1, 2. ¿Ñobätä ni ñaka rabadre ngite kite Jehovabiti ja tare nikata yebätä? Mä raba bämike keteiti.

MÄ RABA kukwe ne bämike ja töite: mekerabe mätä gure aune mätä nüne kä jutobiti mä muko ben. Akwa, bati mä tädre sribire rükadreta angwane, kä gwita tibien kwandre käme käme mäi. Täkärä o mesa tädre dikaninte kiakia, blato tädre mrükaninte burere. Ju mäkwe ye tädre tanklame. Ye ngwane mäkwe ñaka ngradrete: “¿Ñobätä ti muko jondron ne nunie?”, ñakare aune mäkwe ngwandretari: “¿Nirekwe jondron ne nunie?”. Erametre, kukwe ngwantarita ketebukäre ne rükadre käne mä töite. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune mä muko tä mä tarere ye ñan raba kukwe käme ye erere nuainne ye gare kwin mäi.

² Kä nengwane Kä tibien juanta ngwarbe. Dobro, ñö aune murie juanta ngwarbe. Nitre tä ni mada nuainne tare aune ñaka ja ngwen kwin. Akwa, Biblia köböire nüke gare nie Jehová ñaka ngite kukwe yebätä. Niarakwe Kä tibien sribebare bä nuäre nünankäre nie (Gén. 2:8, 15). Jehová ye Ngöbö ja tarekä (1 Juan 4:8). Nita ja tötike Bibliabätä köböire nüke gare nie, kukwe keta kabrebätä nita ja tare nike ye ngwane metrere Satana ye ngite kukwe yebätä, ñobätä ñan aune niara “tä nitre nünanka Ngöbö rüere dänkiene” (Juan 14:30; 2 Cor. 4:4).

3. ¿Ño ni töi raba nemen ñaka kwin?

³ Akwa, ja tare nikata ye jökräbätä ni ñaka raba ngite kite Satana yebiti. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kukwe ruäre tä nemen bare ni arabe köböite (mäkwe ñäkä Deuteronomio 32:5 yebätä). * Kukwe ye gare nie akwa ni töi ngite yebätä ni töi raba nemen ji käme diain ja käne (Prov. 14:12). ¿Ye dre gärätä? Kukweta nemen bare nibätä ye ngwane ni töi raba nemen ñaka ngite kite jabiti o Satana yebiti ñakare ni raba nemen  ngite kite Jehovabiti. Arato, ni raba nemen rubun Jehová kräke (Prov. 19:3).

4, 5. ¿Ño ni kristiano raba nemen rubun Jehová kräke?

⁴ ¿Ni raba nemen “rubun Jehová kräke”? Erametre, ni rabadre rubun niara kräke ye ñaka raba kukwe kwin mike nemen bare ni kräke (Is. 41:11). Ni rabadre ja mike Ngöbö rüere angwane ni ñaka raba ganainne jire chi. Ni ñaka tä rubun Jehová kräke ni raba niere. Akwa Proverbios 19:3 tä niere ni ie kukwe ñaka nüke gare ye “kätä ji kwe ye kwite, aune yebätä brukwä tä rubun Jehová kräke”. Ne tä mike gare ni raba nemen rubun Ngöbö kräke ja brukwäte. Ni töita kore ye ñaka raba nemen gare jötrö. Ni moto ñaka raba nemen kwin Jehová kräke. Kukwe ye köböite ni raba kä mikekä konkrekasion yebätä o ñaka sribi Ngöbökwe ye nuainne täte.

⁵ ¿Dre raba ni töi mike nemen rubun Jehová kräke? ¿Ni ñaka matadre kö okwä yete yekäre dre nuaindre? Kukwe ne mikadre gare jai ye ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune ye köböire ni raba ja mäke jankunu Ngöböbe.

6, 7. ¿Ñobätä nitre Israel Moisés näire namani ñäke Jehová rüere?

