1, 2. a) ¿Ja ketamuko ja ngwen metre ye tuin ño nie aune ñobätä nita juto biare ngite juankäre tabiti? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän mika bike gare jai?

¿MÄ RABA ja ketamuko kwin ye bämike ño? Ja ngwai kädekata Ashley tä niere: “Ti kräke, ni ja ketamuko kwin ye tä käre mä ken aune kukweta nainte mäi ye ngwane tä juen ta mäbiti”. Ja ketamuko nikwe ja ngwen metre ye nita mike tuin ütiäte jai aune nita juto biare ngite juankäre tabiti. Nita nemen tö ngwen ie aune jata nemen ruin kwin nie (Prov. 17:17).

² Jehová ye Ja Ketamuko bäri kwin metre aune tä juto biare ngite juankäre ta nibiti. Ni salmo tikaka käkwe niebare: “Jehová, mä kwin bätä mätä biare ja mika ngite ye juankäre ta; bätä ni jökrä kätä ja di kärere mäi ye kräke mä töi kwin metre krubäte” (Sal. 86:5). ¿Ni ja ngwanka metre aune ni mada mike tuin bobre jai ni ye abokän ño? ¿Jehová tä kukwe ye bämike ño? ¿Ni raba nuainne ño niara erere? Kukwe ngwantarita ne mikai gare kwin jai angwane ye käkwe ni töi mikai Jehová Ja Ketamuko bäri kwin ye tarere, aune ye köböire nikwe ja mäkädi kwin ja mräkätre mada yebe (1 Juan 4:7, 8).

3. ¿Ni ja ngwen metre ye abokän ño?

³ Ni ja ngwen metre ye ñaka ja töi kwite, ñakare aune tä ja ketete dime ni madabätä o jondron tare kwe yebätä, kukwe tare tä nemen bare, akwa ñaka tä kä mikekä ni madabätä o jondron ütiäte kwe yebätä. Jehová ye “kwin metre”, ni mada ñaka niara ye erere (Apoc. 16:5).

4, 5. a) ¿Jehovata ja ngwen metre ye tä bämike ño? b) ¿Ngöböta ja ngwen metre yebätä nita töbike angwane tä ni dimike ño?

⁴ ¿Jehovata ja ngwen metre ye tä bämike ño? Ni niara mikaka täte metre ye niara ñaka tuenmetre jire.  David käkwe mikani gare Jehová ye ja ngwen metre (mäkwe ñäkä 2 Samuel 22:26 yebätä). Namani gare ie Ngöbö nämene kukwe metre niere, ñobätä ñan aune niara jie ngwani kwe, kriemikani kwe, aune mikani kwäre kwe kukwe tare tare yebätä (2 Sam. 22:1). ¿Ñobätä Jehovakwe ja ngwani metre niarabe? David nämene “ja ngwen metre” yebätä. Nitre Ngöbö mikaka täte tä ja ngwen metre ye tuin ütiäte Ngöböi aune tä ja ngwen metre nitre yebe (Prov. 2:6-8).

⁵ Jehovata ja ngwen metre yebätä nita töbike angwane ye tä ni dimike. Ja mräkä Reed ja mikaka täte metre tä niere: “David ja tuani kukwe tare ben ye ngwane Jehovakwe dimikani yebätä tita ñäke angwane ye tä ti dimike krubäte. Käre nämene ngübarebiti, David nämene ngitie rüe ngänikaire ja ükakäre kä mäkäte ye ngwane kriemikani kwe arato. ¡Kukwe ye tä ti dimike krubäte! Ye tä miketa törö tie kukwe ño ño raba nemen bare tibätä, akwa tikwe ja ngwain metre angwane käre Jehová tädi ti ken”. Ni jökrä töita ye erere (Rom. 8:38, 39).

6. a) ¿Kukwe meden känti Jehovata bämike tä ja ngwen metre? b) ¿Aune ye köböire dre kwin rabai ni niara mikaka täte yekwe?

