1, 2. a) ¿Kukwe meden ütiäte nuaindre ja mäkäkäre kwin Jehovabe? b) ¿Jehová mäträbare nitre ruärebätä aune kukwe ye kani ngäbiti ño kwetre kädrieta Bibliabätä ye raba ni dimike ño?

“TI RÖKRADRE Ngöbö ken ye kwin ti kräke. Däkien Gobranka kri Jehová yebätä tita ja kriemike.” (Sal. 73:28.) Kukwe yebiti ni salmo tikaka käkwe bämikani nämene tö ngwen Ngöböi. ¿Dre käkwe töi mikani kukwe ye niere? Nitre kukwe käme nuainkä nämene nüne jäme ye tuani kwe, ye medenbätä töi ulirebiti niebare kwe: “Ngwarbekäre tikwe ja brukwä ükaninte aune tikwe ja kise bätäninte kukwe käme yebätä” (Sal. 73:2, 3, 13, 21). Akwa, niara nikani “ju Ngöbökwe kwin krubäte” yete ye niara töi kwitani aune dimikani ja mäke jankunu ni Ni Sribekä yebe (Sal. 73:16-18). Kukwe ye käkwe kukwe kwin ja töi kräke driebare ni ja mikaka täte metre yei: ja mäkädre kwin Jehovabe yekäre, ütiäte krubäte ja ketadre käre nitre Ngöbö mikaka täte yebe aune Ngöböta dre niere ye erere nuaindre (Sal. 73:24).

² Ye erere arato ni tö Ngöbö nire aune metre yebe ja mäkäi jankunu. Kukwe ye rabadre bare yekäre niara tuanemetre ja töi ükete aune ye köböire ni rabai tuin ütiäte ie. Ngöbökwe mäträbare nitre aune juta ruärebätä, niaratre ja töi kwitani ye ngwane mikani tuin bobre kwe jai ye kädrieta Bibliabätä. Kukwe ye kwin “ni töi tikakrä” aune “ja töikrä nie, yebtä nikwe töbikadre ja käne, abkokäre tä tikani” (Rom. 15:4; 1 Cor. 10:11). Nikwe ja tötikai kukwe yebätä ye käkwe ni dimikai Jehová töi mike gare jai aune niarakwe ni töi ükadrete, ne kwe kukwe kwin rabadre nikwe ye rabai gare nie arato.

3. ¿Jehová rabadre ni aune juta jökrä jie ngwen ye Isaías 64:8 aune Jeremías 18:1-6 tä bämike ño? (Üai kena mikadre ñärärä.)

³ Jehová ye rabadre ni aune juta jökrä jie ngwen, ye medenbätä Biblia tä niere: “Jehová, mä ye nun Rün.  Nun ne abokän dobro, aune mä ye nun Sribekä; bätä nun jökrä mäkwe sribebare mä kisebiti” (Is. 64:8). Ni jondron sribekä dobrobiti raba dobro yebiti jondron sribere niara tö ie ye erere aune dobro ñaka raba kukwe niere ie. Ye erere Ngöbö raba nuainne ni kä nebätä yebe. Ni jondron sribekä dobrobiti ie dobro ñaka raba niere sribedre ño kwe, ye erere Ngöbökwe ni töi ükadrete ño ye ni ñaka raba niere ie (mäkwe ñäkä Jeremías 18:1-6 yebätä).

4. ¿Ni aune juta jökrä ye Jehovata töi ükete nierare? Mä raba mike gare.

