1. ¿Blitadre kwin jabe ye käkwe nitre gure dimikanina ño?

JA MRÄKÄ nünanka Canadá käkwe niebare: “Ti tö ja tuai käre ti muko yebe aune ñaka ni madabe. Niarabe tita kä ngwen bäri juto jabätä aune kukweta nemen ti kisete ye ngwane tä nemen nuäre ükatekäre.” Ni gure nünanka Australia käkwe kukwe ne tikani: “Kä kwäjätä biti kwati nunta nüne jabe aune köbö kwatire kwatire yete nun ñaka ja kukwei ötö jai. Nun töita jäme ñobätä ñan aune ja mika gure nunkwe ye tä dite ye gare nunye. Nunta blite kwin aune käre jabe ye tä nun dimike”. Ja ngwai nünanka Costa Rica tä mike gare: “Nunta blite kwin jabe ye köböire nunta ja mäke kwin, aune nunta nökrö bäri Jehová ken, arato tä nun kriemike ñaka ja mike ngite, nunta ja mäke bäri kwin jabe aune nunta ja tarere bäri”.

2. ¿Kukwe meden köböite nitre gure ñaka raba nemen blite kwin jabe?

² ¿Mätä blite kwin mä muko yebe o ñaka tä nemen nuäre mä kräke blitakäre ben? Nitre gure ye ja mike ngite, töi ñaka ja erebe, ngübabare jene jene, ye medenbätä kukweta nemen bare jabätä ietre (Rom. 3:23). Arato, niaratre ñaka blite ja erebe. Ni kukwe känänkä John M. Gottman aune Nan Silver käkwe mikani gare: “Ja mäkädre käre yekäre ñaka kä jürä ngwandre jabätä, ja töi mikadre kukwe nuainne aune ñaka ja di ngwandre nekä”.

3. ¿Dreta nitre kwati dimike ja mika gure ye mike dite?

³ Nitre gure ja di ngwandre krubäte ne kwe nünandre kwin kwetre jabe, akwa käta nemen juto bätätre ye jondron bäri kwin tä nemen kwetre. Erametre, nitre gure tä ja tarere angwane raba nüne kä jutobiti (Ecl. 9:9). Isaac aune Rebeca ja mäkäbare kwin yebätä ani töbike (Gén. 24:67). Kä kwati te niaratre nämene gure, akwa nämene ja tarere jankunu. Ye erere tä nemen bare arato nitre gure kä nengwane yebätä. ¿Dre tä niaratre dimike? Niaratre  tätre ja di ngwen kukwe mike nüke gare kwin jai, tätre ja tarere, ja mike ütiäte jai kwärikwäri aune ja töi mike bobre ye köböire kukweta niaratre töite ye tätre mike gare töi kwinbiti jai. Kukwe ketabokä kädrite ye ütiäte krubäte nitre gure kräke, ne kwe niaratre rabadre blite jankunu jabe.

4, 5. ¿Kukwe mikadre nüke gare kwin jai ye raba nitre gure dimike ño? Bämikadre.

⁴ Proverbios 16:20 tä niere “nire tä kukwe mike nüke gare kwin jai yekwe kukwe kwin rabai”. Nitre gure aune nitre nünanka jabe rabadre kukwe ye mike nemen bare (mäkwe ñäkä Proverbios 24:3 yebätä). Kukwe Ngöbökwe tä ni mike töbätä aune tä ni dimike kukwe mike nüke gare jai. Génesis 2:18 tä niere Ngöbökwe meri sribebare muko kwe kwäräire, akwa ñaka sribebare ja erebe ni brare yebe. Tä blite ño ni madabe yebiti tä bämike. Erametre, meritre jökrä töi ñaka ja erebe, akwa jata nemen ruin ño ietre, jata nemen ruin ño ni madai, aune nitre tä ja mäke ño yebätä niaratre jökrä bäsi töta nemen blitai. Blitadre kwin ben ye tuin ütiäte ietre, ñobätä ñan aune niara tareta ye bämikata ie. Akwa, nitre brare abokän ie jata nemen ruin ño yebätä ñaka töta nemen blitai; ñakare aune töta nemen blitai sribibätä, kukwe ruäre ükadrete ño yebätä. Ne madakäre, nitre brare töta nemen ni mada tuai ja kukwei mike tuin ütiäte.

