Kukwe keta kabre tä mike gare ye nitre üaire gärätä. ¿Kukwe meden tä kukwe ye mike gare?

Génesis 6:2 [Jändrän Kena, JK] tä niere: “Ni merire [...] namani tuen kuin Ngöbö ngäbriänkätreye, aisete [...] tö namani meri mden mdenye, erere ben nikani ja mike gure”.

Kukwe Tikani Hebreore yete nieta “Ngöbö ngäbriänkätre” aune “Ngöbö monsoi” tä tikani Génesis 6:2, 4, [JK]; Job 1:6; 2:1; 38:7, aune Salmo 89:6 yebätä. ¿Texto ye tä dre niere “Ngöbö monsoi” yebätä?

“Ngöbö monsoitre” nieta Job 1:6 ye nitre üaire nämene ja ükaninkrö Ngöbö ngwärekri meden gärätä. Satana nämene siba yete aune niara nämene dikekä Kä jökräbiti tibien (Job 1:7; 2:1, 2). Ye erere arato, Job 38:4-7 tä mike gare, Jehovakwe “jä mikani” Kä tibien nebätä ye ngwane, “Ngöbö monsoi jökrä namani ngwänenkä aune kise mete”. Ngöbö monsoi nieta ye abokän angeletre, ñobätä ñan aune kä ye ngwane ni kä nebätä ñaka nämene. “Ngöbö monsoitre” kädrieta Salmo 89:6 ye angeletre Ngöbökwe kä kwinbiti aune ye ñaka ni kä tibienbätä gärätä.

¿“Ngöbö ngäbriänkätre” kädrieta Génesis 6:2, 4 ye nire nire? Biblia tä dre niere ye nikwe mikadre gare jai angwane rabai gare nie ye abokän nitre üaire jatani Kä tibienbätä.

Angeletre töi rabadre nemen meribe ye ñaka tä nemen tuin metre nitre ruäre ie, ñobätä ñan aune Jesukwe niebare kä kwinbiti nitre ñaka nemen jabe aune ja mike gure (Mateo 22:30). Akwa, angeletre ruäre ja kwitani ni kä nebätä kwrere aune mröbare bätä tomana ñani kwetre nitre kä nebätä yebe (Gén. 18:1-8; 19:1-3). Ye medenbätä, ni raba niere angeletre ja ngrabare kwitani ni kwrere aune namani nemen meri kä nebätä yebe.

Biblia tä mike gare kukwe ye erere namani bare metre. “Angele ruäre nämane sribire Ngöbökrä, sribi ye abko kitani temen kwetre amne, namani bike kri, käkwe kä kuin Ngöbö känti mikaninkä”, ye kwrere nitre Sodoma ie “kukwe kämekäme kore ye aibe mdei namani krübäte ietre” nieta Judas 6, 7 yekänti. Angeletre ruäre aune nitre nünanka Sodoma ye käkwe kukwe ja erebe nuainbare, niaratre “namani ja mike gure bati bati [....] amne kukwe kämekäme kore ye aibe mdei namani krübäte ietre”. Kukwe ye erere nieta 1 Pedro 3:19, 20 yebätä, angeletre ñaka ja mikani täte ye bämikani nitre nünanka “Noé näire” ye kwrere (2 Ped. 2:4, 5). Aisete, angeletre bikabare bäri Noé näire ye keta raba nitre nämene nüne Sodoma aune Gomorra yebätä.

Kukwe nebätä ni raba niere “Ngöbö ngäbriänkätre” kädrieta Génesis 6:2, 4 ye angeletre käkwe ja ngrabare kwitani ni kä tibienbätä erere aune namani nemen meribe.

Nitre üaire “Noé näire käkwe ñan Ngöbö kukwei mikani täte abko nämane kitani ngite” yebätä apóstol Pedro blitabare (1 Ped. 3:20). Nitre üaire ye ja töi mikani ja mike Ngöbö rüere gwairebe Satana yebe. Judas blitabare angeletre “ruäre nämane sribire Ngöbökrä, sribi ye abko kitani temen kwetre amne, namani bike kri, käkwe kä kuin Ngöbö känti mikaninkä”, aune “ye mden dokwäre abko kä iko te Ngöbökwe kitani ngite kärekäre abti kä mrä angwane, Ngöbökwe kukwe ükadite kräke abko tä ngibiare kä ye känti” (Jud. 6).

¿Nitre üaire ye dre käme nuainbare Noé näire? Ñü Kri känenkri niaratre ja ngrabare kwitani ni kä nebätä erere, Ngöbökwe ñaka niaratre sribebare kukwe ye kräke (Gén. 6:2, 4). Kukwe bäri käme nuainbare kwetre, meritre mikani kwetre jabe, niaratre ñaka sribebare ye nuainkäre (Gén. 5:2). Angeletre käme ñaka ja mike täte ye gaite Ngöbökwe kä kitani kwe nuainkäre ye näre te. Judas kukwe tikabare ye erere, niaratre tä “kä iko te”, ye abokän tätre ngite ja üairebiti.

¿Ñongwane Jesukwe blitabare “üai kämekäme [...] nämane kitani ngite” yebe aune nuainbare ño kwe? Apóstol Pedro tä mike gare “Ngöbö Üai käkwe [Jesús] mikaninta nire” ye bitikäre kukwe ye namani bare (1 Ped. 3:18, 19). Arato, mikani gare kwe Jesús blitabare bentre. Kukwe ne tä mike gare Pedro jämi tärä tike kena ye känenkri Jesús blitabare üai käme yebe. Ye medenbätä, Jesús ganinkröta ye bitikäre, kukwe meden tare rabai bare nitre üaire käme yebätä ye niebare kwe ietre. Kukwe ükaite bentre ye niarakwe mikani gare ietre (Jon. 1:1, 2). Jesús aibe namani kukwe ye mikakäre gare, ñobätä ñan aune nämene tödeke aune ja ngwen metre nememe murie ketani aune ganinkröta ye ngwane, yebiti bämikani kwe Diablu ñaka bäri dite niara kräke (Juan 14:30; 16:8-11).

Ja känenkäre, Jesukwe Satana aune angeletre ñaka ja mike täte ye mäkäite aune kitai kä mäkäte (Luc. 8:30, 31; Apoc. 20:1-3). Köbö ye jämi nüke, aisete nitre üaire käme ye tä kitani ngite kä bäri iko ja üaire te. Aune niaratre gaite nieta ye rabai bare metre (Apoc. 20:7-10).