KUKWE ye rababa bare kä 1949, aune kä ye nikanina gre ketamä biti bäri ta. Akwa, ye känenkri tikwe dre nuainbare ye ti törba mikai gare. Ti rün kädeka nämä Hendrik, niara nämä sabato sribere aune kriblü ükete kä Donderen yekänti, kä ye nemen ngwitärikri kä Drenthe juta Países Bajos yete. Kä yekänti ti därebare 1927, nun ni kükü jai akwa ti abokän nibokäkäre. Ju nunkwe nämä ji ñaka kwin ye ken aune nun nämä nüne mente juta yebätä. Nitre nünanka nun bäre ye jökrä bäsi nämä nura nökö, aune ti tö nämä sribi ye nuain arato. Kä 1947, kä nämä 19 tibiti ye ngwane ni nünanka nun bäre Theunis Been käkwe blitaba tibe kukwe metre yebätä kena. Theunis yebe ti ñaka nämä ja mäke kwin ye törö tie, akwa Rüba Kri Bobukäre ye bitikäre niara ja mikaba testiko Jehovakwe aune töi rababa kwin krubäte. Niarakwe ja ngwanba kore ye käkwe ti töi mikaba kukwe mike gare jai, blitaba kwe tibe kukwe käbämikata Ngöbökwe Kä tibien kwitakäre Bä Nuäre yebätä, angwane tikwe kukwe nuaba kwin. Tikwe kukwe metre ye ka ngäbitiba aune nun rababa ja kete kwin. *

Sö mayo kä 1948 ye ngwane ti rababa kukwe driere aune sö rikaba krati ta ye bitikäre gätä kri nuainba kä Utrecht yekäni angwane tikwe ja ngökaba ñöte, köbö 20 junio yete. Tikwe ja mikaba prekursor köbö 1 enero kä 1949 yete. Ti juanba kä Borculo yekänti, kä ye memenkä kädrikri juta Países Bajos yete abokän känti nitre braibe nämä ja ükökrö konkrekasionte. Rabakäre kä yekänti tikwe nändre 130 kilómetros (80 millas), yebätä tikwe ja töi mikaba niken bicicleta yebiti. Tikwe nändi ora krä ti ti rababa nütüre, akwa ñü aune murie rababa mate dite yebätä tikwe nänba ora  kräjätä biti krobu rabakäre kä yekänti. Akwa, kä rababara 90 kilómetros (55 millas) rabakäre yete angwane ti rikaba trente. Kä rababara raire deu angwane ti rababa nitre Testiko gwirete, aune ti rababa nüne bentre sribi prekursor nuainkäre.

Rüba ünä ye bitikäre jondron ñaka nämä krubäte nitrekwe. Dän nämä ötöiti tikwe aune nämä nemen kri tibätä aune pantalón nämä ötöiti tikwe abokän nämä nemen oto chi tibätä. Tikwe miri gare kena ye erere, sö kena yete ñaka rababa nuäre ti kräke kukwe driekäre kä Borculo, akwa Jehová köböire nitre kwati rababa ja tötike Bibliabätä tibe. Sö rikaba krä ökän ta ye bitikäre ti juanba Ámsterdam.

Ti ngübabare kä nura nöka käi yekänti, akwa batibe ti rababara Países Bajos Ámsterdam kä bäri kri yete. Kä yekänti nitre nämä kukwe drieta ye kain ngäbiti kwin: ti nämä kukwe driere käne yekänti sö krä ökän rikaba ta yete tikwe ñaka täräkwata mikateba krubäte, akwa Ámsterdam tikwe täräkwata mikateba krubäte sö kena yete. Kä braibe te ti rababa ni ni kwä tötike Bibliabätä. Ti kädekaba konkrekasion jie ngwen (kä nengwane kädekata ni gätä nitre umbrekwe köböikitaka) ye ngwane, kukwe kädriedre ni jökrä kräke ye bianba kädriekäre kena tie. Ti rababa töbike kukwe yebätä angwane ti rababa nikenkä, akwa köbö kukwe kädriekäre tie ye jataba nüke ja ken angwane ti juanba konkrekasion madate, ye ngwane ja rababa ruin kwin tie. Akwa ye bitikäre tikwe kukwe kädriei mil krärike biti bäri ye ñaka nämä gare tie.

