1, 2. ¿Juta ükaninte Jehovakwe yebätä nita töbiketari angwane tä ni mike tö ngwen ño?

JEHOVAKWE juta kwe ükaninte aune nita siba yete ye tä kä mike juto nibätä. Kukwe mikani tuare kädrieta kapitulo 1 tärä Ezequiel yebätä aune Daniel kapitulo 7 yebätä ye tä mike gare metre nie Jehovata kukwe ükete kukwe kwe mikakäre nemen bare kwin. Ngöbökwe juta ükaninte Kä tibienbätä ye Jesuta jie ngwen, ne kwe juta ye rabadre kukwe kwin driere jankunu, rabadre nitre kukwe driekä ngübarebiti kukwe ja üairebiti aune kukwe metre rabadre gare bäri. Kukwe yebätä ni raba tö ngwen metre juta ükaninte Jehovakwe ie (Mat. 24:45).

² ¿Juta Jehovakwe tä näin ja käne ye erere nita näin arato? ¿Nita kukwe driere bäri, o ni ñaka niena nuainne käne ye erere? Kukwe ngwantarita nebätä nikwe töbikadre angwane, rabai gare nie nita dinekä o ni ñaka niena sribire ni nämene nuainne käne ye erere. Kukwe ye raba nemen bare ni jökräbätä. Siklo kena yete, apóstol Pablo ja mräkätre dimikani ja töi mike kukwe nuainbare Jesukwe yebätä. ¿Ñobätä? Ne kwe “[niaratre] ñan rabadre dräre amne [...] ñan di krütadre ja tare nikabtä”, yebätä kukwe ye tikani kwe ietre (Heb. 12:3). Ye erere arato, ja tötika käne ye mikaba gare nie juta ükaninte Jehovakwe tä sribire ño kä nengwane, aisete ja tötikadre kukwe yebätä, ye ni töi mikai näin jankunu ja käne aune ñaka ja ngwen di nekä.

3. ¿Dre nuaindre ne kwe ñaka ni di riadrekä aune drebätä ja tötikai nete?

³ Akwa Pablokwe niebare kukwe mada ribeta jai ne kwe ni di ñaka riadrekä: nikwe ja di ngwandre “jändrän kuin nuene” (Gál. 6:9). Aisete ni jökrä käkwe ja di ngwandre. Kukwe ketarike Jehovata bien nie ja ngwankäre dite aune nänkäre jankunu juta ükaninte kwe yebe. Kukwe ne käkwe ni aune ni  mräkätre mikai töbike nita kukwe meden nuainne yebätä.

4. ¿Dreta mike gare ja ükadrekrö ye ütiäte Ngöbö mikakäre täte?

⁴ Kirabe nükebe kä nengwane gätä ye ütiäte krubäte nitre Jehová mikaka täte kräke. Jehová tä ja ükökrö kä kwinbiti angeletre kwe yebe (1 Rey. 22:19; Job 1:6; 2:1; Dan. 7:10). Nitre Israel nämene ja ükökrö ja tötikakäre aune kukwe mikakäre gare jai (Deut. 31:10-12). Nitre Judea siklo kena nämene niken sinagoga ñäkäkäre Kukwe Ngöbökwe yebätä (Luc. 4:16; Hech. 15:21). Konkrekasion kristiana ükaninte ye ngwane gätä ye mika nämene ütiäte. Kä nengwane gätä ye ütiäte ni kräke Jehová mikakäre täte. Ni kristiano erametre tä ja ükökrö “ja tare[kä]re kwärikwäri amne sribi kuin nuene jakrä kwärikwäri”. Ni rabadre “sribi kuin nuenne jakrä kwärikwäri [...] köbö [Jehovakwe] nükerate ja ken” yebätä nuaindre bäri (Heb. 10:24, 25).

5. ¿Ni raba ja di mike ño kwärikwäri gätäte?

⁵ Ja di mikakäre kwärikwäri yekäre nikwe blitadre gätäte. Ñodre, kukwe ngwantarita ye ngwane ni raba blite, o texto Bibliabätä ye nuain raba ño ye kädriedre. Arato, kukwe nieta Bibliabätä ni jie ngwankäre ye mikadre täte angwane dre kwin tä nemen bare ye mikadre gare (Sal. 22:22; 40:9). Ni niena näin kirabe gätäbätä akwa ja mräkätre bati aune umbre tä blite gätäte ye tä mate kwin nibätä.

