1. a) ¿Jehová töi meden medenbätä ni raba ja tötike? b) ¿Jehová töi yebätä ja tötikadre angwane ye käkwe ni dimikai ño?

JEHOVÁ töita ño yebätä mätä nemen töbike angwane, ¿dreta nüke mä töite? Niara ye ni tarekä, kukwe ükete metre, töbätä aune dite ye tä nüke mä töite. Akwa, Jehová töi kwin keta kabre ye tärä mada arato. Niara töi meden meden kwin ye nikwe tikadre täräbätä angwane raba kwen gre ketebubiti bäri nie, aune ye jökrä kädrieta täräkwata sribeta yebätä. Nita ja tötike ni mräkätre yebe o nita ja tötike kaibe ye ngwane Ngöbö töi kwin keta kabre ye tä nemen gare nie. ¿Kukwe ye käkwe ni dimikai ño? Ni töi mikai kwe ni Rün kä kwinbiti mike tuin bäri ütiäte jai. Nikwe mikai ütiäte jai angwane ni törbai krötai bäri niara ken aune ja ngwen niara erere (Jos. 23:8; Sal. 73:28).

2. a) Jehová töi rabadre bäri ütiäte ni kräke ye bämika raba drebätä. b) ¿Drebätä nikwe ja tötikai?

² ¿Dre raba ni dimike jondron tä nikwe ye mike tuin bäri ütiäte jai? Jondron ye ütiäte krubäte rabadre gare nie angwane bätärekä bätärekä jatai tuin bäri ütiäte nie. Ani bämike krörö: Mrö abokän ni ñaka bänä nuabare ye rabadre tuin kwin kwetadre nie yekäre, käne nikwe räsädre, nikwe bänä nuadre kiakia aune mrä nikwe mrö ye sribedre akwle ja kräke. Ye erere arato, nikwe Ngöbö töi mikai gare jai, töbikaitaribätä aune ja di ngwain nuainne ye köböire bätärekä bätärekä rabai gare nie ütiäte krubäte nikwe ja töi mikadre niara erere (Efes. 5:1). Ngöbö töi abokänbätä ni ñaka töbike krubäte ye rabadre tuin bäri ütiäte nie ye kädriei kukwe ja tötikara ketebu nekänti. Nikwe ja tötikaibätä angwane kukwe ketamä ne mikai gare jai: 1) ¿Tä dre mike gare? 2) ¿Jehová tä bämike ño? 3) ¿Ni raba nuainne ño?

3, 4. a) ¿Ni töi jäme nieta ye ngwane dreta nüke ni töite? b) ¿Jehová töi jäme ye tä mike gare ño nie?

³ Ni töi jäme nieta ye ngwane dreta nüke ni töite yebätä ani blite käne. ¿Ni töi jäme ye ni ño? Ni ye tä juto biare ni kukwe nuakäre aune blita raba jäme ben. Ni ye tä blite ño, ja bämike ño aune tä dre mada mada nuainne ye nita mike ñärärä o nita kukwe nuin ye ngwane tä nemen gare nie ni raba blite jäme ben.

⁴ ¿Jehová töita ye erere ye tä bämike ño? Niara ye jondron jökrä Sribekä, akwa tä mike gare nie nita orare ye ngwane niara ñan tä ni kukwe nuin jerekäbe, ñakare aune tö ni kukwe nuai (mäkwe ñäkä Salmo 145:18 bätä Isaías 30:18, 19 yebätä). Ni raba blite jäme ben, kä jökrä ngwane, bätä kä jökrä känti, arato ni raba nökrö ken töi jämebiti, ñobätä ñan aune niara ñaka rabai rubun ni kräke (Sal. 65:2; Sant. 1:5). Biblia tä blite niara yebätä angwane tä kukwe niere nie, ne kwe ja rabadre ruin kwin nie blitakäre ben. Ñodre, David tikani “Jehová okwä tä [nibätä]” aune tä ni “ketaninte dime ja kise ruinkri” (Sal. 34:15; 63:8). Isaías ni niara kukwei niekä käkwe bämikani ni obeja ngübaka ye kwrere aune niebare kwe: “Kordero ye diain kisete kwe aune näin ngwena ja kise mrökate” (Is. 40:11). Töbike kukwe nebätä, Jehová tö ni tuai bäri ja ken, obeja ngäbä tä nemen ja kwaninkä ni ngübaka kisete ye kwrere. ¡Ni Rün töi jäme krubäte! ¿Ni raba ja töi mike ño niara erere?