⁶ ¿Kukwe meden känti Jehovata ja ngwen metre arato? Tä kukwe ükete ye ngwane ye erere tä mike nemen bare. Niarata niere: “Mun jatai umbre akwa Ti ñaka ja töi kwitai” (Is. 46:4). Kukwe meden tuin kwin ie aune meden tuin käme ie ye ererebätä niarata kukwe ükete ne kwe nikwe nuaindre (Mal. 3:6). Ne madakäre, tä kukwe käbämike ye erere tä mike nemen bare (Is. 55:11). Niara tä ja ngwen metre ye köböire kukwe kwin tä nemen nitre niara mikaka täte yekwe, ñobätä ñan aune nita ja di ngwen kukwe ükaninte kwe ye mike täte angwane, ni raba tö ngwen niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke (Is. 48:17, 18).

7. Ngöböta ja ngwen metre ye erere ni raba nuainne ño ye mä raba niere keteiti.

 ⁷ ¿Jehová ja ngwen metre ye erere ni raba nuainne ño? Nitre tä ja tuin kukwe tare ben ye ni raba dimike (Prov. 3:27). Ñodre, ja mräkä tä bren, mräkätre tä ja mike rüere o ja mikani ngite kwe yebätä tä di nekä ye gare mäi angwane, ¿mä raba ja töi mike käne “kukwe kwin [niere] [...] dimikakäre”? (Zac. 1:13.) * Nikwe ye erere nuaindre angwane bämikai ni ja ketamuko kwin “ja ngwen bäri metre ni eteba yebiti ta” (Prov. 18:24).

8. ¿Kukwe madakänti o nita gure angwane ja ngwan raba ño metre Jehová erere?

⁸ Nitre tare nikwe yei ni rabadre ja ngwen metre Jehová erere. Nita gure angwane gare nie ni rabadre ja ngwen metre ni muko yei (Prov. 5:15-18). Ye medenbätä, nitre tärä gure metre akwa nemen ni madabe ye erere nikwe ñaka nuaindre jire (Mat. 5:28). Arato, nita ja ngwen metre angwane ni ñaka tä ni mada kädriere, aune ni ñaka kukwe ngwarbe niere ni madabätä, aune ni mada kädrieta ye ngwane ni ñaka tä kukwe nuin (Prov. 12:18).

9, 10. a) ¿Ni mada mada yebiti ta nirei ni tö ja ngwain metre? b) ¿Ñobätä ñaka rabai nuäre käre ni kräke Jehová kukwei mikakäre täte?

⁹ Akwa, bäri ütiäte nikwe ja ngwandre metre Jehovai. Ye medenbätä, ja di ngwandre jondron mike tuin jai niara erere, ne kätä mike gare kukwe meden tuin kwin ie, aune meden tuin käme ie, ye erere mikadre tuin jai, arato kukwe ye ererebätä ja ngwandre (mäkwe ñäkä Salmo 97:10 yebätä). Nikwe töbikai Jehová erere angwane niara kukwei ye rabai  nuäre mikadre täte nie (Sal. 119:104).

¹⁰ Ngöböta kukwe niere nie ye mikadre täte ye ñaka rabai nuäre nuaindre käre ye gare nie. Ruäre ngwane nita ja di ngwen ja mike täte metre. Ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre kaibe tö ja mäkäite, akwa ni Jehová mikaka täte ye erere ñaka kwen ietre (1 Cor. 7:39). Ja ngwai kaibe ye ni sribikä ben raba niara töi mike ja muko känänbätä. Ruäre ngwane ja raba nemen ruin kaibe ie akwa töita kwatibe ja ngwanbätä metre Ngöbö okwäkänti. Ja mräkätre tä ja ngwen metre ye nita mike tuin ütiäte jai, ¿ñan ererea? Erametre, nire kätä ja tuin kukwe tare ben ye ngwane tätre ja ngwen metre ye kräke Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare (Heb. 11:6).

11. ¿Jehovata juto biare ngite juankäre ta ye tä nuainne ño?

¹¹ Jehová töi kwin keta kabre. Ñodre, niarata juto biare ngite juankäre ta. ¿Ye tä dre mike gare? Ye tä mike ni mada tä ja mike ngite ye ngwane ngite juanta biti ta. Ngite juandre ta jerekäbe ye ñan aibe ribeta, ñakare aune ni ñaka tädre rubun jankunu. Biblia tä niere nireta ja töi kwite ja brukwä tätebiti angwane Jehovata “biare ja mika ngite ye juankäre ta” niarabiti (Sal. 86:5).

12. a) ¿Jehovata juto biare ngite juankäre ta ye tä bämike ño? b) ¿Ngite “diandrekä jire jökrä” ye dre gärätä?