Ti juanba kä Haarlem yekänti mayo kä 1950. Kä rikaba ta angwane ti nübaiba sribire ni tuabitikä erere... ¡köbö köbömä tikwe ñaka kübiaba jire! Ja ñaka rababa ruin juto tie sribi ye nuainkäre tikwe nieba ja mräkä Robert Winkler nämä sribire sukursal yete ie, ye ngwane niarakwe nieba tie: “Sribidre ño ye rabai gare mäi, aisete mäkwe ja kä tika täräkwata yebätä”. Ti tötikaba sö krati sribi ye nuainkäre aune ye bitikäre ti rababa konkrekasion tuinbiti. Ti nämä konkrekasion tuinbiti ye ngwane, Janny Taatgen rababa gare tie, niara nämä bati, nämä sribi prekursor nuainne kä jutobiti, nämä Jehová tarere aune ja di ngwen sribire kräke. Nunkwe ja mäkäteba kä 1955. Tikwe kukwe mikadre gare jökrä känenkri, ñokänti Janny namani sribi prekursor nuainne aune ñokänti ja rababa gare nuen ye niara bike mike gare.

Janny: Kä nämä kwäjätä biti kwati tibiti ye ngwane ti meye ja mikaba Testiko kä 1945 yete. Kä ye ngwane ja känenkäre niara ja töi mikani kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre ye driere nun nimä ie. Akwa, ti rün ñaka nämä gwi ye ngwane niara nämä nuainne, ñobätä ñan aune ti rün nämä ja mike kukwe metre ye rüere.

Kä La Haya yekänti gätä kri nuainba kä 1950 yebätä ti janama kena. Bämän rikaba krati ta ye bitikäre ti janama Ju ja Ükarakrö Assen (Drenthe) yekänti. Ti rün rababa rubun ti kräke aune ti juantariba kwe. Ti meye nieba tie: “Mäkwe nünain medente ye gare mäi”, ye ngwane niara nämä blite ja mräkätre kukwebätä yebätä ye rükaba gare tie. Nitre Testiko nünanka  nun ken yebe ti rikaba nüne; akwa, ti rün ñaka nämä ti tuenmetre nüne jäme, ye medenbätä tikwe ja kwitaba konkrekasion Deventer (Overijssel) yekänti, kä ye nämä nemenkä 95 kilómetros (60 millas) ti nämä nüne kena yekänti. Ye bitikäre, ti käräbata kwe ja gwirete. ¿Ñobätä? Ti nämä bati krubäte aune ti rünkwe ti juantariba yebätä kukwe kri rababa kisete gobranbe. Niara ñaka kukwe metre ye kani ngäbiti, akwa kä rikaba ta angwane ti tuametreba kwe niken gätäbätä aune kukwe driere.

Ti rükabata ja gwirete ye bätäräbe ti meye rababa bren krubäte aune sribi nuaindre gwita ye jökrä ti rababa nuainne. Kukwe yebiti ta ti nämä nirien jankunu kukwe ja üairebiti, aune kä 1951 kä 17 tibiti ye ngwane tikwe ja ngökaba ñöte. Kä 1952 ti meye rababata räre, ye bätäräbe tikwe sribi prekursor de vacaciones (kä negwane kädekata prekursor ausiliar) nuainba sö krobu te meritre nimä sribi prekursor nuainkä yebe. Ju sribebare ñöbiti yete nun nämä nüne aune kä ketebu Drenthe yekänti nun nämä kukwe driere. Kä 1953 ye ngwane tikwe sribi prekursor regular dianba ja käne. Kä rikaba kwati ta angwane monso bati rükaba konkrekasion nukwe tuinbiti. Monso ye abokän Markus. Mayo kä 1955 ye ngwane nunkwe ja mäkäteba, ñobätä ñan aune nun rababa nütüre nün rabai sribire gwaire Jehová kräke (Ecl. 4:9-12).

Markus: Nunkwe ja mäkäteba ye bitikäre nun juanba sribi prekursor nuainne Veendam (Groninga) yekänti. Ju sribebare chi nga ngwra jätä (3 metros) aune kwata kri abokän ngwra kükü (2 metros) yete nun nämä nüne. Akwa nun ñaka nämä töbike yebätä, ñobätä ñan aune Janny köböire cuarto ye nämä ükaninte kwin aune bä nuäre. Köbö kwatire kwatire deu nun nämä mesa aune silla krobu mike kä gräte aune jän nuäre dötadrebiti ye nun nämä ükete täte kübiakäre.

Sö rikaba krä ti ta ye bitikäre nun nübaiba sribire ni ni tuabitikä erere kä Bélgica yekänti; kä 1955 nitre 4.000 aibe nämä kukwe driere. Kä nengwane nitre 24.000 biti bäri tä kukwe driere. Kukwe medenbiti blitata kä Flandes ngwitärikri ye erere blitata juta Países Bajos yekänti. Akwa, nitre Bélgica tä blite ye ngwane ñaka kukwe ngö mike ja erebe, aune ñaka rababa nuäre kena nun kräke blitakäre bentre.