⁶ ¿Dre raba ni Jehová mikaka täte metre ye brukwä mike rubun kräke? Kukwe ketarike raba ni töi mike nemen rubun Jehová kräke ye kukwe ja tötikara ne mikai gare. Aune ño nitre ruäre kädrieta Bibliabätä namani rubun Jehová kräke ye rabai gare nie (1 Cor. 10:11, 12).

⁷ Ni mada tä kukwe niere ye raba ni ngwen di nekä (mäkwe ñäkä Deuteronomio 1:28 yebätä). * Nitre Israel nämene klabore nitre Egipto kisete ye mikani kwäre. Kukwe keta jätä tare ñan tuabare ye Jehovakwe mikani nemen bare juta käme yebätä aune ye bitikäre niarakwe Faraón bätä nitre rüka kwe ye murie ketani mren Tain yete (Éx. 12:29-32, 51; 14:29-31; Sal. 136:15). Juta Ngöbökwe nämene juto nänkäre Kä Käbämikani ietre yekänti. Akwa, köbö ütiäte ye näire nitre Israel ye namani ñäke Jehová rüere. ¿Ñobätä niaratre ñaka jatani tödeke? Nitre kä tuabitikä nükaninte ye ngwane kukwe ñaka kwin mikani gare kwetre ye niaratre kukwe nuabare angwane brukwä namani grükekä (Núm. 14:1-4). ¿Ye köböite dre namani bare? Nitre jökrä ye ñaka tuanimetre niken “kä kwin” käbämikani yekänti (Deut. 1:34, 35). ¿Ni abokän töita ño? ¿Ni mada tä kukwe niere nie ye ngwane nita tödeka nikwe tuenmetre di nekä aune tä ni töi mike ñäke Jehová tä dre nuainne ni kräke ye rüere?

8. Isaías näire, ¿dre käkwe nitre Israel töi mikani ngite kite Jehovabiti?

⁸ Jondron täi nikata aune ja tare nikata ye raba ni ngwen di nekä (mäkwe ñäkä Isaías 8:21 yebätä). * Isaías näire, nitre Judá ye namani kukwe tare te. Nitre ja mikaka rüere ye ngätäite nämenentre. Mrö ñaka namanina krubäte. Nitre kwati namani mrö nike. Akwa, metrere juta Ngöbökwe ye nämene mrö nike kukwe ja üairebiti (Amós 8:11). Namanintre ja tare nike ye ngwane Jehová känändre kwetre ja dimikakäre näre, akwa namanintre “ñäke tare rei kwe aune Ngöbö kwe rüere”. Kukwe namani nakainkä bätätre yebätä namani ngite kite Jehovabiti. Nita ja tare nike o kukwe kri rabadre ni kisete ye ngwane, ni raba ja töi mike niaratre ye erere aune ni raba kukwe ne niere ja brukwäte: “Tita Jehová ribere ja dimikakäre angwane ñaka nüke jire ti dimikakäre”.

9. ¿Ñobätä nitre Israel Ezequiel näire namani töbike ñaka kwin?

⁹ Ñobätä kukwe nemen bare ye ñaka gare jökrä nie. Ezequiel näire, nitre Israel yei dre dre nämene nemen bare ye ñan nämene gare täte, aisete namanintre nütüre ji Jehovakwe ye ñaka nämene “ükaninte kwin” (Ezeq. 18: 29). Ye abokän niaratre namani ja mike kukwe ükatekä Jehovabe aune kukwe ükaninte Jehovakwe yebiti ta tö namani kukwe ükaite ja kräke, kukwe ñaka nämene gare jökrä ietre akwa tö namani kukwe ükaite ben. Ruäre ngwane, kukwe tikani Bibliabätä o ñobätä kukwe ruäre nemen bare nibätä ye ñan rabadre nüke gare nie angwane, ¿ni rabadre nütüre ji Jehovakwe ye ñaka kwin o ñaka tä “ükaninte kwin”? (Job 35:2.)

