1-3. ¿Kä Betsaida ye ken Jesukwe nitre kwati bukani ño? (Üai kena mikadre ñärärä.)

KUKWE ne bämike ja töite (mäkwe ñäkä Mateo 14:14-21 yebätä). Kä 32 bieta paskwa ye känenkri, Jesús aune nitre ja tötikaka kwe nikani kä kaibete kä Betsaida ye ken, aune nitre mil krärike, brare, merire aune monsotre nikani jiebiti. Kä ye nämene nemenkä Mar Galilea ye kräbäre ngwitärikri.

² Nitre ye jutuabare Jesuye angwane namani tuin bobre ie, ye medenbätä niarakwe kukwe keta kabre driebare ietre Gobran Ngöbökwe yebätä aune nitre nämene bren ye mikaninta kwin kwe. Kä jatani de angwane nitre ja tötikaka kwe niebare ie niara rabadre nitre ye juenta ne kwe nikadre juta mada känime yekänti mrö kökö jai. Akwa, Jesukwe niebare: “Niaratre buke munkwe”. Kukwe niebare kwe ye ñan nükani gare ietre, ñobätä ñan aune niaratre nämene ban krärike bätä gwa kia krobu aibe ngwen jai.

³ Nitre ye namani tuin bobre Jesús ie aune ye käkwe töi mikani kukwe ñan tuabare nuainne. Tärä ketabokä Bibliabätä tä blite Jesús yebätä tä kukwe ye mike gare (Mar. 6:35-44; Luc. 9:10-17; Juan 6:1-13). Jesukwe niebare nitre ja tötikaka kwe yei niaratre rabadre niere nitre kwati ie ja ükadrekrö kwetre 50 aune 100 jene jene aune jökrä täkädre tibien mikäbiti, ye bitikäre orasion nuainbare kwe Ngöböi aune namani ban aune gwa ötöbätä kia kia. Niara ñaka mrö döräibare, ñakare aune biani kwe “nitre ja töitikaka ben” yei aune niaratre “dräiba jökrä nitre kwati yebti”. Kukwe ñan tuabare nuainbare köböire nitre kwati yei mrö namani kwetadre. Mike ñärärä: Jesukwe nitre kwati bukani nitre braibe ja tötikaka ben ye köböire. *

4. a) ¿Mrö meden Jesús tö namani biain bäri aune ñobätä? b) ¿Kukwe ja tötikara ne aune mada yekänti nikwe dre mikai gare jai?

⁴ Akwa, Jesukwe mrö ja üaire biandre nitre nänkä jiebiti yei ye namani bäri ütiäte kräke. Nitre mrö ja üaire  kwetadre o kukwe metre Ngöbökwe mikadre gare jai ye köböire ja nire käre raba nemen kwetre ye nämene gare ie (Juan 6:26, 27; 17:3). Nitre namani tuin bobre ie yebätä bukani kwe gwa aune bante, aune niara töi nämene kore yebätä ora dianinkä krubäte kwe dirikäre ietre (Mar. 6:34). Akwa, niara nünandi kä braibe te Kä tibienbätä ye bitikäre rikadreta kä kwinbiti ye nämene gare ie (Mat. 16:21; Juan 14:12). Niara tädre kä kwinbiti angwane, ¿nitre ja tötikaka kwe bukai ño kwe mrö ja üairebiti? Kukwe nuainbare käne kwe ye erere bäsi nuaindi kwe: nitre kwati bukai kwe nitre braibe köböire. ¿Nitre braibe nieta ye nire nire? Nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti nämene siklo kena ye bukani ño kwe nitre braibe köböire ye ani mike gare jai. Ye bitikäre, kukwe ngwantarita abokän ütiäte krubäte ni jökrä kräke ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti: ¿nitre braibe köböire Kristo tä ni buke kä nengwane ye raba nüke gare ño nie?

5, 6. a) ¿Jesús murie ketadre ye känenkri kukwe meden ütiäte nuainbare kwe nitre nänkä jiebiti bukakäre jankunu mrö ja üairebiti? b) ¿Jesús nitre apóstol tötikani ño ne kwe rabadre sribi ütiäte nuainne niara murie ketadre ye ngwane?