Janny: Konkrekasion tuadrebiti yekäre ja di ngwandre sribire krubäte. Nun nämä konkrekasion tuinbiti ye ngwane nun nämä niken bicicletabiti aune nun nämä nemen kübien ja mräkätre gwirete. Ju ñaka nämä nunkwe, aisete nun nämä konkrekasion tuinbiti ye bitikäre medente nun rikadre ye ñaka nämä gare nunye, yebätä nun nämä nemen ja mräkätre gwirete nemen martete dekä, biti nun nämä niken konkrekasion mada tuinbiti. Akwa, sribi ye Jehovakwe biani nunye yebätä nun nämä mike tuin ütiäte jai.

Markus: Ja mräkätre konkrekasionte ñaka nämä gare nunye, akwa niaratre ja töi mikaba kwin nun kräke aune nämä nun kain ngäbiti kwin (Heb. 13:2). Kä kwati krubäte yete bati bobu nunkwe konkrekasion blite kukwe holandes yebiti kä Bélgica yekänti tuabitiba, ye käkwe kukwe kwin keta kabre mikaba nemen bare nunbätä. Ñodre, ja mräkätre blite kukwe holandes yebiti ye jökrä bäsi rababa gare nunye aune rababa tare krubäte nunkwe. Nunkwe monsotre kwati tuani nirien ja okwäbiti aune kukwe ja üairebiti arato,  aune ja denkä mento Jehová mikakäre täte aune Gobran Ngöbökwe ye mike käne. Niaratre ruäre tä sribire köbö täte Ngöbö kräke ye tä kä mike juto nunbätä (3 Juan 4). Nunta “ja die mik[e] kwärikwäri” ye kätä nun töi mike sribita nun kisete ye nuainne jankunu (Rom. 1:12).

Markus: Nunkwe ja mäkäteba ye ngwane nun törbaba näin Kwela Galaad yete. Nun nämä ja tötike ora krati köbö kwatire kwatire tärä aibebiti kukwe inglere yebätä, aune ye ñaka nämä nemen nuäre nun kräke, ye medenbätä nun nämä köbö denkä jai nänkäre basare Inglaterra aune yete nun nämä niken kukwe driere ye ngwane nun nämä ja kite blitakäre kukwe yebiti. Kä 1963 ye ngwane obisina bäri kri nitre testiko Jehovakwe nämä Brooklyn, käkwe tärä ketebu juanba nunye, keteiti ti kräke aune keteite Janny kräke. Kukwe ütiäte ükaninte nitre tötikakäre Kwela Galaad yete sö krä jätä te yebätä ti nübaiba. Kwela ye ükaninte ja mräkätre tötikakäre ne kwe sukursal jie ngwandre ño ye rabadre gare ietre. Ye medenbätä, nun siento krati nübaibare akwa nun brare 82 nämä täte jökrä.

Janny: Tärä juanba tie yekänti mikaba gare Markus nübai nämä Kwela Galaad yete, ti abokän rabadre Bélgica, akwa käne tikwe töbikadre kukwe yebätä aune tikwe mikadre gare Jehovai nämä tikani tärä yebätä. Kenanbe ja rababa ruin ulire tie. Ti nämä ja di ngwen krubäte sribire Jehová kräke ye niarakwe ñaka mikani tuin ütiäte jai ti rababa nütüre. Akwa, tikwe ngwanba törö jai Kwela Galaad ye tä nitre ja tötikaka dimike ne kwe rabadre kukwe kwin driere Gobran Ngöbökwe yebätä Kä jökräbiti tibien. Aisete, tikwe kukwe ye ka ngäbitiba aune ti rababa sribi prekursor especial ye nuainne kä Gante yekänti ja eteba Anna aune Maria Colpaert yebe, niaratre nämene sribi prekusor especial nuainne.

Markus: Kukwe inglere ye ñaka nämä gare kwin tie, yebätä kwela ye kömika jämi känenkri ti nübaiba sö krärike ja tötike Brooklyn. Tikwe sribiba Departamento de Servicio aune Envíos yekänti. Tikwe sribiba obisina bäri kri yekänti tärä ükete juandre juta Asia, Europa aune Sudamérica kräke, ye ngwane rükaba gare tie ja mräkätre ye tä kä jökräbiti tibien. Ja mräkä Alexander H. Macmillan, käkwe sribibare ni peregrino erere (kä nengwane kädekata ni ni tuabitikä) ja mräkä Russell näire ye törö tie. Niara rababara umbre krubäte aune ni kukwei ñaka rababara ruin ie, akwa yebiti ta nämä käre kwen gätäbätä konkrekasionte. Ye mataba kwin tibätä aune ye mikaba gare tie nikwe käre ja ketamuko kukwebätä ye mikadre tuin ütiäte jai (Heb. 10:24, 25).