10. ¿Ni ruäre raba ja ngwen ño Adán ye erere?

¹⁰ Nita ja mike ngite aune kukwe tä nainte nie yebätä nita nemen ngite kite Ngöböbiti. Kenanbe, Adán ja mikani ngite ye ngwane namani ngite kite Ngöböbiti (Gén. 3:12). Niarakwe nierare ja mikani ngite aune dre rabai barebätä ye namani gare ie akwa ngite kitani kwe Jehovabiti, aune yebiti mikani gare kwe Jehovakwe ñaka muko kwin biani ie. Ye ngwane ja känenkäre nitre kwati tä ja ngwen Adán ye erere aune nitre tä ja mike ngite ye ngwane tätre ngite kite Ngöböbiti. Ni rabadre ngwentari jai: “¿Ti ja mikani ngite ye raba ti töi mike ulire bätä ti mike töbike krubäte, ye medenbätä kukwe bianta nuaindre Jehovakwe ye nemen ñaka kwin ti kräke?”.

11. ¿Kukwe namani bare Jonás yebätä ye tä dre driere ja töi kräke nie?

¹¹ Ja ruin bäri ütiäte nie. Jehovakwe nitre Nínive mikani tuin bobre jai ye ñaka namani nuäre kadre ngäbiti Jonás ni Ngöbö kukwei niekä ye kräke (Jon. 4:1-3). ¿Ñobätä? Nitre gaite mikani gare kwe, akwa ñaka namani bare yebätä namani töbike krubäte. Nitre Nínive ja töi kwitani kukwe käme yebätä ye mikadre tuin bobre kwe jai, akwa niarakwe ñaka nuainbare, ñobätä ñan aune nitre mada blitadre kwin niarabätä ye namani bäri ütiäte kräke. ¿Ja raba nemen ruin Jonás erere nie? Nikwe töbikai ja aibebätä angwane nitre mada tä dre ribere jai ye ni raba käi kwitekä jabiti. Ñodre, mekerabe nita köbö kri Jehovakwe nibira no ye mike gare. Akwa, köbö ye jämi nüke yebätä nitre mada rabadre ñäke ni rüere angwane, ¿ni rabadre ja töi mike ñaka kwin Jehová kräke? (2 Ped. 3:3, 4, 9.)

12, 13. Jehová tä kukwe nuainne ye ñaka rabadre tuin kwin nie angwane, ¿dre mikadre bäri ütiäte jai?

¹² Jehová tä kukwe nuainne o tuenmetre nemen bare ye ñaka tuin kwin nie angwane, ¿ni  raba dre nuainne? Ni rabadre ngwen törö jai ja töi mikadre ye erere ye ñaka kwin. Ani kukwe ketarike mike gare jai abokän käkwe ni dimikai ñaka ngite kite Jehovabiti kukweta nemen bare nibätä ye ngwane.

¹³ Nita ja mäke Jehovabe ye nikwe mikadre ütiäte jai. Nikwe ja mäkäi kwin Ngöböbe ye käkwe ni dimikai ñaka ja töi mike rubun niara kräke (mäkwe ñäkä Proverbios 3:5, 6 yebätä). * Ni rabadre tö ngwen Jehovai, aune ni ñaka rabadre nütüre jire kukwe gare bäri nie niara ngwä o nita dre ribere jai ye ñan mikadre bäri ütiäte jai (Prov. 3:7; Ecl. 7:16). Ye erere nuaindi angwane nikwe ñaka ngite kitai Ngöböbiti kukwe tare rabai bare nibätä ye ngwane.

14, 15. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe nitre mada tä kukwe niere ye ñaka ni ngwandre di nekä?