⁵ Ni ie mräkätre ngüba gare tä kukwe ükete, ne kwe krütadre angwane mräkätre ñaka mrö nikadre. Ye erere arato, Jesús rabadi Ji dokwä ngwanka konkrekasionte, ye medenbätä kukwe ükaninte kwe ne kwe niara ñaka rabadrera Kä tibienbätä angwane nitre nänkä jiebiti yekwe mrö ja üaire tädre jankunu (Efes. 1:22). Ñodre, kä namani kubu niara murie ketadre ye känenkri ja töi mikani kwe kukwe ütiäte nuainne. Nitre braibe dianinkä kwe, abokän köböire ja känenkäre nitre kwati bukadi kwe. Nuainbare ño kwe ye ani mike gare jai.

⁶ Niarakwe orabare dibire ta ye bitikäre, nitre ja tötikaka ben ükaninkrö kwe aune ni jätäbiti nibu kädekani kwe apóstol (Luc. 6:12-16). Niarakwe nitre apóstol ye dimikani krubäte kä kubu yete, aune nämene blite aune ja ngwen ño yebiti kukwe driebare kwe ietre. Nitre yei kukwe mikadre gare krubäte ye nämene gare ie, yebätä nämene kädeke jankunu “ja töitikaka” kwe (Mat. 11:1; 20:17). Niara mäträbare kwin bätätre aune tötikani kwin kwe kukwe driekäre (Mat. 10:1-42; 20:20-23; Luc. 8:1; 9:52-55). Erametre, niara nämene nitre ye tötike ne kwe niara rikadreta kä kwinbiti ye ngwane nitre ye rabadre sribi ütiäte nuainne.

7. ¿Nitre apóstol dre nuaindi metrere ye Jesukwe mikani gare ño?

⁷ ¿Nitre apóstol sribi meden nuaindi? Pentecostés kä 33 namanina nökrö ja ken angwane namani gare metre niaratre rabadi “sribi” nuainne (Hech. 1:20). Akwa, ¿dre nuaindi metrere kwetre? Jesús ganinkröta ye bitikäre blitabare kwe apóstol Pedro ben kukwe ye mikakäre gare (mäkwe ñäkä Juan 21:1, 2, 15-17 yebätä). Nitre apóstol mada ye okwäkänti niebare kwe ie: “Nitre tödekaka tibti tä obeja kwrere, ye makwe buka”. Kukwe yebiti mikani gare kwe nitre apóstol ye käkwe mrö ja üaire biain nitre kwati yei. ¡Jesús tä “obeja” kwe tarere krubäte ye bämikani kwe! *

8. ¿Kristo nämene mrö ja üaire bien nitre braibe dianinkä kwe köböire ye nükani gare nitre ja mikani kukwebätä Pentecostés yete ie ye bämikani ño kwetre?

⁸ Pentecostés kä 33 yete ja känenkäre, Kristo ganinkröta ye käkwe mrö ja üaire biani nitre ja tötikaka mada mada dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei nitre apóstol ye köböire (mäkwe ñäkä Hechos 2:41, 42 yebätä). Nitre Judea aune nitre ja mikaka nitre Judea kukweibätä dianinkä üai deme yebiti, yei nükani gare metre nitre braibe ye dianinkä niaratre bukakäre. Ye medenbätä “kukwe diribare nitre Jesu kukwei ngwiankakwe, yebtä niaratre namani ja kite köbö  kwatirekwatire” aune ye ererebätä namanintre ja ngwen. Nitre kristiano mrä mrä tö namani mrö ja üaire kwetai aune mrö ye nämene medente niaratre kräke ye nämene gare kwin ietre. Jesukwe dre niebare aune dre nuainbare bätä texto nämene blite niara yebätä ye nitre apóstol mikani gare ye ngwane niaratre nämene kukwe nuin kwin (Hech. 2:22-36). *

9. ¿Nitre apóstol ye kädekani metrere kukwe driekäre aune konkrekasion jie ngwankäre ye bämikani ño kwetre?

⁹ Nitre apóstol ye kädekani metrere kukwe driekäre aune konkrekasion jie ngwankäre ye ñaka käi kwitaninkä jabiti kwetre. Ñodre, konkrekasion ükaninte mrä yete kukwe namani bare abokän bäsi nitre ñäkäninbiti ye ükaninte ño kwetre ye ani mike gare jai. Kukwe nakaninkä jabätä mrö kwetadre yebätä. Mrö döräi nämene köbö kwatire kwatire ye ngwane meritre kän brare krütani blitaka kukwe hebreore yebiti yei mrö bian nämene, akwa meritre kän brare krütani blitaka kukwe griegore yebiti yei mrö ñaka bian nämene. ¿Kukwe ñaka nuäre ükadrete ye nitre apóstol ükaninte ño? “Nitre ni jätä biti nibu” käkwe nitre ni kükü töbätä töbätä kädekani “sribi” ye kräke, ye abokän mrö döräidre ño ngübabitikäre. Kristo nitre kwati bukani ye ngwane nitre apóstol käkwe mrö ye döräibare, niaratre yei nämene gare mrö ja üaire biandre ja mräkätre ie ye bäri ütiäte. Ye medenbätä, niaratre ja töi mikani “Ngöbö kukwei kuin Jesubtä diri[re] janknu” (Hech. 6:1-6).