Janny: Markus aune ti, nun nämä kukwe tike jai kwärikwäri bämän kratire kratire. ¡Nun nämä ja uliere kwärikwäri! Akwa, ti muko tötika nämä kwin, aune ti nämä kukwe driere ye käi nämä juto tibätä; ti muko nämä Estados Unidos rükabata ye ngwane ti nämä ni ni jätä biti ni kükü tötike Bibliabätä. Sö krä jätä biti krärike nun ñaka nämä nüne ja ken ye ñaka namani nuäre nun kräke, akwa Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare nunbätä ye rababa gare tie. Avión te Markus jatani ye ñaka rükaba ora kitani ye näre, aisete avión ye rükaba angwane muare kwärä nunkwe kise kitaba ja ngärä. Köbö yete ja känenkäre nunta näin käre jabe.

Markus: Ti nämä Galaad ti rükabata diciembre 1964, ye bitikäre nun nübaiba sribire Betel. Nun tädi kä kwäbe te ye ñaka nämä gare nunye akwa nunkwe ñaka nuadi raire yebrä nämä gare nunye. Sö rikaba  krämä ta angwane nun kädekaba distrito tuabitikä kä Flandes yekänti. Aalzen bätä Els Wiegersma juani Bélgica sribire misionero erere, ja mräkä ye kädekani distrito tuabitikä nun täte aune nun abokän rikabata sribire Betel, ye ngwane ti rababa sribire Departamento de Servicio yekänti. Kä 1968 aune kä 1980 ye ngwane nunkwe sribi ni ni tuabitikä ye nuainbata. Aune mrä mada kä 1980 aune kä 2005 nun rababata distrito tuinbitita.

Nunkwe sribi keta kabre nuainbare, akwa nunkwe ja dianinkä sribikäre Jehová kräke ja di tätebiti ye abokän nun ñaka käi kwitekä jabiti. Sribi ye nämä kä mike juto nunbätä, sribi keta kabre nunkwe nuainbare ye abokän sribi Gobran Ngöbökwe ye mikakäre nirien.

Janny: Ti janama kä 1977 Brooklyn aune ye bitikäre kä 1997 ti janama Patterson ti muko Markus ye mukore arato, ye ngwane niara nämä ja tötike Kwela nitre Ji ngwanka Sukursalte kräke yete, kä ye ngwane kukwe kwin rababa bare ye täbe törö tie.

Markus: Kä 1982, Janny operaba aune rababata räre. Ye bitikäre, kä rikaba komä ta angwane, cuarto sribebare Ju ja Ükarakrö yebiti kwin ye konkrekasion Lovaina bianba nunye nünankäre. Kä grebiti kwäjätä nikani ta ye bitikäre, ju namani nunkwe. Nun nämä niken konkrekasion ruäre tuinbiti marte kwatire kwatire yete ye ngwane, kalera ñäi gre ketebu biti krä jätä biti kräbokä nänkäre kunkwäre yete ti nämä näin bä kabre kunkwäre aune timonkwäre. Akwa, kä 2002 ye ngwane cuarto sribebare tibien Ju ja Ükarakrö yekänti ye bianba nünankäre nunye yebätä nunkwe debe bianba krubäte. Kä nämä 78 tibiti ye ngwane nun kädekaba prekursor especial kä Lokeren yekänti. Nunta sribi nuainne Jehová kräke ye tä kä mike juto krubäte nunbätä, aune nun täbe kukwe driere köbö kwatire kwatire.

Janny: Ja ñäte kä niena siento krati biti kwä gre nunbiti sribibätä köbö täte Ngöbö kräke. Jehovata käbämike nikwe niara mikai täte metre angwane niara ñaka ni tuainmetre, kukwe ye namani bare metre nunbätä (Heb. 13:5; Deut. 2:7).

Markus: Nun nämä bati nunkwe ja dianinkä sribire Ngöbö kräke aune ñaka jondron ribere krubäte jai nünankäre. Sribi keta kabre biani nunye ye jökrä nunkwe kani ngäbiti kä jutobiti, ñobätä ñan aune gare kwin nunye medente ni tädre sribire aune sribi meden nuain tädre ye ñan ai bäri ütiäte, ñakare aune nire kräke ni tädre sribire ye bäri ütiäte.