Nitre rüne aune monsotre munkwe blita jabe ja tarebiti
“Mun jökrä käkwe ja olo mika juto biare [...] akwa mun ñan raba juto biare blite amne mun ñan raba romon jötrö ngwarbe.” (SANT. 1:19)
1, 2. ¿Nitre rüne aune monsotre töita ño ja kräke, akwa ruärekänti kukwe meden ben tätre ja tuin?
“MÄ RÜN krütadre jetebe rabadre gare mäi, angwane ¿mä törbadre kukwe meden nie ie?” Monsotre bati kwati Estados Unidos ie kukwe ye ngwantaribare. Kukwe meden nämene kisete o kukwe medenbätä ñaka nämene töbike ja erebe yebätä ñaka ja töi mikani kwetre, aune monsotre 95% käkwe niebare, “juenta tibiti” aune “mä tare krubäte tikwe” niere rün kwe ie (For Parents Only, by Shaunti Feldhahn and Lisa Rice) [Nitre rüne aibe kräke].
2 Erametre, nitre rüne tä monsotre kwe tarere aune monsotre tä rün tarere, ye tä nemen bare nitre kristiano gwirete. Nitre rüne aune monsotre töta nemen ja ketai bäri kwin, akwa ruärekänti ñaka tä nemen nuäre kräketre blitakäre jabe. Ruäre tä kukwe metre niere jai kwärikwäri akwa kukwe mada abokän ñaka tätre kädriere jabe. ¿Kukwe meden raba ni mike ñaka blite kwin jabe? ¿Dre nuaindre ne kwe kukwe ye ñaka rabadre bare?
“ÑAN KÄ GATE JIRE CHI”
3. a) ¿Ñobätä ñaka tä nemen nuäre nitre ja mräkäre kräke blitakäre kwin jabe? b) ¿Ñobätä nitre ja mräkäre kira nämene ja kete kwin?
3 Nitre ja mräkäre kwati ie kä ñaka tä nemente blitakäre kwin jabe. Akwa, ye erere ñaka nemen barekäre. Nitre Israel rabadre monsotre kwe tötike Ngöbö kukwei yebätä. Moisés niebare ietre: “Mäkwe mika nemen monso mäkwe ye töite aune mäkwe kädrie ben mä tädre ja gwirete ye ngwane aune mä rikadre ji ngrabare ye ngwane aune mä rikadre ja düke bätä mä rükadre krö dekä ye ngwane” (Deut. 6:6, 7). Monsotre nämene nemen gwi meyebe o nämene niken rünbe tirete sribire. Niaratre jökrä ie kä nämene nemente ja ketakäre aune blitakäre jabe. Ye köböire, monsotre nämene kukwe meden ribere jai aune töi nämene ño ye nämene nüke gare nitre rüne yei. Arato monsotre ie rün kwe nämene nüke gare kwin.
4. ¿Ñobätä nitre ja mräkäre ñaka blite kwin jabe?
4 ¡Kä nengwane nünanta ñaka ja erebe! Juta rüäre känti, monsotre kia kä krire kububiti juanta ja tötike. Nitre rüne aune meyere tätre sribere kä madabiti, aune kä ñaka nemente ietre blitakäre monso kwe ben, tätre ja näkwite bäri computadora, televisión, aune jondron mada mada yebätä. Nitre rüne aune monsotre ñaka blite bäsi jabe. Niaratre ñaka kä denkä jai blitakäre jabe.
5, 6. ¿Nitre rüne käkwe dre nuainbarera “ñan kä gate[käre] jire chi”?
5 Mäkwe ñaka “kä gate jire chi” jondron madabätä, ñakare aune mäkwe kä dianka jai mä mräkätre kräke (mäkwe ñäkä Efesios 5:15, 16 yebätä). Ja mräkätre ruäre tätre ja töi mike ñaka kä denkä krubäte jai, televisión aune computadora ye tuakäre. Ruäre tätre ja di gwen ja ükakrökäre mrökäre jabe. Ja tötika ni Mräkätre yebe ye köböire nitre rüne aune monsotre raba blite bäri jabe, arato ja rabadre gare kwin ietre, aune rabadre ja tötike kwin kukwe ja üaire yebätä. Ora diandrekä krati jai bämän kratire kratire ja ketakäre kwin, akwa ütiäte krubäte kä diankata yete blitadre käre jabe. Monso jämi niken kwelate ye känenkri kukwe kwin niedre ie, texto dianinkä köbö kwatire kwatire yebätä ja tötikadre ben aune orasion nuaindre gwairebe. Ye köböire, kukwe kwin rabai töite.