6. ¿Gätä nuainta ye tä ni mike ño dite kukwe ja üairebiti?

⁶ ¿Kukwe medenbätä Jehovata ni nübaire ñaka gätä juen jabäre? Gätä konkrekasionte aune gätä kri nuainta ye tä ni töi mike ñaka kä jürä ngwen jabätä kukwe driekäre aune tä ni dimike kä ngwen nüke jai ni rüeta nakainkä o nitre ñaka töta nemen ni kukwe nuai ye ngwane (Hech. 4:23, 31). Arato, ni tötikata Bibliabätä gätäte ye tä tödeka nikwe mike dite (Hech. 15:32; Rom. 1:11, 12). Ni tötikata gätäte aune ja dimikata kwärikwäri ye tä kä mike juto nibätä ne kwe “kukwe tare rabadre bare ye ngwane ni töi tädre jäme” (Sal. 94:12, 13). Nitre Braibe konkrekasion jökrä Ngübabitikä ruäre dianinkä kukwe ükatekäre tä kukwe ükete juta Jehovakwe kä jökräbiti tibien tötikakäre. ¡Ni tötikata bämän kratire kratire gätäte yebätä nikwe debe biandre krubäte!

7, 8. a) ¿Kukwe medenbätä metrere gätä nuainta? b) ¿Gätä nuainta ye tä mä dimike ño?

⁷ Kukwe bäri ütiätebätä nita ja ükökrö gätäte; nita nuainne metrere Jehová mikakäre täte (mäkwe ñäkä Salmo 95:6 yebätä). ¡Ngöbö nikwe käikitakata ye abokän kukwe ütiäte nuainta nikwe! (Col. 3:16.) Nikwe niara käikitadrekä mantre jetebe aune nita kwen gätäte aune blite ye ngwane nita ye nuainne (Apoc. 4:11). Ye medenbätä, Jehovata niere “nitre [tä] gätäre abko känti ni ruäre ñan tä kwen gätäbtä, ye kwrere nikwe ñan nuendre” (Heb. 10:25).

⁸ Gätä ye tä ni dimike kä ngwen nüke jai nememe Jehovakwe kä ne gadrete, ¿ye nüke gare mäi? Ye tuin metre nie angwane “dre dre [bäri] ütiäte” ni kräke ye erere nikwe gätä mikadi tuin jai aune nikwe ja di ngwain kwenbätä (Filip. 1:10). Kukwe kri ye aibebätä ni ñan raba nemen gätäbätä Jehová mikakäre täte ja mräkätre mada yebe.

9. ¿Ñobätä kukwe drie ye ütiäte krubäte?

⁹ Nita kukwe driere käre ye tä ni dimike näin jankunu juta ükaninte Jehovakwe  yebe. Jesús nämene Kä tibienbätä ye ngwane kukwe drie ye kömikani kwe (Mat. 28:19, 20). Ye ngwane ja käne juta ükaninte Jehovakwe töita kwatibe Gobran Ngöbökwe kukwei driere aune nitre mike ja tötike siba. Kukweta nemen bare kä nengwane ye kätä mike gare angeletre tä ni dimike aune ni jie ngwen “nire nire mikani nünakäre kärekäre” ye kokwäre (Hech. 13:48; Apoc. 14:6, 7). Juta ükaninte Jehovakwe Kä tibienbätä ye töita kwatibe sribi ütiäte ye nuainbätä. ¿Kukwe drie ye tuin ütiäte mäi arato?

10. a) Kä rabadre juto nibätä kukwe metre driekäre ye nuain raba ño. b) ¿Kukwe drie ye tä mä dimike ño ñaka di nekä?

¹⁰ Nita kukwe driere käre ye tä ni dimike kukwe metre driere kä jutobiti. Mitchel, ni umbre konkrekasionte aune sribi prekursor regular nuainbare kwe kä kwati te käkwe kukwe niebare yebätä ani töbike: “Tita kukwe metre driere nitre madai ye käita nemen juto tibätä. Kukwe nieta Ni Mikaka Mokre bätä ¡Despertad! yebätä ye tita töbikebätä angwane tä nemen gare tie täräkwata ye nuainta kwin krubäte, töbikata kwin nuainkäre aune tä kukwe niere metre. Ti töta nemen kukwe driei ne kwe nitre töita ño ye mikakäre gare jai aune töi mikakäre kukwe Ngöbökwe yebätä. Kukwe drie ye köböire ti töita kwatibe kukwe keteitibebätä. Sribi mada tä nuaindre tie ye ngwane tita ja di ngwen nuainne kukwe drie ye  känenkri o kukwe drieta tikwe ye bitikäre”. Nikwe ja töi mikai sribi deme Ngöbökwe nuainbätä ye käkwe ni dimikai ja ngwen dite kä mrä nete (mäkwe ñäkä 1 Corintios 15:58 yebätä).

