1-3. ¿Ñäkädre Bibliabätä aune mikadre täte ye käkwe dre kwin mikai nemen bare nibätä?

“KÖBÖ kwatire kwatire tita debe bien Jehovai tä ti dimike Biblia mike gare jai yebätä.” Ja ngwai umbre kukwe ye niebare, ñäkäbare kwe Bibliabätä bä gre ketebu biti bäri aune töita kwatibe ñäkäkäre jankunu. Ja ngwai bati mikani gare ñäkäbare kwe Kukwe Ngöbökwe yebätä ye köböire Jehová namani tuin Ngöbö metre ie, aune tä ja kete bäri ben. Niarata niere: “Käta bäri juto tibätä”.

² Apóstol Pedro ni nübaibare “jändrän jökrä Ngöbökwe kuin deme [ni] mikakrä niren, ye [...] kän[e]ntari” (1 Ped. 2:2). Nire tä kukwe ye nuainne tä ja tötike Bibliabätä bätä tä kukwe ye mike täte, aune töita nemen jäme bätä tä tö ngwen kukwe kwin ie. Ne madakäre, tätre ja mäke kwin käre nitre tä Ngöbö metre tarere aune mike täte yebe. Apóstol Pablo kukwe niebare, ye erere ja raba nemen ruin ni jökrä ie. Niarakwe niebare: “Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye ye tä nebe tuen kuin nuäre nuendre tie” (Rom. 7:22). Akwa, kukwe keta kabre bäri raba nemen mäkwe. Ani mike gare ruäre jai.

³ Jehová aune Monso kwe rabadre gare bäri kwin mäi angwane mäkwe niaratre aune nitre mada taredi bäri. Kukwe metre Bibliabätä ye köböire namani gare mäi gwäune Ngöbökwe kä ne gaite, akwa nitre niara mikaka metre täte ye diaintari kwe. Kukwe kwin gare mäi ye mäkwe drie nitre madai. Kukwe Ngöbökwe namani gare mäi ye mätä ja di ngwen driere nitre madai ye köböire Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare mäbätä.

4. ¿Ñäkädre “tiebe tiebe” Bibliabätä ye dre gärätä?

⁴ Jehová ñaka tö ni niara mikaka täte tuai ñäke jura jura Kukwe kwe yebätä. Kirabe niebare kwe Josué ie:  “Tärä nebätä ti kukweita tikani ye tädre käre mä kadate, aune dibire rare mä rabadre ñäke tiebe tiebebätä” (Jos. 1:8; Sal. 1:2). Kukwe ne ñaka tä mike gare ni rabadre ñäke tiebe tiebe kukwe kwatire kwatire nieta Génesis nememe Revelación yebätä, ñakare aune nita ñäke Bibliabätä ye ngwane ni rabadre töbiketari kukwe yebätä. Mäkwe ñäkädre “tiebe tiebe” Bibliabätä angwane kukwe meden kwin mä dimikakäre yebätä mä töi rabai metrere. Mäkwe ñäkä bätäreka kukwe yebätä. Arato, bersikulo o kukwe namani bare kädrieta yebätä mäkwe ñäkä bätärekä. Mäkwe ja kada o tidrä ngwan ngrenkä kukwe tikani ye niekäre. Mäkwe nuaindi ye erere angwane kukwe nieta Bibliabätä matai kwin mäbätä aune rabai mä brukwäte. ¿Ñobätä ye ütiäte? Ngöböta mäträre mäbätä ye rükai gare mäi angwane ye käkwe mä töi mikai kukwe ye erere nuainne.

5-7. Ñäkädre “tiebe tiebe” Kukwe Ngöbökwe yebätä raba ni dimike ño kukwe nekänti: a) ja ngwankäre kwin; b) ni mada ngübare bätärekä aune ja töi mike kwin kräke; c) ja tuata kukwe tare ben ye ngwane tö ngwandre Jehovai.

⁵ Tärä ruäre Bibliabätä abokän ñaka gare kwin mäi yebätä mätä ja tötike ye ngwane kukwe nini kena ye mä raba nuainne. Ani bämike kukwe ketamäbiti. Kena, ani töbike ja mräkä bati tä ñäke tärä Oseas yebätä. Kapitulo 4 bersikulo 11 nemen 13 yebätä ñäkädre “tiebe tiebe” kwe, biti töi rabadre kukwe ye jiebiti (mäkwe ñäkä Oseas 4:11-13 yebätä). ¿Ñobätä? Monsotre kwelate tä niara nuinte ne kwe rabadre nemen meribe, yebätä rabadre töbike kukwe yebätä. Töbikataridre kukwe yebätä aune niedre kwe jai: “Nita kukwe blo nuainne ye tuin jökrä Jehovai. Ti ñaka tö niara mikai ulire”. Kukwe ye rükaita törö ie yebätä kukwe kwin nuain kwe Ngöbö okwäkänti.