¹⁴ Nikwe ñaka ja di ngwandre nekä ni mada tä kukwe niere yebätä. Jehovakwe nitre Israel mikadi nemen Kä Käbämikani ietre yekänti yei niaratre tö ngwandre aune kukwe keta kabrebätä nuaindre kwetre (Sal. 78:43-53). Nitre ni jätä kä tuabitikä nükaninta aune kukwe ñaka kwin mikani gare kwetre ye ngwane, Biblia tä niere nitre Israel ñaka Ngöbö “kise [...] ngwani törö [...] jai” (Sal. 78:42). Jehovata kukwe nuainne aune jondron kwin nuainbarera kwe ni kräke ye jökräbätä nikwe töbikaitari angwane, nita ja mäke ben ye rabadi bäri dite. Aune ye köböire, ni ñaka kä mikaikä Jehovabätä nitre mada käkwe ñaka kukwe kwin niedi ye ngwane (Sal. 77:11, 12).

¹⁵ Ne madakäre, ja mräkätre mada yebätä töbikadre blo ye ñaka raba ni mike ja mäke kwin Jehovabe (1 Juan 4:20). Aarón kädekani aune mikani ji ngwen käne ye rüere nitre Israel namani ñäke angwane, namani tuin Jehovai nitre ye nämene ñäke niara rüere (Núm. 17:10). Ye erere arato, nitre kädekani Jehovakwe juta kwe kä tibienbätä jie ngwankäre ye rüere ni rabadre ñäke angwane, erametre nita ñäke Jehová rüere (Heb. 13:7, 17).

16, 17. ¿Ja tuadre kukwe tare ben ye ngwane dre ngwandre törö jai?

¹⁶ Kukweta nakainkä nibätä ye ñaka Jehová köböite ye nikwe ngwandre törö jai. Nitre Israel kä mikaninte Jehovabätä akwa nitre mada Israel nämene nüne Isaías näire ye Jehová tö namani di mikai jankunu (Is. 1:16-19). Kukwe meden tare ben nikwe ja tuadre, akwa Jehová töita nibätä aune tö ni dimikai ye tä ni töi mike jäme (1 Ped. 5:7). Niarakwe ni dimikai ne kwe kä ngwandre nüke jankunu jai ye käbämikata kwe nie (1 Cor. 10:13).

¹⁷ Job ni ja ngwanka metre ye käkwe ja tare nikabare ye erere nita ja tare nike ye ngwane nikwe ngwandre törö jai Jehová ñaka ngite kukwe yebätä. Kukwe ükateta ñaka kwin ye kräke niara brukwäta aune kukwe metre nuainta ye niarata tarere (Sal. 33:5). Nikwe ja töi mikadre Elihú, ja ketamuko Jobkwe ye erere, niara niebare: “¡Ngöbö erametre ye ñaka raba kukwe käme ye nuainne jire chi, bätä Ngöbö Die Kri krubäte ye ñaka raba kukwe ñaka metre ye nuainne!” (Job 34:10). Jehová tä “jändrän jökrä kuin amne metre ni die mikakrä ye bien nie”, aisete kukweta nakainkä nibätä ye ñaka Jehová köböite (Sant. 1:13, 17).

18, 19. ¿Ñobätä ni rabadre tö ngwen käre Jehovai? Mä raba bämike keteiti.

¹⁸ Tö ngwandre käre Jehovai. Ngöbö ye ñaka ja mike ngite, aune niara töi ye bäri kri ni töi ye kräke (Is. 55:8, 9). Ye medenbätä, nikwe ja töi mikadre bobre aune kukwe ñaka gare jökrä nie ye ngwandre törö jai (Rom. 9:20). Ruäre ngwane, kukweta nemen bare ye ñaka tä nemen gare jökrä nie. Kukwe nieta ne namanina bare mäbätä: “Ni kukwe niekä käne ye tä kukwe metre niere raba tuin, akwa ni niara rüere rükadre käkwe kukwe niedre ye ngwane rabadre bäri metre” (Prov. 18:17, Biblia de Jerusalén, 1998, texto ne kwitani Biblia suliare yebätä).