5. ¿Ñobätä ütiäte krubäte nitre umbre ja töi mikadre jäme?

⁵ Bitinkä nitre Testiko nünanka kä jene jene känti ie kukwe ne ngwantaribare: “¿Dre tuin bäri ütiäte mäi nitre  umbre yebätä?”. Ja mräkätre ye jökrä bäsi niebare: “Ja töi mikadre jäme kwetre”. Ni kristiano jökrä rabadre ja töi mike jäme, akwa nitre umbre käkwe nuaindre ye bäri ütiäte (Is. 32:1, 2). Ja ngwai käkwe mikani gare ñobätä ütiäte krubäte nitre umbre rabadre ja töi mike jäme, niarakwe niebare: “Ni umbre töita kwin, aune ti dimikadre kwe yekäre ja rabadre ruin kwin tie blitakäre ben”. Ñobätä kukwe metre niebare kwe ye ani mike gare jai. Akwa, ¿ni töita jäme ye bämika raba ño?

6. ¿Ni töi jäme ye dreta mike gare?

⁶ Ni töita erametre ni madabätä ye ngwane nita bämike ni töita jäme. Nitre umbre tä töbike ja mräkätre yebätä aune tä jondron ruäre tuenmetre dimikakäre ye tä nemen tuin nitre jökrä ie aune monsotre bati yei arato (Mar. 10:13-16). Carlos, kä kwäjätä biti kubu niarabiti käkwe niebare: “Tita nitre umbre tuin Ju ja Ükarakrö yete nitre kain ngäbiti kwin aune kä kötare ngwärebätä ye tä nemen tuin kwin tie”. Akwa, nitre umbre ñaka rabadre niere jerekäbe töita jäme, ñakare aune rabadre kukwe ye bämike (1 Juan 3:18). ¿Nuaindre ño kwetre?

7. ¿Solapa ngwandre jabätä ye ñobätä kwin blita kömikakäre, aune ye tä dre driere nie?

⁷ Töbike kukwe nebätä. Ja mräkä ja namene gätä kri köbömä nuainbare juta madate yebätä, ye bitikäre jataninta avionte ja käite ye ngwane nämene solapa ngwen jabätä. Solapa yebätä kukwe ne nämene tikani: “Gobran mäkwe jatadre”, aune ni sribikä avionte kukwe ye tuani, yebätä niebare kwe ie: “Metre, gobran ye jatadre. Nikwe blitadre kukwe yebätä”. Ye bitikäre, niaratre blitabare jabe aune ni ye täräkwata kani ngäbiti. Kukwe ye erere tärä nemen bare nibätä. ¿Solapa ngwandre jabätä ye ñobätä kwin blita kömikakäre? Solapa yebiti nita niere nitre madai: “Jakwre, blite tibe. Ti niken medente ye ngwentari tie”. Solapa yebiti nita bämike ni tö blitai bentre kukwe mikata täte nikwe yebätä. Ye erere arato, nitre umbre jondron nuaindre bämikakäre niaratre tä niere ja mräkätre yei: “Jakwre, blite tibe”. ¿Nuaindre ño kwetre?

8. ¿Nitre umbre raba dre nuainne bämikakäre töita ja mräkätrebätä, aune ye tä mate ño ja mräkätrebätä?

⁸ Ni nünanka juta jene jene te ye töi ñaka ja erebe, akwa kä rabadre kötare ni ngwärebätä, nita kise ngökö ja mräkätre ie o köbö kwin niere ie, yebiti nita bämike niaratre ye ütiäte ni kräke. Akwa, ¿nirekwe ja töi mikadre nuainne käne? Bati, Jesús nämene ja ükaninkrö nitre nänkä ben yebe angwane “Jesukwe krötaba[re] ken, käkwe [kukwe] nieba[re]” ietre (Mat. 28:18). Ye erere arato, kä nengwane nitre umbre tä ja töi mike käne niken ja mräkätre känti aune blite bentre. ¿Kukwe nuainta kwetre ye tä mate ño ja mräkätre mada yebätä? Prekursora abokänbiti kä 88 tä niere: “Ju ja Ükarakrö yete nitre umbre tä kötö tibe aune tä kukwe kwin niere tie, ye ngwane niaratre tä nemen bäri tare tikwe”. Ja ngwai mada niebare: “Kukwe ne ñan ütiäte dikaro, akwa tita näin gätäbätä aune kä kötare nitre umbre ngwärebätä ye tä nemen tuin ütiäte tie”.