⁴ Ni jondron sribekä dobrobiti tö jondron sribei ño ye erere tä nuainne, ye erere arato Jehovakwe nuainbare juta Israel kira yebe. Akwa, kukwe keteiti känti Ngöbö ñaka kukwe ye nuainne ja erebe. Ni jondron sribekä raba dobro den aune yebiti jondron ngwä sribere törbadre nuain ño ye erere. Akwa, ¿yebätä Jehovata nitre töi ükete nierare ne kwe ruäre rabadre töi kwin aune ruäre rabadre töi käme? Biblia ñaka tä ye niere. Ni kä nebätä yei Jehovakwe jondron ütiäte krubäte biani, ye abokän ni töi mikani kwe ne kwe ni törbadre dre nuain ye erere nuaindre. Niara ye gobranka akwa jondron biani kwe nie ye ñaka tä mike ngwarbe jai. Aisete, ni töi ükadrete kwe niara töita ye erere yekäre ni rabadre kukwe ye ribere akwle ie (mäkwe ñäkä Jeremías 18:7-10 yebätä).

5. Ni kä nebätä ñaka töta nemen ja töi ükatemana Jehovai ye ngwane, ¿niarata dre nuainne?

⁵ Nitre ñaka tö Ni Bäri kri jondron Sribekä dobrobiti tuai ja töi ükete, ¿yebätä tä dre nuainne? Ni jondron sribekä dobrobiti ñan raba dobro yebiti jondron sribere angwane raba jondron mada sribere dobro yebiti o raba juen ngwarbe. Ruäre ngwane ye tä nemen bare ñobätä ñan aune ni jondron sribekä ye ñaka sribi ye nuainbare kwin. Akwa, ni ni Sribekä ñaka tä ye erere nuainne (Deut. 32:4). Nire ñaka töta ja töi ükatemana ie ye ngwane ni ye ara tä ja miketa ngite. Jehová rabadre ni jie ngwen, akwa nire tö ja töi ükatemana ie o ñakare ye ererebätä tä nuainne. Nire tä ja tuenmetre töi ükatekäre yekwe kukwe kwin tä nemen. Apóstol Pablo niebare nitre kristiano dianinkä ye “kantra däte[ba]re jändrän ütiäte kräke” kwrere, o “nitre [...] dianinkä kira [...] ngwiani ruen bobre jae”. Akwa “nitre kukwe kämekäme nuenkä Ngöbö rüere, kräke Ngöbökwe kukwe ükaninte mikakäre ja ngie nuen” (Rom. 9:19-23).

6, 7. ¿Ngöbökwe mäträbare David aune Saúl yebätä ye ngwane niaratre ja töi mikani ño?

 ⁶ Jehovata mäträre nibätä o kukwe niere nie ye ngwane niarata ni töi ükete. Rei nibu namani Israel, Saúl bätä David ye töi ükaninte ño kwe yebätä nikwe ja tötikai angwane rabai gare nie niarata ni töi ükete ño. David ja mikani ngite Bat-seba ben ye ngwane, kukwe nuainbare kwe ye kukwe kri mikani niara aune nitre mada kisete. Niara nämene reire, akwa Jehovakwe mäträbare ja dibitibätä aune ni Ngöbö kukwei niekä Natán juani kwe kukwe metre niere ie (2 Sam. 12:1-12). ¿David töbikabare ño? Ja namani ruin ulire ie aune ja töi kwitani kwe ja brukwä bökänbiti, yebätä Ngöbökwe mikani tuin bobre jai (mäkwe ñäkä 2 Samuel 12:13 yebätä).

 ⁷ Akwa, Jehovakwe mäträbare rei Saúl yebätä angwane ñaka kani ngäbiti kwe töi kwinbiti. Jehovakwe, ni niara kukwei niekä Samuel mikani niere ie niara rabadre nitre Amaleq aune nibi ye jökrä gainte. Saúl ñaka kukwe ye mikani täte, ñakare aune rei Agag aune nibi bäri kwin ye mikaninte nire kwe. ¿Ñobätä nuainbare kwe? Tö namani ja käikitakamana aune ja tuai ütiäte yebätä (1 Sam. 15:1-3, 7-9, 12). Samuel blitabare rei yebe ye ngwane, ja brukwä mikani ribi kwe, aune  ñaka ja tuanimetre kwe ni Ni Bäri kri jondron Sribekä dobrobiti yei ja töi ükete. Ñaka kukwei ye mikani täte kwe, ñakare aune namani kukwe mike jabiti, aune nibi ye kukwa raba Ngöböi namani niere. Yebätä, Ngöbökwe ñaka tuanimetre reire jankunu, aune ñaka namaninta ja mäketa kwin ben (mäkwe ñäkä 1 Samuel 15:13-15, 20-23 yebätä).