⁶ Ketebukäre, ani blite ja ngwai tä ñäke tärä Joel kapitulo 2, bersikulo 13 yebätä (mäkwe ñäkä Joel 2:13 yebätä). Ñäkädre kwe “tiebe tiebe” kukwe yebätä. Jehová ye “ni mike tuin bobre jai bätä moto kwin, ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe aune jondron kwin nuainne”. Niara raba ja ngwen ño Ngöbö ye erere yebätä töbikataridre kwe, aune ja töi mikai kwe ñaka ni mada kötaire aune ñaka ñäketa tare muko kwe ie aune ni madai.

⁷ Ketamäkäre, töbike ni rüne abokän ñaka niena sribire yebätä. Mräkätre kwe bukai ño yebätä tä töbike krubäte. Ñäkäi “tiebe tiebe” kwe Nahúm 1:7 yebätä, känti nieta “nire tä ngitie [Jehová] kokwäre ja kriemikakäre ye gare ie” aune “kukwe tare tä nemen bare nibätä ye ngwane niarata ni dimike”. Kukwe ne käkwe niara töi mikaita jäme. Ni tare Jehovakwe yebätä tä ni ngübare ye rükai gare ie angwane ñaka rabai töbike krubäte. Ye bitikäre, ñäkäi kwe “tiebe tiebe” bersikulo 15 yebätä (mäkwe ñäkä Nahúm 1:15 yebätä). Nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane ütiäte krubäte kukwe kwin driedre bämikakäre Jehová ye ni dimikaka ye rükai gare ie. Tä sribi känene jai, akwa tä niken kukwe driere bämän kratire kratire te arato.

8. Mäkwe ñäkäbare Bibliabätä ye ngwane kukwe meden ütiäte kwani mäi ye mäkwe nie.

⁸ Tärä ruäre raba tuin ribi nie yebätä kukwe kwin Bibliabätä ye dianinkä. Mäkwe ja tötikadre tärä Oseas, Joel aune Nahúm yebätä kukwe kwin mikakäre gare jai, ye ngwane mä törbai ñäkäi “tiebe tiebe” bersikulo mada yebätä. Nitre Ngöbö kukwei niekä tärä tikani yete kukwe kwin keta kabre ni töi mikakäre jäme raba kwen nie. ¿Tärä mada Bibliabätä yete kukwe ütiäte raba kwen nie arato? Kä känti diamante diankata krubäte ye kwrere Kukwe Ngöbökwe bämikata. ¡Ja tötikadre kwin Bibliabätä kukwe ütiäte diankakäre! Mäkwe ja töi mika ñäke täte Bibliabätä, ne kwe kukwe ütiäte kwandre mäi ja jie ngwankäre aune tödeka mäkwe mikakäre dite.

9. ¿Ngöbö töita ño ye ñokänti raba nemen gare bäri kwin nie?

 ⁹ Ñäkädre mantre jetebe Bibliabätä ye ñan aibe ngörä, ñakare aune kukwe ye rükadre gare mäi aune mäkwe nuaindre ye ütiäte krubäte. Ye medenbätä, mätä ñäke Bibliabätä aune blitata nitre ruärebätä, kä ruäre känti o kukwe mada yebätä angwane täräkwata sribeta juta Jehovakwe yekwe, yebätä mä rabadre kukwe ye känene bäri. Arato, kukwe drieta Bibliabätä ye mä raba nuainne ño ye ngwantaridre ni umbre konkrekasionte o ja mräkä mada ie kukwe gare kwin, ne kwe rabadre mä dimike. Apolos, kristiano siklo kena käkwe bämikani ütiäte krubäte nikwe kukwe mikadre gare jai. Niarakwe ja di ngwani ño ye ani mike gare jai

10, 11. a) ¿Ñokänti Apolos namani dirire bäri kwin? b) ¿Kukwe namani bare Apolos yebätä ye tä dre driere nie? (Recuadro “¿Mätä dirire metre?” mikadre ñärärä.)

¹⁰ Apolos ye ni Judea, aune nämene “blite kuin amne ja töitikani kuin Ngöbö Kukweibtä kwe” aune “kä namani nuäre btä”. Tärä Hechos tä mike gare nie “kukwe kuin Jesubtä diri[bare] kuin era metre [kwe]. Akwa kukwe diribare Juan Bautistakwe aibe nämane gare ie”. Niara nämene kukwe dirire jene ja ngöka ñöte yebätä ye ñaka nämene gare ie. Nitre gure kädeka nämene Priscila bätä Áquila käkwe Apolos kukwe nuabare kukwe driere Éfeso ye ngwane “ji Ngöbökwe mikani gare bäri metre mda kwetre ie” (Hech. 18:24-26). ¿Kukwe ye niara dimikani ño?