10. ¿Apóstol bätä nitre umbre Jerusalén ye köböire Kristokwe dre nuainbare?

¹⁰ Kä 49 ye ngwane nitre mada umbre töbätä töbätä namani sribire gwairebe nitre apóstol nämene nire yebe (mäkwe ñäkä Hechos 15:1, 2 yebätä). “Nitre Jesu kukwei ngwianka [...] amne nitre ni jie ngwianka [nitre umbre] nämane Jerusalén” abokän nämene konkrekasion jökrä ngübare. Kristo Ji dokwä ngwanka konkrekasionte käkwe nitre ye köböire kukwe mikani gare bäri kwin, arato Gobran Ngöbökwe kukwei drie nämene ye niaratre nämene ngübarebiti aune jie ngwen (Hech. 15:6-29; 21:17-19; Col. 1:18).

11, 12. a) ¿Kukwe meden tä mike gare kukwe ükaninte Jesukwe konkrekasion bukakäre siklo kena ye Jehovakwe kani ngäbiti? b) ¿Kristo nitre dianinkä nitre ja tötikaka bukakäre mrö ja üairebiti ye namani gare ño nitre madai?

¹¹ ¿Kristo käkwe nitre braibe köböire mrö ja üaire biani konkrekasion siklo kena yete ie ye Jehovakwe kani ngäbiti? Jän, namani debe kräke. Tärä Hechos tä mike gare: “Juta käntikänti [apóstol Pablo aune nitre nänkä  ben] namanintre niken, ye känti nitre Jesu kukwei ngwianka amne nitre ni jie ngwianka [nitre umbre] Jerusalénbo käkwe kukwe ükaninte nuendre [...] ye kwrere namanintre dirire. Ye abko namanintre ja mräkä [...] die mike tödeke bäri Jesubti amne, köbö kwatirekwatire ni kwati mda namani Jesu kukwei kaen ngäbti” (Hech. 16:4, 5). Nitre braibe nämene Jerusalén aune nämene sribi Ngöbökwe jie ngwen ye konkrekasion kani ngäbiti köböire ririabare krubäte aune namani bäri dite. Kukwe namani bare ye tä mike gare nitre braibe yebiti Jesús käkwe konkrekasion bukani ye Ngöbökwe kani ngäbiti. Ngwandre törö jai Ngöbö aibe köböire jondron kwin raba nemen bare kukwe ja üairebiti (Prov. 10:22; 1 Cor. 3:6, 7).

¹² Nibira gare nie, Jesukwe kukwe ükaninte nitre nänkä jiebiti ye bukakäre nitre braibe köböire. Nitre braibe dianinkä nitre ja tötikaka bukakäre mrö ja üairebiti ye nükani gare kwin. Nitre apóstol nämene Jerusalén kädekani kena mrö ja üaire biankäre aune niaratre käkwe bämikani Ngöbö nämene dimike. Hechos 5:12 tä mike gare: “Nitre Jesu kukwei ngwianka [nitre apóstol] namani sribi kri ñan tuabare nuene Jesu diebti abko namanintre bä mike tuadre ni kwati okwäbti”.  * Ye medenbätä, nitre nämene ja mike kristiano ye ñaka nämene ngwentari jai: “¿Nire nire köböire Kristo tä obeja kwe buke?”. Akwa, siklo kena namanina krüte ye ngwane kukwe mada namani bare.

13, 14. a) ¿Kukwe medenbätä Jesukwe nitre mikani mokre aune kukwe niebare kwe ye ñongwane namani bare? b) ¿Konkrekasion rüe nakaninkä ño ketebu? (Nota 5 mikadre ñärärä.)

