Kä 1914 Rü kri kena kömikani ye ngwane nitre mada yei namani gare nitre ja tötikaka Bibliabätä ñaka ja mrite rüte (Is. 2:2-4; Juan 18:36; Efes. 6:12). ¿Nitre Ngöbö mikaka täte juta Gran Bretaña yete käkwe ja tuani kukwe meden ben?

Kä 1916 kukwe ükaninte juta Gran Bretaña yete ne kwe nitre kaibe kä 18 nemen 40 bititre rikadre rüre siba juta yekri. Akwa, nire nire nämene “kukwebätä” aune ñaka tö nämene näin rüre ye ñaka juan nämene rüre. Gobran juta yete nitre mada ükaninte, aune nire nire ñaka rikadre rüre aune ñobätä ñaka rüdre kwetre, sribi ye mikani gare nitre ükaninte yei.

Kä ñaka nikani raire ta angwane, nitre Ja Tötikaka Bibliabätä gre ketebu jire kitani ngite aune ja mräkätre ni kwä juani Francia rükäre. Ye medenbätä, ja mräkätre juta Gran Bretaña tärä tikani ni sribikä gobranbe Herbert Asquith ie, mikakäre gare kukwe ñaka kwin nuainbare ja mräkätre mada yebätä aune ja mräkätre 5.500 ja kä tikani täräkwata yebätä.

Ye bitikäre, ja mräkätre ni kwä juani Francia ye ñaka tö namani rüdi yebätä murie ketai kürübiti mikani gare. Akwa, nitre niaratre murie ketaka ye namanina juto nuainkäre angwane batebe kukwe mada ükaninte, ne kwe kä kwäjätä näre niaratre sribidre ja dibiti sribi mada yebätä. Niaratre ye jänikaninta Inglaterra mikakäre ngite, ne kwe kä kitani nuäi niaratre käne ye erere rikadre näre tabiti.

Rü ye nuabare bäri, ye medenbätä nitre brare gure kärä jatani rükäre siba. Kä Manchester (Inglaterra) ja mräkätre ja tuani kukwe mada ben, aune gobran tö namani kukwe ükaite ne kwe ni ja tötikaka Bibliabätä Henry Hudson, nämene nitre kräkäi mike, ye rüere kukwe ükatekäre. Köbö 3 agosto kä 1916, tribunal juta Inglaterra käkwe ni ye ngite niebare, yebätä mikani ja ngie nuin aune juani rübätä. Kä Edimburgo (Escocia) yekänti kukwe ükaninte ni colportor (nitre prekursor kädeka nämene ye erere) James Frederick Scott yebe, kä nämene 25 niara yebiti, aune kukwe ñaka kwani niara rüere. Gobran juta yete namani rubun aune mikani gare kwetre kukwe ñaka ükaninte kwin, akwa ñaka ja töi mikani jankunu kwetre kukwe yebätä. Kukwe mada ükate nämene ja mräkä Herbert Kipps rüere kä Londrés yekänti, yebätä gobran ye ja töi mikani mada. Ja mräkä ye ja mikani ngite niebare rüere, yebätä mikani ja ngie nuin aune juani rübätä; yete ja känenkäre gobran nämene kukwe ükete ja mräkätre ye rüere.

Septiembre kä 1916, ja mräkätre 264 käkwe ribebare niaratre ñaka juandre rübätä. Akwa, ja mräkätre nirike aibe ñaka juani, ja mräkätre 154 juani “sribi ütiäte nuainne juta kwe kräke”, 23 juani rü nuain nämene yete sribi mada nuainne, ja mräkätre 82 mikani gare nitre rükä yei aune ja mräkätre ruäre ja tuani nitre mada ükaninte rükäre yebe, ñobätä ñan aune niaratre ñaka nämene nitre ye kukwei mike täte yebätä. Ja mräkätre ye mikani ja tare nike  krubäte ye ñaka matabare kwin nitre kwatibätä. Ye medenbätä, gobrankwe niaratre juani kitakäre ngite kä madakänti sribi mada nuainkäre.

Edgar Clay bätä Pryce Hughes, niaratre ye namani sukursal Gran Bretaña jie ngwen, niaratre ye sribibare kä ükatekäre ñö kräke kä Gales yekänti. Herbert Senior juani Francia, akwa jänjatani kitakäre ngite kä Wakefield (Yorkshire, Inglaterra) yekänti. Ja mräkätre mada yebiti kä kitani nuäi ne kwe sribidre kwetre ye erere namani bare ietre kä Dartmoor (Devon, Inglaterra) yekänti, nitre kwati ñaka tö namani näin rübätä ye jökrä kitani kä yekänti.

Ni Ja Tötikaka Bibliabätä Frank Platt juani rü nuain nämene yekänti sribi mada nuainkäre ye kani ngäbiti kwe, akwa niara ngwani ja tare nike krubäte, ñobätä ñan aune niara juani rüre ye ngwane ñaka kani ngäbiti kwe. Atkinson Padgett nämene rübätä angwane kukwe metre namani gare ie, aisete ñaka tö namani rüdi mada aune nitre rükä käkwe niara ngwani ja tare nike krubäte.

Ñaka ja mikadre gobrankri ye dre gärä nämene ye ñaka nämene gare kwin ja mräkätre kä ye näire yei, akwa ja di ngwani kwetre kukwe kwin nuainne Jehová okwäkänti. Ja mräkätre kädrite nete ye ja ngwani dite “nuate[bare]” ye ngwane (Apoc. 3:10). (Jondron nikwe ükakröta, kukwe kädrieni ne namani bare Gran Bretaña.)