6 Nitre rüne tätre jondron ruäre tuenmetre blitakäre bäri monsotre kwe yebe. Ye medenbätä, Laura, * monsoi kia nibu, niara ye käkwe sribi kwe tuanimetre. Niarata niere: “Käre dekä dekä nun nämene nen sribi kokwäre o nänkäre kwelate. Ti nämä nüketa deu ja gwirete, angwane meri monso ngübaka nämenena monsotre mike kübien. Tikwe sribi tuanimetre yebätä ngwian ñaka krubäte nunkwe, akwa nengwane monsotre tikwe tätre töbike ño aune kukwe meden ben tä ja tuin ye nüke gare tie. Orasion nuainta kwetre ye ngwane tätre dre niere Jehovai ye tita kukwe nuin, aune ti raba jie ngwen, dimike, aune dirire ietre”.
“JA OLO MIKA JUTO BIARE”
7. ¿Nitre rüne aune monsotre tä dre niere jabätä kwärikwäri?
7 Monsotre kwati ben blitabare ye bitikäre, Tärä Nitre rune aibe kräke käkwe mikani gare dreta nitre rüne mike ñaka blite: “Monsotre jökrä bäsi tä niere: ‘Ti rün ñaka ti kukwe nuinʼ”. Akwa, kukwe ye erere tä nemen bare nitre rüne yebätä arato. Nitre rüne tä kukwe ye arabe niere monsotre kwe yebätä. Ye medenbätä, blitadre kwin jabe yekäre, ni mada tädre blite ye ngwane ni jökrä rabadre ja kukwei nuin kwin kwärikwäri (mäkwe ñäkä Santiago 1:19 yebätä).
8. ¿Nitre rüne rabadre monsotre kwe kukwe nuin ño?
8 Nitre rüne, ¿munta monsotre munkwe kukwe nuin? Nita nainte o monsotre tä blite kukwe ñaka ütiätebätä tä nemen ruin nie, ye ngwane ñaka tä nemen nuäre ni kräke kukwe nuakäre. Tätre kukwe niere ye ñaka raba nemen tuin ütiäte mäi, akwa niaratre kräke kukwe ye ütiäte. “Ja olo mika[dre] juto biare” nieta ye ñan monso kukwe nuadre jerekäbe, ñakare aune tätre dre niere yebätä töbikadre. Tä ja kukwei mike aune tä kukwe niere, ye käkwe mikai gare ja ruin ño ie aune töita ño ye rabai gare mäi. Ne madakäre, mäkwe kukwe ngwantaridre ie, ñobätä ñan aune Biblia tä niere: “Kukweta ni brukwäte ye abokän ñö mente nguse ye kwrere, akwa ni töbikaka kwin käkwe diankä” (Prov. 20:5). Töbikata kwin aune kukwe mikata nüke gare kwin jai, ye ütiäte krubäte dreta monso töite ye mikakäre gare jai.
9. ¿Ñobätä monsotre rabadre rün kukwei nuin?
9 Monsotre, ¿munta mun rün kukwei mike täte? Kukwe Ngöbökwe tä niere: “Monso tikwe, mä rün kätä mä tötike ye mäkwe kukwe nua, bätä mä meye käkwe kukwe niedre ye mäkwe ñaka käi kwitaka jabiti” (Prov. 1:8). Munkwe ngwan törö jai mun rün tä mun tarere aune tö mun tuai nüne kwin. Ye medenbätä, munkwe kukwei nua aune mika täte (Efes. 6:1). Ni tareta aune blitata kwin jabe ye ngwane tä nemen nuäre ni kräke ni mada kukwei mikadre täte. Aisete, mätä töbike ño ye mäkwe nie mä rün ie, ye köböire dreta mä töite ye rabai gare ie. Arato, dreta mun rün töite ye rabadre gare munye.
10. ¿Rehoboam kukwe nuainbare ye tä dre driere nie?
10 Mun monsotre bati, ni kä ja närebiti munbe käkwe kukwe niedre munye yebätä munkwe ja ngübabiti. Kukwe meden mun tö kukwe nuai ye raba niere munye, akwa kukwe niedre kwe munye ye ñan raba mun dimike aune raba kukwe tare mike mun kisete. Monsotre ie kukwe ñan gare krubäte, yebätä ñaka tätre kukwe kwin den ja käne aune dre rabai bare bätätre yebätä ñaka töbike. Rei Salomón, monsoi Rehoboam yebätä dre namani bare ye ngwandre törö jai. Niara namani gobrane Israel ye ngwane, monsotre ben niara ririabare käkwe kukwe ñaka kwin niebare ie, ye kukwei mikani täte kwe aune ñaka nitre umbre kukwei mikani täte kwe. Ye köböite, nitre nünankä yete ye käkwe ñaka niara dimikani (1 Rey. 12:1-17). Kukwe käme nuainbare ye erere ñaka nuaindre. Mäkwe kukwe metre nie mä rün ie, aune dreta mä brukwäte ye mäkwe mika gare ie. Niara mäträdre mäbätä aune kukwe kwin niedre kwe mäi, ye mäkwe ñaka juan ja bäre (Prov. 13:20).
