta madate (mäkwe ñäkä Deuteronomio 4:5-8 bätä Salmo 86: 7-10 yebätä). Israel näire nitre kwati menteni käkwe ja mikani kukwe metre yekri. Meri nünanka Moab kädeka nämene Rut käkwe niebare Noemí ie ye erere niaratre töi nämene: “Ma Mräkä rabadi ti mräkäre, Ngöbö makwe abko rabadi Ngöböre tikwe” (Rut 1:16, Jonas/Rut, Sociedad Bíblica de Panamá [JR-SBP]).

¹⁰ Kä 1500 Israel ja mäkäni Jehovabe ye kätä kukwe keta kabre mike gare niara töi yebätä. Bati bobu juta Israel ñaka Ngöbö kukwei mikani täte, akwa niarakwe “mik[ani] tuin bobre jai” bätä “ñaka [namani] rubun jötrö ngwarbe” kräketre aune ngübabare bätärekä kwe (Éx. 34:5-7). Akwa niaratre ñaka Jesús kani ngäbiti, ye medenbätä Ngöbökwe ñaka niaratre ngübabare bätärekä (Mat. 23:37, 38). Israel monsoitre ñaka namani Ngöbö kä ngwen jabätä. Niaratre kwati krütani ja üairebiti, krita bä ngrötökä ye erere niaratre namani (Luc. 23:31). ¿Niaratre jatani Ngöbö kä mike tuin ño jai?

11. ¿Ñobätä Ngöbö kä ye ñaka mika jatani ütiäte nitre judío yekwe?

¹¹ Kukwe namani bare kirabe ye kätä mike gare nitre judío jatani kukwe ngwarbe mike täte Ngöbö kä yebätä. Niaratre namani nütüre ñaka rabadre Ngöbö kädekete jire chi (Éx. 20:7). Bätärekä bätärekä ñaka jatanintre Ngöbö kä niere. Jehová ñaka namanina ütiäte kräketre ye bämikani kwetre aune Ngöbö mikani ulire krubäte (Sal. 78:40, 41). Jehová kräke kä kwe ye ütiäte krubäte. Biblia tä niere niara “tö ja aibe mikamana täte”. Akwa nitre Israel ñaka niara kä mikani ütiäte, ye medenbätä nitre ye ñaka kädekadre kä ütiäte kwe yebiti (Éx. 34:14). Kukwe ne kätä mike gare ni rabadre ni Ni Sribekä kä mike ütiäte jai.

12. ¿Jehová “juta jen jakrä” dianinkä ja kä ngwiankäre ye ñongwane kömikani?

¹² Jehová mikani gare Jeremías yebiti niara töi nämene “kukwe mrä ükaite” juta mada ben, juta ye abokän Israel üaire. Arato, mikani gare kwe känenkri niara kä ye rabai gare “monsotre kia aune nitre umbre ye jökrä ie” (Jer. 31:31, 33, 34). Kukwe rabai bare niebare ye kömikani kä 33 Pentecostés, Ngöbökwe kukwe mrä ükaninte ye ngwane. Juta mrä kädekani “Israel Ngöbökwe” ye ngätäite nitre judío aune nitre ñaka judío nämene. Ngöbökwe niaratre “dianinkä jen jakrä kwe mikakäre juta jakwere” aune niarakwe kwe “tikwe diandikä jen jakrä” (Gál. 6:16; mäkwe ñäkä Hechos 15:14-17 yebätä; Mat. 21:43).

13. a) ¿Ñobätä ni raba niere nitre kristiano siklo kena Ngöbö kädekani kä kwe yebiti? b) ¿Mätä Ngöbö Jehová mike gare ye tuin ño mäi?

¹³ Jehová nitre kädekani ja kä yebiti, ye medenbätä juta üaire ye jatani Ngöbö kädeke kä jeñe kwe yebiti. Biblia Kukwe Kwin Ngöbökwe ñaka tä Ngöbö kädeke Jehová, akwa kukwe Tikani hebreore abokän nitre kristiano siklo kena nämene dirirebiti yete Tetragrámaton nämene. Ye medenbätä, apóstol Pedro kukwe mikani gare kä 33 Pentecostés yete nitre judío aune nitre ñaka judío ja mikani kukwe metre yekri yei, ye ngwane bati bobu Ngöbö kädekani kä kwe yebiti (Hech. 2:14, 20, 21, 25, 34). Nitre kristiano siklo kena Jehová mikani ütiäte jai aune kukwe drie nämene kwetre ye mikani nemen bare kwin ietre. Nita Ngöbö kä mike gare kä jutobiti ye ngwane sribi nuainta nikwe niara kräke ye tä mike nemen bare kwin nie. Biblia kwetre yebiti nita Ngöbö kä driere ietre. Kukwe ütiäte tä nemen nikwe aune kwetre arato. Nita niara kä mike gare ietre ye köböire niaratre ruäre raba kite ja mäke Jehovabe aune raba nuainne kärekäre.

14, 15. ¿Nitre jatani ja mike kukwe metre rüere, akwa Jehovakwe dre nuainbare ne kwe niara kä ngwandre törö käre?