8. ¿Jehovakwe ja di ngwani juta Israel töi ükete akwa ñaka kani ngäbiti kwetre ye tä dre driere nie?

⁸ Jehová ñan tä ni ruäre aibe ie kä bien ja töi ükatekäre, ñakare aune juta jökrä raba nuainne arato. Kä 1513 kä 1 känenkri, Israel monsoitre mikani kwäre juta Egipto yekänti, ye bätäräbe Ngöbökwe kukwe ükaninte bentre. Ni Bäri kri jondron Sribekä dobrobiti yekwe juta Israel dianinkä ja kräke aune niaratre töi ükaninte. Akwa, juta ye käkwe ja töi mikani kukwe käme aibe nuainne Jehová okwäkänti, aune namani ngöbö ngwarbe nitre juta madate yekwe mike täte. Bati bobu, Jehovakwe nitre niara kukwei niekä juani kukwe niere ietre, ne kwe rabadre ja töi ükete, akwa niaratre ñaka ye kani ngäbiti (Jer. 35:12-15). Ñaka Jehová kukwei mikani täte kwetre yebätä, niarakwe mäträbare ja dibiti bätätre. Nitre Asirio käkwe juta 10 israelkwe ganinte aune nitre Babilonia juta ketebu Judá yekwe ye diani kwetre jai. ¡Ye tä kukwe ütiäte driere ja töi kräke nie! Jehová tä mäträre nibätä ye nita kain ngäbiti ye aibe köböire kukwe kwin rabai nikwe.

9, 10. ¿Ngöbökwe kukwe niebare nitre Nínive ie ye ngwane ja töi mikani ño kwetre?

⁹ Nitre Nínive, nünanka asiria yei  Jehová kä biani kukwe ñäkäbare kräketre ye kukwe nuakäre aune rabadrete ja töi kwite. Niebare kwe Jonás ie: “Nitre nünanka juta kri Nínivete käta kukwe nuene kämekäme krübäte ti ngwärekri tuen ti kä käinbiti nete, aisete ti bike gaenkä jökrä, ye nän niere ietre”. Nínive ye gadrete (Jon. 1:1, 2; 3:1-4, Jonás/Rut [JR-SBP]).

¹⁰ Jonás kukwe ye niebare angwane, “ni jökrä nünanka Ninivete käkwe Ngöbö Kukwei mikani era. Abtä kukwe käme nuen nämane kwetre, yebtä moto namani ulire krübäte ye bä mikakrä abko namanintre ja bäine jökrä amne dä jüräre bä kämekäme kitani jabtä kwetre”. Rei kwetre “moto namani ulire krübäte aisete, kürä gobrankrä, bti niara nämane täkänintebe, ye mikaninte kwe, käkwe dän kuin tikanintebe jabtä, bti moto namani ulire [...] abko dän jüräre bä kämekäme kitani kwe jabtä arato”. Nitre Nínive Jehová tuanimetre ja töi ükete aune ja töi kwitani kwetre yebätä ngite juani tabiti kwe (Jon. 3:5-10, JR-SBP).

11. ¿Jehovakwe nitre Israel aune Nínive mikani tuin ño jai ye tä niara töi meden kwin mike gare nie?

¹¹ Jehovakwe juta Israel dianinkä ja kräke, aune mäträbare kwe bätä arato. Nitre Nínive ben niarakwe ñaka kukwe ükaninte, akwa niaratre ja tuanimetre töi ükadrete dobro nuäre ükadrete ye kwrere ye ngwane niarakwe mikani tuin bobre jai. Kukwe namani bare ketebu ye tä mike gare metre Ngöbö nikwe ye “ñaka ni ruäre aibe mike ütiäte jai” (Deut. 10:17).