¹¹ Apolos kukwe driebare Éfeso ye bitikäre nikani Acaya. Biblia tä mike gare: “Ngöbö moto kuin köböire ja mräkäkwe tödekani Jesubti abko die mikani Apolokwe abko  krörö: Jesu abko Ni Dianinkä ñakare Ngöbökwe abko nitre israelita nämane dirire, akwa ni jökrä ngwärekri, Jesu abko Ni Dianinkä Ngöbökwe ara abko Apolos namani bä mike metre tärä Ngöbökwebti” (Hech. 18:27, 28). Ja ngöka ñöte nämene dre mike gare ye namani gare ie, yebätä nitre ja ngökaka mrä mrä ñöte ye “die mikani kri kwe” ririakäre kukwe metre yebiti. ¿Kukwe namani bare Apolos yebätä ye tä dre driere nie? Niara erere nikwe ja di ngwandre kukwe Bibliabätä mike nüke gare jai. Akwa ja mräkä mada ie kukwe gare kwin kukwe niedre nie, ye ngwane ni rabadre kain ngäbiti ja töi bobrebiti aune debe bien ie. Nikwe nuaindi ye erere angwane diridi bäri kwin.

12, 13. Kukwe Ngöbökwe yebiti nitre ja tötikaka Bibliabätä dimika raba ño nirien jankunu ye mikadre gare.

¹² Priscila, Áquila bätä Apolos ye erere ni raba nitre mada dimike arato. Nitre tö kukwe Bibliabätä mikai gare jai yei mätä kukwe kwin niere ja tuakäre kukwe ruäre ben, ne kwe ririadre ja üairebiti ye ngwane, ¿jata nemen ruin ño mäi? Mä ni umbre konkrekasionte aune mäkwe kukwe Bibliabätä niebare ye käkwe ja mräkä dimikani ja tuin kukwe ruäre ben yebätä debe biani kwe mäi angwane, ¿mäkwe töbikadre ño? Nita nitre mada dimike kukwe Ngöbökwe yebiti aune tädre nüne bäri kwin ye tä kä mike juto nibätä aune jata nemen ruin kwin nie. * Kukwe ye rabadre bare mäbätä yekäre mä raba dre nuainne ye ani kädriere.

¹³ Kukwe metre o kukwe ngwarbe kadre ngäbiti ye ñaka nämene gare nitre Israel Elías näire yei. Ni Ngöbö kukwei niekä kukwe niebare ietre ye raba nitre ja tötikaka Bibliabätä töi mike nirien jankunu (mäkwe ñäkä 1 Reyes 18:21 yebätä). Töbike kukwe nebätä: ni iti tö kukwe metre mikai gare jai, akwa ja keta muko kwe o mräkätre kwe jürätä nemenbätä, Isaías 51:12, 13 yebiti mä raba dimike ja töi mike Jehová mike täte (ñäkädre texto yebätä).

14. ¿Dre mä dimikai texto ngwenta törö jai nitre mada dimikakäre Bibliabiti?

¹⁴ Kukwe nieta Bibliabätä ye tä ni dimike, tä ni töi ükete aune ni mike dite. Akwa, mä raba ngwentari jai: “¿Tita texto ribere jai angwane ño raba kwen jötrö tie?”. Mä rabadre mantre jetebe ñäke Bibliabätä aune töbiketaribätä. Ye köböire kukwe keta kabre Ngöbökwe rükai gare mäi aune mäkwe kukwe ye ribedre jai angwane Jehová üai deme kukwe ye ngwainta törö mäi (Mar. 13:11; mäkwe ñäkä Juan 14:26 yebätä).

15. ¿Dre mä dimikai Kukwe Ngöbökwe mike gare bäri kwin jai?

¹⁵ Ja ngwandre Salomón erere, aune Jehová mä mikadre töbätä sribi kwe nuainkäre ye mäkwe ribe ie (2 Crón. 1:7-10). Nitre Ngöbö kukwei niekä kirabe ye “namani ja töitike amne nikanintre ngwentari ja täritäri” ye erere ja tötikadre kwin Kukwe Ngöbokwe yebätä, ne kwe kukwe metre Jehovakwe aune töita ño ye rabadre gare mäi (1 Ped. 1:10-12). Apóstol Pablo, Timoteo nübaibare “kukwe metre diribare Jesubtä, ye [...] mike täte amne ja töitike btä” (1 Tim. 4:6). Mäkwe kukwe ye nuaindi angwane mä rabai juto biare nitre mada dimikakäre kukwe ja üairebiti aune tödeka mäkwe rabai dite arato.

16. a) ¿“Köbö kwatirekwatire [nitre Berea nämene] ja töitike Ngöbö Kukweibtä” ye köböire dre namani kwetre? b) ¿Ñobätä ütiäte krubäte ni rabadre ñäke mantre jetebe Bibliabätä?