¹² ¿Jehovata juto biare ngite juankäre ta ye tä bämike ño? Niarata “ngite ju[en] ta” ye ngwane tä nuainne täte aune ñaka ngwenta törö jai (Is. 55:7). ¿Jehovata ngite juen täte ta ye tä nuainne ño? Kukwe nieta Hechos 3:19 yebätä töbikadre (ñäkädre texto yebätä). Apóstol Pedro niebare nitre niara kukwe nuaka yei: “Mun moto raba ulire  amne munkwe tödeka Ngöböbti”. Ni ja mikaka ngite rabadre ja töi kwite bökän, ja rabadre ruin ulire ie kukwe nuainbare kwe yebätä, aune ja töi mikadre ñaka nuainnenta (2 Cor. 7:10, 11). Ne madakäre, tä ja töi ükete ye ngwane tä kukwe käme tuenmetre aune tä ji kwin Ngöbö okwäkänti den ja käne. Nitre nämene Pedro kukwe nuin käkwe ja töi kwitadre angwane, ¿dre rabadre kwetre? Apóstol niebare ngite kwetre ye “diandrekä jire jökrä”. Kukwe griekore ye kwitata, “sökateta jökrä”. Aisete, Jehovata ngite juen ta ye ngwane ñaka tä ngwenta törö jai. Tä ngite juen täte ta nibiti (Heb. 10:22; 1 Juan 1:7).

13. ¿“Tikwe ñaka ngite kwetre ngwain törö jire jai” niebare ye tä dre mike gare nie?

¹³ ¿Jehovata ngite juen täte ta ye tä dre mike gare? Nitre nänkä kä kwinbiti yebe kukwe mrä ükaninte yebätä Jeremías ni Ngöbö kukwei niekä kukwe mikani gare ye ni raba mike gare jai; ne kwe nire nire käkwe tödekadre ni kökanintari yei yebiti ngite juandre ta (mäkwe ñäkä Jeremías 31:34 yebätä). Jehová käbämikani: “Tikwe ngite kwetre ye juain ta bititre, aune tikwe ñaka ngite kwetre ngwain törö jire jai”. Kukwe ye tä mike gare nie Ngöböta ngite juen ta nibiti ye ngwane ñaka tä kukwe mada ükete ni mikakäre ja ngie nuin. Ñaka tä kukwe mada ükete ngite nikwe ye ngwankäreta törö jai, ñakare aune tä ngite juen ta ye ngwane tä käi kwitekä jabiti kärekäre (Rom. 4:7, 8).

14. ¿Jehovata ngite juen ta nibiti yebätä nita töbike angwane ye tä ni dimike ño? Niere keteiti.

¹⁴ Jehovata ngite juen ta yebätä nikwe töbikadi angwane ja rabai ruin kwin nie. Ja ngwai abokän kädeka raba Elena, niara kitaninkä kukwebätä aune kä nikani kwati krubäte ta angwane niara ükaninteta kukwebätä. Niara ie törö: “Ti nämä niere jai aune ni madai Jehová ye ngite juani ta tibiti, akwa niara nämä mente nämä nemen ruin tie aune nitre niara mikaka tuin era jai ye ken niara nämä ti nämä nemen nütüre”. Jehovata ngite juen ta ye kädrieta Bibliabätä, yebätä Elena ñäkäbare aune ja tötikabare kwe ye käkwe dimikani. Niarata niere: “Tä ti tarere krubäte ye rababa gare tie”. Kukwe ne kä mikaninta juto niarabätä: “Jehovata ngite juen ta nibiti ye niarata ngwen törö käre jai ye ni ñaka rabadre nütüre”. * Elena tä niere mrä: “Niarata ngite juen ta nibiti ye ngwane tä käi kwitekä jabiti ye rababa gare tie, ti nämä nütüre ti ja mikani ngite ye tädi käre ti töite. Kukwe ye ti ñaka raba käi kwitekä bengwairebe jabiti, akwa ti raba nökrö Jehová ken ye tä ti töi mike jäme”. ¡Ngöbö ni tarekä aune ni tuin bobre ie ye nita mike täte! (Sal. 103:9.)

15. ¿Jehovata ngite juen ta nibiti ye erere ni raba nuainne ño?