⁵ Ja ngwai nünanka Gran Bretaña käkwe niebare: “Ti muko jämi blite tibe ye känenkri töta nemen kukwe ükaite drekebe ngwarbe. Niarakwe ti kukwe nuadre aune ti töi mikadre nüke gare kwe jai ye aibe ie ti töta nemen, ñaka tä ye nuainne yebätä tita nemen rubun”. Ni gure käkwe kukwe tikani: “Tikwe ja mäkäteba ti muko ben ye ngwane kukwe meden nämä nemen bare niarabätä ye ti tö nämä nemen ükaite bengwairebe. Akwa, biti rababa gare tie, tikwe niara kukwe nuadre ie niara tö nämä” (Prov. 18:13; Sant. 1:19). Ni brare tä kukwe mike nüke gare kwin jai, angwane muko kwe ie ja ruin ño aune töita drebätä yebätä ja töi mikai kwe. Arato, dre niedre kwe aune ja ruin ño ie ye mikadre tuin ütiäte kwe jai (1 Ped. 3:7). Ye erere arato, meri gure ja di ngwandre muko kwe töi mike nüke gare jai. Biblia tä dre niere ye tätre mike nüke gare jai aune mike tuin ütiäte jai, ye ngwane tätre ja mäke bäri kwin. Niaratre raba kukwe kwin aune metre den ja käne gwairebe aune mike nemen bare.

6, 7. a) ¿Kukwe nieta Eclesiastés 3:7 ni jie ngwankäre ye raba nitre gure dimike ño kukwe mike nüke gare kwin jai? b) ¿Meri gure rabadre töbike ño kwin käne, aune muko kwe rabadre dre nuainne?

⁶ Nitre gure tä kukwe mike nüke gare kwin jai angwane rabai gare ietre “kä tärä rabakäre kwekebe aune kä tärä blitakäre” (Ecl. 3:1, 7). Ja ngwai ja mäkäninte ye ngwane kä nikanina kwäjätä niarabiti, tä niere: “Nengwane nüke gare tie ni ñan raba blite kukwe jökräbätä”. Arato, tä niere: “Ti muko kisete sribita krubäte aune kukwe mada tärä nuaindre ie, ye ngwane tita kä mike niken ta blitakäre kukwe ruärebätä ben, ye köböire nunta blite jäme jabe”. Meri gure tä töbike kwin ja käne angwane tä blite jäme bätä tä “kukwe niere ye tä mate kwin ni madabätä” ye abokän gare ie (mäkwe ñäkä Proverbios 25:11 yebätä).

⁷ Ni brare kukwebätä ñan rabadre jerekäbe muko kukwe nuin, ñakare aune muko kwe ie ja ruin ño ye mikadre nüke gare kwe jai. Ja mräkä umbre konkrekasionte tä ja mäkäninte kä grebiti kwä kükü te käkwe niebare: “Dreta ti brukwäte ye ñaka tä nemen nuäre ti kräke niekäre ti muko ie”. Ja mräkä mada tä ja mäkäninte kä grebiti kobäkä te, käkwe niebare: “Kukweta nemen ti kisete ye ngwane tita niere jai ‘tikwe ñaka niedi angwane kukwe ye näin ta’. Akwa, nüke gare tie tikwe kukwe ye niedre ye bäri kwin. Kukweta nemen ti kisete ye ñaka tä nemen nuäre ti kräke mikakäre gare ye ngwane tita ja di kärere Jehovai, ne kwe ti dimikadre kwe kukwe ye niekäre. Tita nemen murie jäke, biti tita niken blite”. Arato, nitre gure tädre  ja tötike textobätä o ñäke Bibliabätä ye ngwane raba kä denkä jai blitakäre jabe.

8. ¿Kukwe meden tä nitre kristiano gure töi mike nüne kwin jabe?