12, 13. a) ¿Nire tä ja tuenmetre töi ükadrete Ngöböi ye ngwane ñobätä niarata ja töi kwite arato? b) ¿Jehová ja töi kwitani Saúl kräke ye tä dre mike gare nie niara yebätä? ¿Dre nie raba nitre Nínive yebätä?

¹² Ngöböta ni töi ükete yebiti tä mike gare niara töbike kwin metre aune ñaka ja töi mike ribi. Niara tä kukwe ükete metre akwa ni ja mikaka ngite tä ja töi mike ño ererebätä niarata ja töi kwite. Ñodre, Biblia tä niere “Saúl mikani reire” kwe yebätä ja töi kwitaninta kwe (1 Sam. 15:11). Arato, nitre Nínive ja töi kwitani ye ngwane “namani ruentari tare Ngöböye, aisete Ngöbökwe ganinkä ñakare” (Jon. 3:10, JR-SBP).

¹³ Kukwe Hebreore kwitata “namani ruentari tare” ye abokän ja töi kwitata meden gärätä. Jehovakwe Saúl mikani reire akwa biti ja töi kwitani kwe aune ñaka tuanimetre jankunu kwe reire. Ni diandrekä ño ye ñan nämene gare ie ni ñaka rabadre nütüre, ñakare aune Saúl ñaka namani tödeke ie aune ñaka namani niara kukwei mike täte yebätä nuainbare kwe. Ngöbö metre käkwe kukwe ñäkäbare nitre Nínive kräke yebätä ja töi kwitani kwe. Jehová Ni Bäri kri jondron Sribekä dobrobiti töbike kwin metre, ñaka ja töi mike ribi bätä töi bobre, aune ni ja mikaka ngite tä ja töi kwite ye ngwane niarata ja töi kwite arato ye tä ni dimike krubäte.

14. a) ¿Jehovata ni töi ükete ño kä nengwane? b) ¿Ngöböta ni töi ükete ye kadre ngäbiti ño?

¹⁴ Jehovata Biblia aune juta kwe yebiti ni töi ükete (2 Tim. 3:16, 17). Ye medenbätä, ütiäte krubäte mäträdre nibätä kukwe yebiti ye ngwane nikwe kadre ngäbiti. Nikwe ja ngökani ñöte ye käi nikanina raire ta o sribi meden tä ni kisete, akwa käre ni rabadre kukwe nieta Jehovakwe ye mike täte aune ja tuanmetre töi ükadrete ie.

15, 16. a) ¿Mäträtä nibätä aune sribi diankata nikän ye ngwane ni raba nemen töbike ño? Mä raba kädriere keteiti. b) ¿Mäträtä nibätä ye ngwane dre raba ni dimike ñaka töbike blo?

¹⁵ ¿Jehovata mäträre ño nibätä? Ruäre ngwane tä dre ngübare nibätä ye tä mike  gare nie o ni raba ja töi ükete ño yebätä tä dimike. Akwa, nita kukwe käme nuainne ye ngwane niara raba mäträre ja dibiti nibätä. Mäträtä kore nibätä ye ngwane sribi ruäre konkrekasionte ye diankata nikän. Dennis, * nämene sribire ni umbrere yebätä kukwe ye namani bare, ye ani mike gare jai. Ñaka töbikabare kwin kwe aune ja mikani ngite krubäte kwe ngwian yebätä, aisete nitre umbre mäträbarebätä. ¿Niara ñaka rabaira sribire jankunu ni umbre kwrere mikani gare konkrekasionte ye ngwane ja namani ruin ño ie? Niarata niere: “Ja rababa ruin ngwarbe tie. Kä grebiti kwäjätä yete sribi keta kabre namani tikwe. Tikwe prekursor regular nuainbare, tikwe sribibare Betel, ti kädekani ni sribikä konkrekasionte aune ye bitikäre ti kädekaba ni umbre. Arato, tikwe kukwe kädrieba kena gätä kri köbömä te. Jötrö ngwarbe sribi jökrä ye ñaka rababara tikwe. Ne madakäre, ti rababa jakaire, aune ti rababa nütüre ti ñaka rabaita sribire juta Ngöbökwe kräke”.