¹³ Jesukwe niebare känenkri konkrekasion rüe rakaikä. Ngwandre törö jai, niarakwe kukwe bämikani ye ngwane niebare kwe trigo nökani tirete (nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti) ye ngätäite nura käme nökadi (nitre kristiano ñaka metre). Arato niebare kwe nura ye tuanemetre nirien gwairebe nememe ötadre näire, aune nuaindi “kä mrä [...] näin ta” yete (Mat. 13:24-30, 36-43). Kä ñaka nikani krubäte ta aune kukwe niebare kwe ye namani bare.  *

¹⁴ Siklo kena ye ngwane nitre ruäre jatani kukwe metre tuenmetre aune ja mike rüere, akwa nitre apóstol Jesukwe ja ngwanka metre käkwe “ket[anin]btä” aune kukwe ngwarbe drie nämene ye ñaka kani ngäbiti kwetre (2 Tes. 2:3, 6, 7). Akwa, apóstol jökrä krütani ye ngwane nitre jatani bäri kukwe metre tuenmetre aune ja mike rüere, nura käme bätä trigo ye ririabare gwairebe siklo kwati krubäte te. Kä ye ngwane nura käme ye namani krubäte aune trigo namani braibe. Nitre ñaka nämene ükaninte mrö ja üaire biankäre jankunu. Akwa, kukwe ye ñaka nuabare raire. ¿Ñongwane ükaninteta?

15, 16. ¿Nitre ja Tötikaka Bibliabätä ja tötikabare nguseta ye köböire dre namani bare, aune kukwe meden ngwantarita?

¹⁵ Nura riria käi jatanina krüte ye ngwane nitre ruäre tö jatani kukwe metre Bibliabätä mikai gare jai. Kä 1870 ye näire, nitre braibe kädeka nämene Nitre ja Tötikaka Bibliabätä ye ja ükaninkrö ja tötikakäre Bibliabätä. Niaratre ñaka ja tötika ye nuainbare keteitibe nitre nämene ja ükaninte kukwe ngwarbe driere aune nitre ja bianka kristiano yebe. Nitre ye ja kädekani Nitre ja Tötikaka Bibliabätä, niaratre ye ja töi mikani bobre aune töi kwinbiti ja tötikabare krubäte kwetre Kukwe Ngöbökwe yebätä (Mat. 11:25).

¹⁶ Niaratre ja tötikabare nguseta ye köböire kukwe kwin namani bare. Niaratre mikani gare metre nitre mada nämene kukwe ngwarbe driere bätä niaratre tärä sribebare aune döräibare yebiti kukwe metre ja üaire mikani gare kwetre. Nitre kwati ie mrö aune tomana nämene krubäte kukwe ja üairebiti aune kukwe namani gare  ietre ye käkwe dimikani krubäte. Ye medenbätä, kukwe ne ngwantarita: “¿Nitre ja Tötikaka Bibliabätä kä 1914 känenkri nämene ja ngwen metre ye ai dianinkä Kristokwe obeja kwe bukakäre?”. Ñakare. Kä ye näire krire nura nämene nirien, aune Kristokwe nitre braibe diainkä mrö ja üaire biankäre ye nämene krire ja ükete. Nitre kristiano ñaka metre nämene nura käme bämike ye diandrekä trigo ye ngätäite ye käi nämene ja käne.

17. ¿Kä 1914 ja känenkäre kukwe meden keta kabre ütiäte namani bare?

¹⁷ Kukwe ja tötikara käne yekänti mikaba gare nie kä 1914 nura ngwä öta jatani. Kä ye näire kukwe keta kabre ütiäte namani bare. Jesús kädekani Reire aune ye ngwane kä krüte kömikani (Apoc. 11:15). Kä 1914 nükebe kä 1919 kömikani, Kristo aune Rün kwe gwairebe templo ja üaire tuaninbiti aune bätäninte (Mal. 3:1-4).  * Ye bitikäre, kä 1919 ja känenkäre trigo ükakrö jatani. ¿Kä ye ngwane kä nükani Kristo ie nitre braibe ükatekäre mrö ja üaire biankäre? ¡Jän!

18. ¿Jesukwe nire kädekai niebare kwe, aune kä krüte kömikani angwane kukwe meden ütiäte ngwanintari?

¹⁸ Jesukwe kukwe mikani gare kä krüte yebätä angwane niebare kwe, niarakwe “ni klabore” kädekai ne kwe rabadre mrö ja üaire bien “nitre gwi bukakäre kätä nüke ye näre te” (Mat. 24:45-47, TNM). ¿“Ni klabore” nieta ye nire nire? Siklo kena yete Jesukwe nitre kwati bukani nitre braibe köböire, ye erere nuaindi kwe. Ye medenbätä kä krüte kömikani ye ngwane kukwe ütiäte ne ngwanintari, ¿nitre braibe ye abokän nire nire? Kukwe ja tötikara mada yekänti kukwe ngwantarita ne aune kukwe mada niebare Jesukwe ye mikai gare jai.