¹⁹ Ja ketamuko nikwe ie nita tö ngwen käkwe  kukwe nuaindre abokän ñaka rükadre gare nie o ñaka rabadre tuin kwin nie, ¿drekebe ngwarbe nikwe niedre niara kukwe käme nuainbare? Ñakare. Kukwe namani bare yebätä kukwe ñan gare jökrä nie ye nikwe ngwandre törö jai. Ja ketamuko nikwe därebare ngite akwa nita tarere aune tö ngwen ie, ni Rün kä kwinbiti ie bäri ni rabadre tö ngwen.

20, 21. Nire ngite ye ererebiti ngite kitadre, ¿ye ñobätä ütiäte?

²⁰ Nire ngite ye ererebiti ngite kitadre. Ruäre ngwane ni arabe ngite kukwe tä nemen bare yebätä. Ye erere ngwane, ni rabadre kai ngäbiti (Gál. 6:7). ¿Ñobätä ngite kitadre Ngöböbiti ye ñaka kwin? Ani bämike. Karo raba nen jötrö krubäte. Ni karo ngwanka rikadre karo ngwena betekä ja dibiti krubäte ji tolene yekänti ta aune karo ye matadre jai, ye ngwane ¿ngite kita raba ni karo sribekä yebiti? Ñakare. Ye erere arato, ni tö dre nuain ye erere Jehová tä ni tuenmetre den ja käne, akwa niara tä mäträre nibätä arato, ne kwe ni rabadre kukwe kwin den nuaindre jai. ¿Nita ja mike ngite yebätä ni rabadre ngite kite Jehovabiti?

²¹ Erametre, kukwe jökrä tare tä ni kisete ye ñan nita ja mike ngite o kukwe käme nuainne yebätä. “Kukwe rakaikä aune ñongwane rakaikä ye ñaka gare nie” yebätä ruäre ngwane nita ja tare nike (Ecl. 9:11). Akwa, metrere Satana ye ngite kukwe käme tä nemen bare yebätä ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti (1 Juan 5:19; Apoc. 12:9). ¡Niara ye ni rüe aune Jehová ye ñaka ni rüe! (1 Ped. 5:8.)

22, 23. Kukwe tare tä ni kisete yebätä ja rabadre ruin di nekä nie ye ngwane, ¿dre gwandre törö jai?

²² Mä rabadre jondron täi nike aune ja tare nike ye ngwane mäkwe Josué bätä Caleb ye ngwan törö jai. Nitre mada kä tuabitikä nükaninta ye ngwane ñaka kukwe kwin mikani gare kwetre, akwa nitre nibu kä tuabitikä ye abokän nükaninta kukwe kwin ngwena nitre mada dimikakäre (Núm. 14:6-9). Niaratre nämene tödeke ye bämikani metre kwetre. Akwa yebiti ta, kä gre ketebu te nänbare kwetre kä ngwarbe nötare yekänti nitre Israel mada yebe. Ñaka namani rubun aune ngwarbe mika namani ja tare nike ye ñaka niebare kwetre, ñakare aune tö ngwani kwetre Jehovai aune kukwe kwin mikani nemen bare kwe kräketre. Nitre Israel kwati krütani kä ngwarbe nötare yekänti, akwa Jehovakwe Josué aune Caleb mikani nemen Kä Käbämikani ietre yete (Núm. 14:30). “Ni ñan di krütadre” sribi Jehovakwe ye nuainbätä angwane niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke arato (Gál. 6:9; Heb. 6:10).

²³ Kukwe tare tä mä kisete, mäkwe ja mikani ngite o nitre mada ja mikani ngite yebätä ja ruin di nekä mäi angwane, ¿mä rabadre dre nuainne? Jehová töi kwin krubäte aune kukwe kwin käbämikata kwe yebätä mäkwe ja töi mika. Aune mäkwe ngwantari jai: “¿Jehová ñaka gare tie akräke ti tädre medente?”. Mä tädre käre Jehová ken aune mä ñaka ja brukwä mika rubun jire niara kräke.