¹⁶ Dennis käkwe ja töi kwitani kukwe nuainbare kwe yebätä. Akwa, ¿dre käkwe niara dimikani töbika nämene kisete ye denkä ja töite? Niarata niere: “Tikwe ja töi mikaba kukwe ükete kwin jai ja tötikakäre kukwe Ngöbökwe yebätä. Arato, ja mräkätre aune kukwe kädrieta täräkwata sribeta yebätä ye käkwe ti dimikaba krubäte. Kukwe tikani: ‘¿Le gustaría recuperar su privilegio de servicio?ʼ, tä La Atalaya 15 agosto 2009 yebätä, ye tärä juani ti kräke kwrere, bämikakäre Ngöbökwe orasion tikwe ye kukwe nuabare. Kukwe ne rababa bäri ütiäte ti kräke: ‘Sribi ñaka krubäte mä kisete konkrekasionte ye ngwane mä raba kä denkä jai ja tötikakäre bäri kukwe ja üaire yebätä’.” ¿Mäträbare Dennis yebätä köböire dre kwin namani kwe? Kä nikani ruäre ta ye bitikäre niebare kwe: “Jehovakwe ti mikaninta ni sribikä konkrekasionte erere ye kukwe kwin mikani nemen bare ti kräke”.

17. ¿Ni ja mikaka ngite kitakata kukwebätä ye tä dimike ño ja töi kwiteta? Mä raba kädriere keteiti.

¹⁷ Ni kitakata kukwebätä yebiti Jehovata ni töi ükete arato. Niara tä konkrekasion kwe kriemike kukwe käme yebätä, aune ye köböire ni ja mikaka ngite raba ja töi kwiteta (1 Cor. 5:6, 7, 11). Kä kwäjätä biti kwä ti Robert nämene kitaninkä kukwebätä, kä ye ngwane rün aune meye bätä etebatre ja ngwani kukwe nieta Bibliabätä ye erere, niaratre ñaka ja ketani ben aune ñaka köbö kwin niebare kwetre jire ie. Niara mikaninta kukwebätä aune tä nirien jankunu kukwe ja üairebiti. Kä kwati te nämene kitaninkä kukwebätä, akwa dre käkwe dimikani nökröta Jehová aune juta kwe kokwäre ye ngwanintari ie angwane, niara mräkätre ñaka ja ketani ben ye käkwe niara töi kwitani niebare kwe. Mikani gare kwe arato: “Ti mräkätre ja ketadre tibe, ti nämene tua ño ye mikakäre gare jai, akräke kukwe ye ñaka ti dimikadre, niaratre ja ketadre jankunu tibe ye käkwe ñaka ti töi mikadre näinta Ngöbö kokwäre”.

18. ¿Ni Bäri kri jondron Sribekä dobrobiti ye tuanemetre ja töi ükete ño?

¹⁸ Mäträdre kore nibätä ye ni ñaka tä ribere jai, akwa ¿Ni Bäri kri jondron Sribekä dobrobiti ye tuanemetre ja töi ükete ño? ¿Mäträdre nibätä ye ngwane nikwe ja töi mikai ño? ¿Nikwe ja töi mikai David o Saúl erere? Ni Rün ye Ni Bäri kri jondron Sribekä dobrobiti. “Jehovata mäträre nibätä ni tare kwe yebätä, ni rüne tä monso kwe tarere ye kwrere niarata nuainne”, ye ni ñaka käi kwitadre jabiti. Ye medenbätä, Jehová tä mäträre nibätä aune tä kukwe niere nie ye kadre ngäbiti (Prov. 3:11, 12).