⁸ Nitre gure rabadre orasion ye mike tuin ütiäte jai, aune töi tädre kwatibe blitakäre kwin jabe. Erametre, kukwe nuain nämene käne ye tuanemetre ye ñaka tä nemen nuäre. Akwa, nitre gure tä Jehová tarere, tä üai deme kärere ie aune ja mäkäninte kwetre ye tä mike tuin ütiäte jai, ye tä niaratre dimike ja töi ükete. Ja ngwai tä ja mäkäninte kä grebiti kwä ti käkwe tikani: “Ja mika gure ye tuin ño Jehovai ye erere ti aune ti muko tä mike tuin jai, ye medenbätä nunkwe kä mikadrekä jabätä ye ñaka nüke nun töibätä. Aisete, nunta ja di ngwen bäri kukwe ükatekäre aune blitakäre kwin jabe”. Ja ngwanta metre aune ja mikata täte ye tuin kwin Ngöböi, aune nire nire tä kukwe ye nuainne ye kräke niarata kukwe kwin mike nemen bare (Sal. 127:1).

9, 10. ¿Nitre tä ja mäkäninte rabadre dre nuainne ja tarekäre jankunu?

⁹ Nitre gure ja taredre ye abokän bäri ütiäte, ñobätä ñan aune “ye köböire [...] ja mäkädi era metre jabe kwärikwäri” kwetre (Col. 3:14). Nitre gure tä ja ngwen metre, aune kukwe kwin o kukwe tare tä nemen bare niaratre yebätä, akwa tätre ja dimike kwärikwäri, ye ngwane tä nemen ja tarere bäri. Tätre nemen ja mäke kwin aune töta nemen nünain bäri jabe. Niaratre rabadre ja tarere bäri ye ñan nuainta kukwe keteiti aibe köböire, bämikata peliculate ye erere, ñakare aune nuaindre kukwe keta kabrebiti, ñodre: küde kite muko ngärä, kukwe kwin niere jai, jondron nuainne ja kräke kwärikwäri, kötö jabe, arato kukwe ngwentari bökän jai, ñodre, “¿mä janani ño matare?”. Kukwe ruäre nuaindre angwane raba nitre gure mike nüne bäri kwin jabe. Nitre nibu tä ja mäkäninte kä kwäjätä biti kwä ökän te, aune tätre nüne kä jutobiti jabe tätre kukwe tike jai o blite jabe telefononte mantre jetebe. Meri ye muko tä niere: “Nunta ye nuainne ne kwe nunta ño ye rabadre gare nunye”.

¹⁰ Arato, ja tare ye tä nitre gure töi mike ja mike gare kwin jai kwärikwäri (Filip. 2:4). Niaratre ye ngite, akwa yebiti ta ja rabai gare kwin ietre angwane rabai ja tarere bäri. Nitre gure tä nüne kä jutobiti ye tä nirien jankunu aune kä kwatire kwatire yete tätre ja tarere bäri. Ye medenbätä, mätä ja mäkäninte angwane mä raba ngwentari jai: “¿Ti muko ye gare kwin tie? ¿Jata nemen ruin ño ie aune tä töbike ño ye nüke gare tie? ¿Ti muko namani gare tie ye ngwane töi meden kwin namani tuin ütiäte tie yebätä ti töita jankunu?”.

11. ¿Ñobätä ütiäte krubäte nitre gure ja mikadre ütiäte jai kwärikwäri? Bämikadre.

¹¹ Nitre gure tä nüne kä jutobiti jabe yei kukweta nainte arato. Niaratre tätre ja tarere akwa ruärekänti ñaka tätre töbike ja erebe. Kukwe ye erere namani bare Abrahán aune Sara yebätä (Gén. 21:9-11). Akwa, niaratre ñaka ja kukwei ötani jai. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ñaka ñäkäbare tare kwetre jai, aune ja mikani ütiäte kwetre. Ñodre, Abrahán blitabare Sara ben angwane niebare kwe ie “mä raba” (Gén. 12:11, 13). Sara niara mikani täte aune nämene kädeke “däkien” (Gén. 18:12). Nitre gure tä blite ño jabe aune kukwe niere ño jai, yebiti tä bämike tätre ja mike tuin ño jai (Prov. 12:18). Niaratre ñaka kukwe ükadrete jabe angwane kukwe kri raba nemen kisete (mäkwe ñäkä Santiago 3:7-10, 17, 18 yebätä).