¹⁵ Ja töi mikata ngite juen ta jabiti kwärikwäri ye ngwane nita ja ngwen Jehová erere (mäkwe ñäkä Lucas 17:3, 4 yebätä). Nikwe ngwandre törö jai Jehovata ngite juen ta nibiti ye ngwane ñaka tä kukwe mada ükete ni mikakäre ja ngie nuin. Ni mada tä ja mike ngite ni rüere ye nikwe käi kwitadrekä jabiti aune ñaka ngwandreta törö jai.

16. a) Ngite juanta ta ni madabiti akwa kukwe blo nuainta nibätä o ni mikata ja tare nike ye ñaka juandre jökrä ta ye mä raba mike gare. b) ¿Dre nuaindre ne kwe Ngöbökwe ngite juandre ta nibiti?

 ¹⁶ Nita ngite juen ta ni madabiti, akwa ye ñaka tä mike gare kukwe blo nuainta nibätä o ni mikata ja tare nike ye ni ñaka töibikare jire. Nita ngite juen ta  ni madabiti ye ngwane ni ñaka tä nemen jankunu rubun ni mada kräke. Arato, ütiäte krubäte nikwe ngite juandre ta ni madabiti ne kwe Ngöbökwe ngite juandre ta nibiti (Mat. 6:14, 15). Jehová töita nibätä aune “ni abokän dobro” ye törö ie (Sal. 103:14). Ye medenbätä, ni mada tä ja mike ngite ye ngwane nikwe ngite juandre tabiti ja brukwä kwinbiti ye bäri kwin, ¿ñan ererea? (Efes. 4:32; Col. 3:13.)

17. Ja mräkä kukwe blo nuaindre nibätä angwane, ¿dre nuaindre ne kwe ni ñaka rabadre rubun jankunu kräke?

 ¹⁷ Ruäre ngwane ñaka tä nemen nuäre ni kräke ngite juandre ta ni madabiti. Nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ruäre kräke ñaka namani nuäre kukwe ükatekäre jabe (Filip. 4:2). Ja mräkätre kukwe blo nuaindre nibätä ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre ne kwe ni ñaka rabadre rubun jankunu kräke? Ani töbike Job yebätä. Elifaz, Bildad aune Zofar käkwe kukwe ñaka kwin niebare ie ye ngwane ja namani ruin ulire ie (Job 10:1; 19:2). Ja ketamuko kwe yei Jehovakwe ñäkäbare aune niaratre juani Job känti, ne kwe niaratre jondron biandre ngite kwetre ütiäre (Job 42:7-9). Akwa, kukwe ribebare Job ie arato: niara oradre nitre ye kräke. Job ngite juani ta nitre yebiti angwane, Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke (mäkwe ñäkä Job 42:10, 12, 16, 17 yebätä). ¿Kukwe ne tä dre driere nie? Nirekwe kukwe nuaindre nibätä, akwa nikwe oradre bökän kräke angwane ni ñaka rabai rubun jankunu.

18, 19. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe Jehová töi mikadre tuin ütiäte jankunu jai?

¹⁸ Jehová töita kwin yebätä nikwe ja tötiri ye kä miri juto nibätä. Niara abokän töita jäme, ñaka ni kitete, mantiame, töbike kwin metre, ja ngwen metre aune ngite juen ta nibiti. Erametre, kukwe braibe nibi gare nie Jehová yebätä. Kä ja känenkäre te kä rabai bäri nie niara mikakäre gare bäri kwin jai (Ecl. 3:11). Apóstol Pablo kukwe niebare ye erere ni töita: “¡Jo! Ngöbö abra kwe jändrän kuinkuin tärä kabre krübäte nikrä, amne Ngöbö abra töbtä kri krübäte”. Ngöbö ja tarekä aune töi kwin keta ti abokänbätä nikwe ja tötiri ye tuin ütiäte nie (Rom. 11:33).

¹⁹ Jehová töi kwin ye nikwe mikadre tuin ütiäte käre jai. Akwa nikwe ja tötikadre niara töi yebätä, töbikataridrebätä aune ye ererebätä ja ngwandre (Efes. 5:1). Nikwe ye erere nuaindi angwane ni töi rabai Salmista ye erere, niarakwe tikabare: “Ti rökradre Ngöbö ken ye kwin ti kräke” (Sal. 73:28).