9, 10. a) ¿Jehová tä kukwe kwin bämike ño ni kräke? b) ¿Nitre umbre tä juto biare blitakäre ni madabe ye bämikadre ño kwetre?

 ⁹ Ni ñaka täi juto biare blitakäre ni madabe ye ngwane ni mada ñan raba  blite nibe. Jehová tä kukwe kwin bämike ni kräke, ñobätä ñan aune “niara tä känime ni jökrä ken” (Hech. 17:27). Nitre umbre tä kä denkä jai blitakäre ja mräkätre bati aune umbre ben gätä kömika jämi känenkri aune tä krüte ye ngwane tätre bämike tä juto biare blitakäre ni madabe. Prekursor käkwe niebare: “Ja ruin ño tie ye ni umbre tä ngwentari tie aune tä nemen nünaninkä ti kukwe nuin ye ngwane tä ti tarere tä nemen gare tie”. Ja ngwai abokänbiti kä niena bäsi gre ketebu biti kwäjätä Jehová mikabätä täte, käkwe niebare: “Gätä tä krüte ye bitikäre nitre umbre tä niken blite tibe ye ngwane jata nemen ruin ütiäte tie”.

¹⁰ Sribi mada tä nitre umbre kisete ye gare kwin nie. Akwa, rabadre kä denkä jai blitakäre gätäte ja mräkätre ben.

11, 12. a) ¿Ni ñaka ni mada kitete ni ye abokän ño? b) ¿Jehová ñaka ni kitete ye Biblia tä mike gare ño?

¹¹ Jehová töi keta kabre ye kwin krubäte. Ñodre, niara ñaka tä ni kitete jire (Hech. 10:34). ¿Ye tä dre mike gare? Nire ñaka ni mada kitete ye tä nitre jökrä kain ngäbiti ja erebe. Ni tö nitre mikai tuin ja erebe jai angwane, käne rabadre gare nie nitre jökrä ye ütiäte. Nire ñaka ni mada kitete ye tä nitre jökrä mike ütiäte jai, akwa ñan tä nuainne ngwian tärä kwe o ni ye tuin bäri ütiäte ie yebätä, ñakare aune ni ye töita ño ye tuin bäri ütiäte ie yebätä tä nuainne.

¹² Jehová ñaka ni kitete ye niarakwe bämikani käne. Kukwe kwe tä mike gare niara “tä ni kitete ñakare” (mäkwe ñäkä Hechos 10:34, 35 bätä Deuteronomio 10:17 yebätä). Kukwe nakaninkä Moisés näire tä kukwe ye mike gare metre.

13, 14. a) ¿Zelofehad ngängän nirike ye kisete kukwe meden namani? b) ¿Jehová ñaka ni kitete ye bämikani ño kwe?

 ¹³ Nitre Israel namanina Kä Käbämikani ietre ye ken angwane, meritre nirike kaibe kisete kukwe kri namani. Nitre jökrä Israel yei kä biandre, ye erere arato kä rünkwe ye biandre ietre ye nämene gare meritre yei (Núm. 26:52-55). Akwa, monsotre brare aibe ie kä bian nämene. Zelofehad, jatani Manasés mräkätre yekri ye krütani aune monso brare ñaka namani kwe (Núm. 26:33). Ye medenbätä, ¿kä ñaka biandre ngängän kwe yei aune biandre mräkätre madai?