¹⁴ Apóstol jökrä krütani ye bitikäre nitre jatani kukwe metre tuenmetre aune ja mike rüere, ye nämene konkrekasion  mike käme (2 Tes. 2:3-7). Nitre judío ñaka nämene Ngöbö kädeke kä kwe yebiti ye erere nitre dirikä ngwarbe jatani nuainne. Jehová ja kä mikani gare ne kwe niara ngwandre törö, ye medenbätä niara ñaka nitre tuanimetre kä kwe ye denkä. Ngöbö kä ye niedre ño ye ñaka gare metre ta nie, akwa kä kwe ye täbe kä nengwane. Mekerabe Ngöbö kä ye tärä mikani Biblia keta kabre aune tärä ruäre nitre töbätä tä kwite yebätä. Ñodre, kä 1757 Charles Peters käkwe tikani Ngöbö kä Jehová “ye tä mike gare bäri kwin niara töita ño”, akwa kädekateta jene jene ye ñaka tä kukwe ye mike gare metre. Arato, kä 1797 Hopton Haynes tärä keteiti nämene blite Ngöbö mikadre täte yebätä ye kömikani kwe kukwe nebiti: “NGÖBÖ kä JEHOVÁ nitre judea yekwe, niara aibe mika nämene täte kwetre, arato Kristo aune Apóstol käkwe nuainbare ye erere”. Henry Grew (1781-1862) ie nükani gare Ngöbö kädekani kä jeñe kwe yebiti. Arato namani gare ie Ngöbö kä ye mikadre deme. George Storrs (1796-1879), sribibare gwairebe Charles T. Russell yebe, niara Ngöbö kädekani kä jeñe kwe yebiti Russell nuainbare erere.

¹⁵ Kä 1931 kukwe ütiäte namani bare, ñobätä ñan aune nitre Ja Tötikaka Bibliabätä kädekani testiko Jehovakwe dianinkä Bibliabätä (Is. 43:10-12) Ngöbö metre niaratre “dianinkä jen jakrä kwe mikakäre juta jakwere” ye namani tuin ütiäte ietre ye mikani gare kwetre nitre jökrä ie, aune niaratre namani Ngöbö käikitekä (Hech. 15:14). Kukwe namani bare ye tä kukwe Jehovakwe tä Malaquías 1:11 ye miketa törö nie: “Ñäna tä betekä kwin nememe tä niken nekä yekri, ti kä ye rabai kri juta jökrä känti”.

16. ¿“Jehová Ngöbö nikwe ye käbiti” nändre ye ñobätä ütiäte krubäte?

¹⁶ Ni Ngöbö kukwei niekä Miqueas käkwe tikani: “Juta jökrä ye näindi ngöbö kwetre ye käbiti; akwa nikwe nändi käre Jehová Ngöbö nikwe ye käbiti kärekäre” (Miq. 4:5). Jehová nitre ja tötikaka Bibliabätä kädekani kä kwe yebiti ye ñan aibe namani ütiäte kräketre, ñakare aune ye nämene mike gare Ngöbö nämene niaratre kain ngäbiti (mäkwe ñäkä Malaquías 3:16-18 yebätä). ¿Mä kädekata ye erere ye tuin ütiäte mäi? ¿Mätä ja di ngwen näin “Jehová Ngöbö nikwe ye käbiti”? ¿Mäkwe kukwe ye bämikadre ño?

17. ¿Nändre Ngöbö kä yebiti ye dre gärätä?

¹⁷ Nändre Ngöbö kä yebiti yekäre nikwe kukwe ketamä nuaindre. Kena, ni rabadre kä ye mike gare ñobätä ñan aune gare nie “nire nire käkwe Jehová kädekadrete [...] rabaite nire” (Rom. 10:13). Ketebukäre, nikwe Ngöbö töi kwin ye bämikadre (1 Juan 4:8). Ketamäkäre, ni Rün kä kwinbiti kukwe ükaninte ni jie ngwandre ye nikwe nuaindre töi kwinbiti, ne kwe ni ñaka kä deme kwe mikadre käme (1 Juan 5:3). ¿Mä töita kwatibe “nän[käre] käre Jehová Ngöbö nikwe ye käbiti”?

18. ¿Nitre tä Jehová mike täte ñobätä rabadre tö ngwen kukwe kwin yei?

¹⁸ Gwäune nitre jökrä tä ñäke Jehová rüere yei rabai gare nire abokän Jehová (Ezeq. 38:23). Faraón niebare: “Nire abokän Jehová, ne kwe tikwe kukwei mikadre täte”, kukwe tare namani barebätä käkwe kukwe ye mikani gare ie. Kukwe ye erere rabai bare nitre kwatibätä (Éx. 5:1, 2; 9:16; 12:29). Ni tö namani Jehová mikai gare jai ye köböire namani gare nie. Nita niara kä ngwen jabätä aune juta tä niara mike täte ye ngätäite nita ye ütiäte ni kräke. “Ni dianinkä jen jakrä kwe mikakäre juta jakwere” aune nita juta yete bätä ni kädekata kä kwe yebiti ye käi juto krubäte nibätä. Ye medenbätä, kukwe käbämikani kwe tä Salmo 9:10 yei nita tö ngwen: “Aune nire ie mä kä gare ye tö ngwandi mäi, ñobätä ñan aune Jehová nire nire tä mä känene ye mäkwe ñaka tuainmetre”.