12. ¿Ñobätä nitre ja mäkätekä mrä mrä rabadre ja di ngwen ja mike ütiäte jai kwärikwäri?

¹² Nitre ja mäkäninte bitikän ye käkwe ja di ngwandre bäri blite töi kwinbiti aune ja mike ütiäte jai kwärikwäri. Niaratre rabadre kukwe kwin nuainne ne kwe rabadre blite bökän aune jäme jabe. Ni gure käkwe niebare: “Nitre ja mäkäninte mrä mrä yebätä kätä nemen juto akwa ruäre ngwane kukweta nemen kisete arato. Nitre gure ie jata nemen ruin ño, kukwe meden nuainta kwetre, töita ño, ye ñaka rabadre gare ietre angwane ruäre niaratre tädi jäme aune ruäre ngwane kukwe rabai nemen jabätä kwetre arato. Akwa, niaratre ja töi mikai kwin, ja töi mikai bobre, ñaka rabai rubun jötrö ngwarbe, ja ngübare bätärekä bätä tö ngwen Jehovai ye ütiäte krubäte.” ¡Kukwe ye metre!

13. ¿Ñobätä ütiäte krubäte nitre gure ja töi mikadre bobre nünankäre kwin jabe?

¹³ Blitadre kwin jabe ye bämikata ñö nen jankunu ye kwrere. “Bika tidrä jabtä kwärikwäri” ne kwe ñö ye niadre jankunu (1 Ped. 3:8). Ja mräkä tä ja mäkäninte kä kwäjäbiti kwati ie namani gare, “ja töi mikata bobre ye käkwe ni töi mikai ngite juamana ta jabiti ni madai aune ye köböire kukwe ükaite jabe”. Ni umbre tä ja mäkäninte kä niena kwä gre niarabiti, käkwe niebare: “Nikwe niedre ‘juen ta tibitiʼ ye tä nemen nuäre niedre, ‘mä tare tikwe’ niedre ye kräke”. Arato, niebare kwe: “Nikwe oradre ye raba ni dimike ja töi mike bobre. Nunta orare gwairebe Jehovai, ye ngwane tä nüke törö nunye nun ngite aune kukwe kwin ñaka nuain bä nun kräke akwa nuainta kwe nun kräke, kukwe ye tä ti dimike kukwe mike nüke gare jai”.

14. ¿Bika kri ye raba kukwe meden mike nitre gure kisete?

 ¹⁴ Bika kri ye ñaka raba ni mike nüne kwin ni madabe. Ñaka tä ni töi mike blite kwin jabe, ñobätä ñan aune ni töi ñaka nemen ngite juamana ta jabiti ni madai. Ni töi bobre tä niere “mäkwe juan ta tibiti” akwa, ni bikaka kri abokän tä nemen kukwe mike jabiti. Nitre gure ie rabadre gare niaratre ja mike ngite arato, aune ñaka rabadre ngite kite muko kwe ye aibebiti. Ni bikaka kri ie kukwe nieta angwane ñaka töta nemen blitai jäme, ñakare aune kukwe ye tä mate tarebätä aune tä niken ñäke tare tare ni madai o tä ja kukwei ötö (Ecl. 7:9). Bika kri ye raba kukwe kri mike nitre gure ye kisete. Nikwe ngwandre törö jai, “nire nire käta bike kri Ngöböbtä abko rüere Ngöbö motota nebe romon. Akwa nire nire käta bike tidrä Ngöbö ngwärekri abko kräke Ngöböta ja moto mike kuin” (Sant. 4:6).