11. ¿Nitre rüne ñaka blite monsotre kwe yebe angwane dre raba nemen bare?
11 Nitre rüne, monso munkwe törba kukwe mikai gare jai aune mun ñaka törba tuai näin ja di kärere monsotre madai, angwane munkwe blita ben aune munkwe kukwe nua kwin. Meri bati kukwe ne tikani: “Tita monsotre brare kädekete ti rün ie, ye ngwane tä nemen grükekä. “Tita nemen grükekä arato, aune ti ñan töta nemen blitai jankunu
ben”. Ja ngwai mada bati käkwe niebare: “Monsotre kwati tä kite ünä ye ngwane töta nemen rünkwe mäträdrebätä, akwa ye erere rün ñaka nuainne angwane, tätre niken ni mada ie kukwe ñaka gare krubäte ie ja di kärere”. Monso mäkwe tädre blite drebätä ye mä tädre juto biare kukwe nuakäre kwin angwane, dreta brukwäte ye raba mike gare mäi aune mäkwe dre niedre ie ye raba kain ngäbiti.“MUN ÑAN RABA [...] BIARE BLITE”
12. ¿Nitre rüne tä dre nuainne abokän köböite monsotre kwe ñan töta nemen blitai ben?
12 Nitre rüne tä kukwe niere jötro ngwarbe monso kwe yei ye köböite ñaka tä blite kwin jabe. Nita nüne “kä mrä” nete aune kukwe keta kabre raba ni mike bren kukwe ja üairebiti, ye medenbätä nitre rüne tö monsotre kwe kriemikai (2 Tim. 3:1-5). Nitre rüne tä monsotre kwe kriemike kukwe tare yebätä tä nemen rüin ietre, akwa ye erere ñaka tä nemen tuin monsotre ie.
13. ¿Ñobätä nitre rüne ñaka rabadre blite jötrö ngwarbe?
13 Nitre rüne ñaka rabadre kukwe niere jötrö ngwarbe. Kukwe meden tä monsotre töi nike ye tä niere rün ie angwane ñaka tä neme nuäre nitre rüne kräke rabakäre kwekebe, akwa monsotre tä blite ye ngwane kukwe nuadre kwin käne biti kukwe niedre ie ye bäri ütiäte. Rei Salomón kukwe ne tikani: “Ni ruäre jämi ni mada kukwe nuin känenkri tä blite ye ngwane, ni ye töi ñakare aune kukwe ye tä mike ja gaire” (Prov. 18:13). Monso mäkwe tädre blite ye ngwane mäkwe kukwe nuadre jäme angwane dre niedre kwe mäi ye rükai gare kwin mäi aune blitai jankunu kwe. Mäkwe dimikadre yekäre mä rabadre kukwe nuin kwin käne. Nita kukwe niere “ye ngwane tä nainte” nie ye raba ni mada brukwä mike rubun (Job 6:1-3). Monsotre tä drebätä blite ye nitre rüne tä olo mike kukwe nieta kwe yei aune tä ja tidrä yebiti kukwe kwin niere ie dimikakäre.
14. ¿Ñobätä monsotre “ñan raba [...] biare blite”?
14 Monsotre, mun rün tädre blite munbe ye ngwane “mun ñan raba [...] biare blite” ñobätä ñan aune niaratre ye tä kädekani mäträkäre munbätä (Prov. 22:6). Mun rün käkwe ja tuani kukwe ruäre ben, abokän erere ben munta ja tuin. Ne madakäre, niaratre nämene bati ye ngwane kukwe naninte ietre ye erere ñaka rabadre bare munbätä ie niaratre tö. Ye medenbätä, mun rün tö mäträi munbätä aune munkwe mika tuin jai ja ketamuko erere aune ñaka ni ja rüere munbe ye erere (mäkwe ñäkä Proverbios 1:5 yebätä). Munkwe mun rün mika ütiäte jai, aune niaratre tä mun tarere ye erere munkwe bämika ietre. Ye köböire rabai nuäre kräketre mun “töi tikadre [...] ji kuin [Jehovakwe]” yebiti (Efes. 6:2, 4).
“MUN ÑAN RABA ROMON JÖTRÖ NGWARBE”
15. ¿Dre käkwe ni dimikai ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe ni mräkä tare nikwe ye kräke?