¹⁶ Nitre Judea nünanka Macedonia kä Berea yete nämene “köbö kwatirekwatire [...]  ja töitike Ngöbö Kukweibtä”. Pablo kukwe kwin driebare ietre ye ngwane niaratre kukwe ye känänbare Bibliabätä, aune apóstol nämene kukwe metre driere ye nükani gare ietre angwane “kwati käkwe tödekani Jesubti” (Hech. 17:10-12). Kukwe nuainbare kwetre ye tä mike gare ñäkädre Bibliabätä mantre jetebe tä ni mike tödeke bäri Jehovai. Tödeka ye abokän “jändrän ngibiata nikwe abko erere rükadi ni kisete abko nita mike era jae”. Tödeka ye ütiäte rabakäre nire kä mrä Ngöbökwe yete (Heb. 11:1).

17, 18. a) ¿Nita tödeke aune ni mada tarere ye raba ni brukwä kriemike ño? b) ¿Tö ngwanta ye tä ni kriemike ño?

¹⁷ Ye medenbätä, Pablo kukwe ne tikani: “Nitre tödekaka Jesubti tä nekete kä ngwen yekri amne [...] ari töbike kuin ja käne kukwe kämekäme rüere. Erere arato [...] ni rükä käta jändrän ribi mike ja mäträbti ja ngibiakäre, ye kwrere ari ja tarere kwärikwäri ja ngibiakäre. Ne kwrere arato, [...] ni diantarikäre, ye ngäbti abko ari [...] ngibiare kisere, ño ni rükä käta sobro balinkwatare ribi mike ja dokwäbti ja ngibiakäre ye kwrere” (1 Tes. 5:8). Nitre rükä tä ja brukwä kriemike, ne kwe rüe ñaka rabadre täke brukwäte, ye erere arato ni kristiano rabadre ja brukwä kriemike ja mika ngite yebätä. ¿Ni Jehová mikaka täte tä tödeke kukwe käbämikata yei aune tä Ngöbö aune nitre mada tarere ye ngwane tä dre bämike? Ye tä mike gare jondron ribi tä ngwen jabätä kukwe ja üairebiti ja kriemikakäre. Tä ja brukwä kriemike ye medenbätä ñaka rabai kukwe käme nuainne Jehová okwäkänti.

¹⁸ Arato Pablo blitabare yelmo “ni diantarikäre” yebätä. Kirabe sete, ni rükä ñaka ja dokwä kriemikadre angwane rabadre nuäre murie ketare rüte. Niara täkädre dokwäte, akwa yelmo kwin tädre dokwäbiti ye köböire ñaka raba juruaine tare. Ye erere arato, nikwe ñäkädre käre Kukwe Jehovakwe yebätä ye köböire ni rabai tö ngwen jankunu niarakwe ni mikai kwäre yei. Nita tö ngwen metre ie angwane nitre kätä kukwe metre tuenmetre aune ja mike rüere bätä tä “kukwe ngwarbe diän diän” driere ye nikwe ñaka kai ngäbiti (2 Tim. 2:16-19). Arato, nita tö ngwen Jehovai angwane nitre törbadre ni töi mikai kukwe käme nuainne, akwa ni ñaka nuaindi.

19, 20. ¿Ñobätä nita Kukwe Ngöbökwe mike ütiäte jai aune bämika raba ño? (Recuadro “Tita dre ribere jai ye Jehovata bien tie” mikadre ñärärä.)

¹⁹ Nita nüne bäri kä krüte te, ye medenbätä nikwe tö ngwandre bäri Kukwe Jehovakwe yei. Kukwe nieta kwe mäträkäre nibätä ye tä ni dimike kukwe blo tuenmetre aune ni töi ñaka tä nemen ja mikabätä ngite. Biblia tä kukwe kwin niere nie ye tä ni dimike ja tuin Satana aune nitre gobrainta kwe tätre kukwe gainkä ni rüere yebe. Jehová tä ja Kukwei bien nie ye köböire ni nändi jankunu ji ja nire kokwäre yebiti.

²⁰ Ngwandre törö jai Ngöbö töita “ni jökrä diaintari”. Ni Jehová mikaka täte aune nitre ie nita kukwe driere aune tötike ye tä “ni jökrä diaintari” ye ngätäite. Nitre jökrä tö rabaite nire yei “kukwe era metre Jesubtä rabadre gare” (1 Tim. 2:4). Ye medenbätä, ñäkädre Bibliabätä aune dre nieta kwe mikadre täte, ye köböire ni rabaite nire kä mrä yete. Nikwe ñäkädi Bibliabätä köbö kwatire kwatire ye ngwane nikwe bämikai Kukwe metre ye ütiäte ni kräke (Juan 17:17).