11. ¿Jehovata mrö ja üaire bien nie ye ñobätä ñaka juandre ja bäre?

¹¹ Täräkwata sribeta yebiti Jehovata mrö ja üaire bien krubäte nie ni dimikakäre. Nita ñäke täräkwata yebätä angwane nita niere krörö: “¡Kukwe ne tita ribere jai! ¡Ne Jehovakwe sribemana ti kräke kwrere!”. Kukwe ye ñaka tä nemen bare ja töbiti, ñakare aune Jehovata ni tötike aune ni jien ngwen tärä sribeta yebiti. Niarakwe käbämikani: “Tikwe kukwe mikai nüke gare mäi, aune tikwe mä tötikai ne kwe ji medenbiti mä rikadre ye rabadre gare mäi” (Sal. 32:8). ¿Mrö ja üaire bianta nie ye nita ja di ngwen ñaka juen ja bäre? ¿Nita töbiketari kukwe yebätä? Nikwe nuaindi ye erere angwane, kukwe kwin rabai bare nibätä aune tödeka nikwe rabai dite kä krüte nete (mäkwe ñäkä Salmo 1:1-3; 35:28 bätä 119:97 yebätä).

12. ¿Dre ni dimikai ñaka mrö ja üaire juen ja bäre?

¹² Sribi meden nuainta mrö kwin ja üaire biankäre nie yebätä töbikadre. Kukwe känänta, kukwe tikata, kukwe ükateta, jondron üai bämikata, aune kukwe kwitata kukwe madabiti, mikata gare täräkwatabätä o Interet yete, ye Nitre Braibe Kukwe Tikaka tä sribi ye ngübarebiti. Sukursal tärä sribekä tä tärä ye juen konkrekasion mente o ja ken ye jökrä känti. ¿Ñokäre sribi kri ye nuainta? Ne kwe juta Jehovakwe tädre dite mrö ja üaire yebiti (Is. 65:13). Ye medenbätä, juta ukaninte Ngöbökwe tä “mrö” bien nie ye ñaka juandre ja bäre (Sal. 119:27).

13, 14. ¿Jehovakwe kukwe ükaninte kä kwinbiti ye nire nire tä mike täte aune ni raba nuainne ño arato?

¹³ Apóstol Juan kukwe tuani köböre, yekänti Jesús tuani kwe näin mädä ngwenbiti nitre tä ja mike Jehová rüere ye ganainkäre (Apoc. 19:11-15). Angeletre ja mikaka täte metre, aune nitre dianinkä Kä tibienbätä nänkäre kä kwinbiti ye tä Jesús dimike ye tä tödeka nikwe mike dite, ¿ñan ererea? (Apoc. 2:26, 27.) ¡Niaratre tätre ja jie ngwamana Ngöböi yebiti kukwe kwin bämikata kwetre!

¹⁴ Ye erere arato, ni kwati tä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ruäre täbe kä tibienbätä abokän tä juta ükaninte Jehovakwe jie ngwen ye dimike ja nire tätebiti (mäkwe ñäkä Zacarías 8:23 yebätä). ¿Jehovakwe kukwe ükaninte ye ni itire itire raba mike täte ño? Kukwe keta kabrebiti nuain raba, keteiti nitre ni jie ngwanka ye kukwei mikadre täte (Heb. 13:7, 17). Konkrekasion nikwe yete nuaindre käne. Nita blite nitre umbre yebätä angwane, ¿nita niaratre aune sribi nuainta kwetre ye mike tuin ütiäte jai? ¿Nita monsotre nikwe töi mike ja mräkätre ye mike ütiäte jai aune kukwe ribere ietre ja dimikakäre Bibliabiti? Ketebu, ¿sribi Ngöbökwe nuainta kä jökräbiti ye dimika raba ngwianbiti ye kädrieta gwi jabe? (Prov. 3:9; 1 Cor. 16:2; 2 Cor. 8:12.) ¿Ju ja Ükarakrö ükadrete käre ye tuin ütiäte nie? Nita ja mike ütiäte kwärikwäri aune sribire gwairebe ye ngwane Jehová üai deme täi sribire nibätä. Üai deme ye tä ni dimike käre ne kwe ni di ñaka riadrekä kä mrä nete (Is. 40:29-31).