15 Ni mada tare nikwe akwa ruäre ngwane ni raba nemen rubun kräke. “Mun abko juta deme Ngöbökwe amne mun ti mräkätre tä nüne era metre Kristokrä”, apóstol Pablo kukwe ne tikani: “Mun brare gure gure abko käkwe meri munkwe ye tare amne, munkwe ñan mika ene ja kisete amne munkwe ñan bätä ngwian btä. Amne mun ngäbäkre rünre abko käkwe ñan ngra ngra ngäbäkrebti, niaratre moto mikakäre ulire dikaro” (Col. 1:1, 2; 3:19, 21). Arato, nitre kristiano Éfeso yebätä mäträbare: “Mun mätä ni mdabtä amne mun moto romon jakrä kwärikwäri, erere arato mun moto ngadaen jötrö amne munta ngrente krikri romone amne munta ñäke ngwarbe taretare ni mda mdaye amne [...] ye munkwe kitaka jökrä mento jabtä” (Efes. 4:31). Ja töi mikadre ni mada ngübare bätärekä, ja töi mikadre jäme, ja töi gobraindre kukwe ye kite üai deme yekri, ye käkwe ni dimikai ja töi mike jäme kukwe rabai ni kisete ye ngwane (Gál. 5:22, 23).
16. ¿Jesús mäträbare ño nitre ja tötikaka yebätä aune ñobätä ye nuainbare kwe?
Luc. 22:24-32).
16 Jesús kukwe bämikani ye nitre rüne raba ja kitebätä. Niara ie ja namani ruin ño nämene mröre mrä deu apóstol kwe ben yebätä ni raba töbike. Niara ja tare nikai aune murie ketai ye käi jatanina nüke ja ken ye nämene gare ie. Rün kä ye mikadre deme aune nitre kä nebätä rabadre dianintari yekäre niarakwe ja mikadre täte metre. Akwa, nämentre mröre ye ngwane “nitre ja töitikaka [...] mden bäri ütiäte abko btä nikani ja kwete”. Jesukwe ñaka gratebarebiti aune ñaka ñäkäbare tare ietre, ñakare aune ja töi mikani jäme kwe blitakäre bentre. Kukwe tare ben niara ja tare nikabare ye ngwane nitre ye nämene ben ye nükaninta törö ie. Satanakwe niaratre nuaite ye känenkri Jesukwe niebare ietre niaratre ja ngwain metre aune kukwe ükaninte kwe bentre (17. ¿Dre käkwe monsotre dimikai ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe?
17 Monsotre ñaka rabadre rubun jötrö ngwarbe arato. Mä jatadre ünä ye ngwane mä rün ñaka tö ngwen mäi yebätä tö mä jie ngwain rabadre ruin mäi. Mä raba nemen nütüre mä rün ñaka tä tö ngwen mäi, akwa mäkwe ngwandre törö jai niara tä mä töibikare, ñobätä ñan aune yebiti tä bämike mä tare kwe. Mäkwe kukwe nuai bätärekä aune mäkwe dimikai ye ngwane, tö ngwain kwe mäi aune mä mikai ütiäte kwe jai. Niara raba mä tuenmetre jondron ruäre nuainne. Mäkwe ja töi gobraindre ye bäri ütiäte. Biblia tä mike gare tärä proverbios yebätä: “Ni töi ñakare ye dreta töite ye tä mike gare jökrä, akwa ni töbätä abokän ñaka kukwe niere jötrö ngwarbe” (Prov. 29:11).
18. ¿Ja tareta ye raba nitre dimike ño blite kwin jabe?
18 Nitre rüne aune monsotre mun ñaka tä blite kwin jabe angwane munkwe ñaka ja di ngwan nekä. Ja di ngwandre jankunu blite kwin jabe aune kukwe metre erere nuainne (3 Juan 4). Kä mrä yete ni töi rabai metre aune ni rabai blite kwin kwärikwäri ni madabe, kukwe ñaka rabaira nainte nie aune ni jökrä rabai ja kukwei mike ütiäte jai kwärikwäri. Kä nengwane nita kukwe nuainne biti jata nementa ruin ngite nie. Ye medenbätä, ni rabadre ngite juamana ta jabiti aune ngite juen ta ni madabiti arato. “Mun töi rabadre kwatibe ja tarere kwärikwäri.” (Col. 2:2.) Ja tare yebiti kukwe keta kabre nuainta, ñobätä ñan aune “nita jändrän jökrä ngibiare bätärekä ni mdabtä amne nita ja moto mike kuin ni mdakrä [...] ñan nita nebe romon jötrö ngwarbe ni mdakrä amne ñan ni mätäta neme kärekäre ja dokwäre ni mdabtä [...] ni mda mda ngibiakrä amne, nita tödeke janknu Ngöböbti amne ni mda mdabti. Erere arato, nita ni mda ngibiare bätärekä jändrän jökräbtä amne nita di krüte ñakare jändrän jökräbtä” (1 Cor. 13:4-7). Munkwe ja tare jankunu aune ye köböire mun ja mräkäre blitai kwin jabe ye käkwe kä mikai juto munbätä aune yebiti munkwe Jehová käikitaikä.
^ párr. 6 Niara kä kwitani.