15. Kukwe nieta Efesios 4:26, 27 yebätä ye raba nitre gure dimike kukwe ükete ño jabe ye mikadre gare.

¹⁵ Ni ñaka rabadre nütüre bika kri ye ñan rabai ni töite. Ye medenbätä, nane ye erere rabadre bare nibätä angwane nikwe ja töi mikadre jötrö ngwarbe kukwe ye denkä ja töite. Pablokwe niebare ja mräkätre niara näire ie: “Munkwe ñan ja mika ngite amne mun moto romon, ye ben ngöi mun ñan rika kibien amne, munkwe ñan kä bian diabluye” (Efes. 4:26, 27). Kukwe Ngöbökwe ja jie ngwankäre ye ñaka mikata täte angwane nita ja tare nike. Ja ngwai käkwe niebare: “Ruäre ngwane ti aune ti muko ñaka tä kukwe nieta Efesios 4:26, 27 ye nuainne. ¡Ye ngwane nun ñaka tä kübien kwin!” Bäri kwin kukwe ükadrete jabe ja mäkäkäreta kwin. Akwa, ni ñaka nuaindre bengwairebe ñakare aune kä mikadre niken ta, ne kwe ni töi rabadre jäme kukwe ye ükatekäre jabe. Arato, Jehovakwe ni töi mikadre kwin, aune ni töi rabadre bobre ye ribedre ie. Ye käkwe ni dimikai ja töi mike kukwe ükatekäre aune ñaka töbike jabebätä. Nikwe ñaka ye erere nuaindi angwane kukwe kri rabai bäri ni kisete (mäkwe ñäkä Colosenses 3:12, 13 yebätä).

16. ¿Nitre gure tä ja töi mike bobre angwane ye raba dimike ño töbike kwin muko kwe yebätä?

¹⁶ Nitre gure käkwe ngwandre törö jai, ñaka raba kukwe jökrä ükete aune ja töi mikadre bobre kwetre ye käkwe dimikai ja mike ütiäte jai kwärikwäri. Ñodre, meri gure ruäre ie jondron nuain gare kwin mräkätre kwe dimikakäre. Muko kwe tä ja töi mike bobre aune ñaka raba kukwe jökrä ükete gare ie angwane, ñaka rabai töbike jene muko kwe yebätä, ñakare aune ja töi mikai kwe sribi kwin ye nuainne jankunu. Yebiti bämikai kwe ie tä tarere aune ütiäte kräke (Prov. 31:10, 28; Efes. 5:28, 29). Akwa, meri gure ye töi bobre aune ñaka raba kukwe jökrä ükete ye gare ie, angwane ja ñaka rabai ruin kri ie aune ñaka muko kwe mikai tuin ngwarbe kwe jai. Niaratre ye “ni itibe kwrere” aisete kukweta nemen bare itibätä ye tä mate muko yebätä arato (Mat. 19:4, 5).

17. ¿Nitre ja mäkäninte raba nüne ño kä jutobiti jabe aune Ngöbö käikitekä?

¹⁷ Mä aune mä muko mun tö nünain kä jutobiti käre aune mun tö Jehová käikitaikä, Abrahán aune Sara, bätä Isaac aune Rebeca erere. Kukwe ye nuainkäre ja mika gure ye mikadre tuin jai Ngöböta mike tuin jai ye erere. Nitre gure käkwe kukwe Bibliabätä känändre ne kwe rabadre töbätä aune kukwe mikadre nüke gare kwin kwetre jai. Ñukwä “jutra Jehová yekwe” ye kwrere ja di ngwandre ja tarere metre aune ja mikadre ütiäte jai kwärikwäri (Cant. de Cant. 8:6). Munkwe ja di ngwan ja töi mike bobre. Kukwe kädrite ne munkwe nuaindi angwane kä rabai juto munbätä aune munkwe kä mikai juto mun Rün kä kwinbiti yebätä (Prov. 27:11). Ja rabai ruin munye, ja mräkä nämene ja mäkäninte kä grebiti kwä kükü te käkwe kukwe tikani ye erere: “Ti muko ye ñakare akräke tikwe dre nuaindre. Köbö kwatire kwatire nunta ja mäke bäri kwin jabe. Nunta Jehová tarere aune nunta käre blite jabe ye tä nun dimike”.