15. ¿Ñobätä nikwe ja di ngwandre mantre jetebe nüne Jehová töita ye erere?

 ¹⁵ Ni di ñaka riadrekä aune nikwe nändre jankunu juta ükaninte Jehovakwe yebe, yekäre nita kukwe driere ye ererebätä nünandre. Ye medenbätä, “jändrän mden mden tuen dbe ni Dänkienye” ye nuaindre (Efes. 5:10, 11). Ni därebare ngite, Satana aune nitre ja mikaka niarakri tä ja mike ni rüere, yebe nita ja tuin mantre jetebe. Ja mräkätre tare nunkwe, mun ruäre tä ja di ngwen köbö kwatire kwatire ne kwe ja ketadre Jehovabe ye ñaka riadrete munkän, yebätä mun tare krubäte kwe. ¡Mun ñaka di riaka! Jehová töita ño ye ererebätä nita nüne angwane jata nemen ruin kwin nie, aune tä nemen gare nie ni ñaka tä niara mike täte ngwarbe (1 Cor. 9:24-27).

16, 17. a) ¿Ja mikadre ngite krubäte ye ngwane dre nuaindre? b) ¿Anne yebätä kukwe namani bare ye tä dre driere nie?

¹⁶ Akwa, ¿ja mikadre ngite krubäte ye ngwane dre nuaindre? Bengwairebe ja di ribedre ni madai. Ja mika ngite ye ükata angwane kukwe kri raba nemen ni kisete. Ñodre, David ja mikani ngite ye ükani kwe, ye bitikäre niebare kwe: “Tikwe ñaka blitaba yebätä ti krä jataba di ñakare, tikwe ja muaiba köbö kwatire kwatire yebätä” (Sal. 32:3). Nita ja mike ngite ni mada okwä bäre ye ngwane ni töita nemen ñaka kwin aune nita kite di nekä kukwe ja üairebiti, akwa “nire käkwe mikai gare bätä tuainmetre kwe ni ye rabaita tuin bobre” (Prov. 28:13).

¹⁷ Anne * kukwe ye erere nuainbare, niara nämene monsore angwane nämene prekursor regular nuainne. Niara nämene kukwebätä akwa jatani kukwe blo nuainne arato, ye köböite kukwe kri namani kisete. Niarata niere: “Ruäre ngwane ti töi nämene ti nike. Kä ñaka nämä nemen juto tibätä aune käre ti nämä ulire krubäte”. ¿Dre käkwe dimikani? Bati, gätäte blitabare Santiago 5:14, 15 yebätä, aune namani gare ie ja di kärädre kwe ni madai, yebätä nikani nitre umbre konkrekasionte yekänti. Niarata niere: “Bersikulo ye kräkä kwrere bianta nie Jehovakwe ni mikakäreta kwin kukwe ja üaire yebiti. Ñaka nuäre ñadre akwa tä ni miketa kwin. Kukwe nieta texto yebätä ye erere tikwe nuainba ye käkwe ti dimikaba.” Anne tä sribireta ja dibiti Jehová kräke aune tä nuainne töi jämebiti.

18. ¿Ni töi tädre kwatibe dre nuainbätä?

¹⁸ Nita nüne kä mrä nete aune juta ükaninte Jehovakwe yete nita siba ye ütïäte krubäte. Kukwe ye ñaka käi kwitadrekä jabiti, ñakare aune nikwe sribidre keteitibe ni mräkätre yebe ne kwe käre ni tädre gätäte, nitre brukwä kwin känänkäre aune mrö ja üaire bianta nie ye ñaka juankäre ja bäre. Ne madakäre, nitre tä ni jie ngwen yebe sribidre aune kukwe drieta nikwe ye ererebätä nünandre. Nikwe nuandi ye erere angwane juta ükaninte Jehovakwe tä näin jankunu ja käne ye erere nikwe nändi, aune ni ñaka di riaikä kukwe kwin nuainkäre.