¹⁴ Meritre nirike nikani Moisés känti aune ngwantaribare kwetre ie: “¿Nun rün monsoi brare ñaka namani yebätä niara kä diandrekä mräkätre kwe  ngätäite?”. Ye bitikäre, ribebare kwetre ie: “Nun rün etebatre ye ngätäite kä rabadre nunkwe”. ¿Moisekwe dre nuainbare? ¿Niebare kwe ietre kukwe ükaninte ye ñaka kwita raba jire? Ñakare, “kukwe niebare kwetre ye Moisekwe mikani gare Jehovai” (Núm. 27:2-5). ¿Jehovakwe dre niebare? Niebare kwe: “Zelofehad ngängäntre tä blite metre, aisete rün kwe etebatre ye ngätäite kä biandre ietre, aune jondron meden rünkwe ye rabadre jökrä kwetre”. Arato, kukwe mada ükaninte kwe. Kukwe nämene ükaninte käne ye ñaka mikani bäri ütiäte jai, ñakare aune niebare kwe Moisés ie: “Nire krütadre aune monsoi brare ñaka rabadre angwane jondron meden kwe ye munkwe biandre ngängän ie” (Núm. 27:6-8; Jos. 17:1-6). Kukwe ükaninte Ngöbökwe ye nämene meritre Israel mada ye kriemike arato.

15. a) ¿Nitre jökrä Jehová mikaka täte aune nitre bäri bobre ye niarata mike tuin ño jai? b) ¿Kukwe meden kädrieta Bibliabätä abokän tä mike gare Jehová ñaka ni kitete?

¹⁵ ¡Niara ñaka ni kitete jire aune töi kwin krubäte! Meritre ye bobre akwa Jehovakwe mikani tuin jai nitre Israel mada ye erere (Sal. 68:5). Kukwe kädrieta Bibliabätä ne kätä mike gare nitre jökrä Jehová mikaka täte ye niara ñaka kitete (1 Sam. 16:1-13; Hech. 10:30-35, 44-48).

16. ¿Jehová ñaka ni kitete ye erere ja töi mikadre yekäre dre nuaindre?

¹⁶ ¿Jehová ñaka ni kitete ye erere ni raba nuainne ño? Ngwandre törö jai ja töi mikadre ñaka ni mada kitete ye ngwane ni rabai nitre jökrä ye mike ütiäte jai. Tä nemen ruin nie ni ñaka ni kitete aune nita nitre jökrä kain ngäbiti ja erebe. Akwa, ruäre ngwane ni ñaka tä töbike erametre jabätä. ¿Ñokänti raba nemen gare nie nita nitre jökrä mike tuin ja erebe jai? Nitre nämene töbike ño Jesubätä ye niara tö namani gai, ye medenbätä niara ngwanintari nitre ja ketamuko kwe yei: “¿Ti Ni Kä Nebtä Ngobo ne abko nire nieta tibtä ni mda mdakwe?” (Mat. 16:13, 14). ¿Ni raba nuainne niara ye erere arato? Nita ni mada kitete ye ni raba ngwentari ja ketamuko bäri kwin nikwe yei. Ni ye niedre nie nita ni mada kitete, ni ñaka nitre jökrä kain ngäbiti kwin kwata bä jene yebätä o nüne jene yebätä o ngwian ñaka kwe yebätä, ¿nikwe dre nuaindre? Jehová ni töi ükadrete ye nikwe ribedre ie, ne kwe nikwe nitre jökrä kadre ngäbiti ja erebe (Mat. 7:7; Col. 3:10, 11).

17. ¿Ni ñaka ni mada kitete ye bämika raba ño?

 ¹⁷ Konkrekasionte nita ja mräkätre mike ütiäte jai aune nita ja töi mike kwin kräke ye ngwane nita nuainne Jehová erere. Ñodre, nita ja mräkätre nübaire ja gwirete ye ngwane nita ja mräkätre bobre, uli o ja mräkä kän muko krütani ye jökrä nübaire (mäkwe ñäkä Gálatas 2:10 bätä Santiago 1:27 yebätä). Ne madakäre, nita kukwe kwin driere ye ngwane nita blite nitre jökrä ben. Ye medenbätä, täräkwata sribeta kukwe 600 jene jenebiti ye tä kä mike juto nibätä. ¡Ye kätä mike gare ni ñaka ni kitete!

18. ¿Jehová töita jäme aune ñaka ni kitete ye tuin ütiäte mäi ye mäkwe bämikadre ño?

¹⁸ Jehová töi jäme aune ñaka ni kitete yebätä nita töbike angwane niara tä nemen bäri tare nikwe. Aune ye tä ni töi mike ja mräkätre aune nitre ie nita kukwe driere mike tuin jai niara erere.