1, 2. ¿Nikwe nünandre ño ne kwe Jehovakwe ni kadre ngäbiti?

NI MADA tä töbike ño nibätä ye tä nemen tuin ütiäte nie. Akwa, ni abokän kristiano ye medenbätä ni tuin ño Ngöböi yebätä nikwe ja töi mikadre metrere, ñobätä ñan aune niara ye ni Gobranka Kri kä jökräbiti aune niara “ja nire bianka” nie (Sal. 36:9).

² Apóstol Pedro käkwe niebare: “Munkwe nünandi ño, aune mun rabai ño kwin deme”, kukwe ye ütiäte ne kwe Jehová rabadre ni kain ngäbiti (mäkwe ñäkä 2 Pedro 3:11 yebätä). * Ngöbö rabadre ni kain ngäbiti yekäre ni rabadre ja ngwen deme, ye abokän ja sribedre kwin ja mika gure yebiti, ja töi yebiti, aune kukwe ja üaire yebiti. Nita ‘nüne ño’ ye ütiäte krubäte ñobätä ñan aune yebiti nikwe bämikai nita Ngöbö mike tuin ütiäte jai aune ja ngwen metre ie. Nita dre nuainne ye ñan aibe köböire niarakwe ni kain ngäbiti ñakare aune ni töita ño ye ütiäte kräke arato. Jehová ye “ni brukwä miketari ñärärä kwin”, ye medenbätä nita ja ngwen deme aune nita niara aibe mike täte o ñakare ye gare kwin ie (1 Crón. 29:17).

3. ¿Ütiäte krubäte ni rabadre kukwe meden ngwentari jai?

³ Diablu ni rüe ñaka tö ni tuai ja di ngwen kukwe kwin nuainne Jehová okwäkänti. Tä ja di ngwen krubäte nita ja mäke Ngöböbe ye juankäre ngwarbe. Kukwe ye nuainkäre tä ni ngökö, aune tä nuainne kukwe ngwarbe yebiti. Niara tö ni töi mikai kä mikekä Ngöböbätä (Juan 8:44; 2 Cor. 11:13-15). Ye medenbätä, ütiäte krubäte ni rabadre kukwe ne ngwentari jai: “¿Satana töta nemen ni ngökai ño? ¿Ja keta kwin Jehovabe ye ni raba kriemike ño?”.

4. ¿Satana tä dre nuainne ja mäkä Ngöböbe juankäre ngwarbe aune ñobätä?

⁴ Santiago, ni ja tötikaka Kristobe käkwe tikani: “Kukwe käme mdei ni töibtä tä ni nuente ja käne, käta ni näkwite  ja kukwäre”. Arato niebare kwe: “Yebti kukwe kämekäme mdeita nebe nie, ye erere nita niken nuene angwane, nita ja mike ngite [...]. Nita ja mike ngite täte jökrä Ngöbö rüere, ye dokwäre abko nita krüte” (Sant. 1:14, 15). Satana tä ja di ngwen krubäte ja mike ni rüere ne kwe dreta ni brukwäte ye erere nuaindre aune ja mäkä Ngöböbe juankäre ngwarbe.

5, 6. a) ¿Diablu tä dre nuainne ni brukwä yebätä? b) ¿Dreta ni brukwäte ye erere nikwe nuaindre yekäre Diablu tä kö okwä meden mike ni jiete, aune kä kwäbera niarata kukwe ye nuainne?

⁵ ¿Diablu tä dre nuainne ni brukwä yebätä? Biblia tä niere: “Ni kä jökräbti temen tä nüne Ngöbö rüere abko tä Satana ngututu ngoto täni” (1 Juan 5:19). Ye medenbätä, “jondron tä kä nete” ye kö okwä Satanakwe arato (mäkwe ñäkä 1 Juan 2:15, 16 yebätä). Kä kwati krubäte yete Diablu jatani ja töi mike kä käme ne ükete nitre ngökakäre. Nita nüne kä käme nete, aisete ni rabadre mökrere jabiti kukwe ükateta kwe ni rüere yebätä (Juan 17:15).

⁶ Satana tä kö okwä mike dreta ni brukwäte ye erere nuainkäre. Apóstol Juan blitabare kukwe ketamä yebätä: 1) “jondron [ie] [...] ni ngätä tö krubäte”, 2) jondron ie “ni okwä tö”, 3) “jondronbiti ja nebe ruin kri nie”. Jesús nämene kä kaibe te ye ngwane Diablu kukwe ye jökräbiti nuaninte. Kä kwati krubäte te ja kitani kwe kukwe ye nuainkäre aune kä nengwane nemen bare kwin ie. Ne madakäre, kukwe medenbiti raba ni nuinte ye gare ie, aune ye ererebiti tä ni itire itire nuinte. Akwa, dre nuaindre ja kriemikakäre ye rabadre gare nie känenkri, niarakwe Eva aune Ngöbö Monsoi ye nuainte ño kukwe yebiti aune nitre nibu ye kukwe meden ñaka ja erebe nuainbare ye ani mike gare jai.

7. ¿“Jondron [ie] [...] ni ngätä tö krubäte” yebiti Satanakwe Eva nuaninte ño?

⁷ Ni jökrä tä jondron ribere jai kwetadre ne kwe ni tädre nire. Ye medenbätä, Ni ni Sribekä käkwe dobro sribebare ne kwe ni gota rabadre krubäte. Akwa, Satana raba ni töi mike krubäte jondron yebätä ni diankakäre mento, ne kwe ni ñaka Ngöbö mikadre täte. Nuainbare ño kwe Eva yebätä ye ani mike gare jai. Diablukwe niebare Eva ie rabadre “kri [...] dre kuin btä dre käme mikakrä gare” jai ye ngwä kwete aune ñaka krütai niebare kwe. Arato, niebare kwe ie kri ye ngwä kwetadi kwe angwane, rabai Ngöbö kwrere (Gén. 2:9; 3:1-6, Jändrän Kena [JK]). Kukwe yebiti Satanakwe mikani gare, Eva ñan Jehová kukwei mikadre täte akwa ñaka krütadre. ¡Kukwe ngwarbe niebare kwe! ¿Eva töbikabare ño? Kukwe ketebu nämene niara kisete: kena kukwe niebare ie ye ñaka kadre ngäbiti kwe, o rabadre ja töi mike kwekebe kukwe yebätä aune töi rabadre kri ngwä ye kwetabätä. Kri ngwä keta kabre nämene kwetadre Eva ie, akwa Diablu kukwe niebare ie kri dati nämene kä bä nuäre te yebätä niara namani ja töi mike jankunu. ¿Dre namani bare? “Kri ngwäkä ye ötani kwe bti kwetani kwe.” Ni ni Sribikä käkwe  kukwe ñäkäibare ie ye Satanakwe mikani nemen töite.

8. ¿Jondron [ie] [...] ni ngätä tö krubäte” yebiti Satana ja töi mikani Jesús nuinte ño aune ñobätä ñaka namani bare ie?

⁸ Jesús nämene kä kaibete ye ngwane Satanakwe kukwe ye ererebiti nuaninte. Köbö gre ketebu te dibire rare Jesús ñaka mröbare, ye ngwane Diablu namani töi mike mrö yebätä. Niebare kwe ie: “Ma abko Ngöbö Odei era metre ne ngwane, jä se kwite mröre jae” (Luc. 4:1-3). Kukwe ketebu nämene Jesús kisete, kena rabadre kukwe ñan tuabare nuainne ja bukakäre o ñaka rabadre nuainne. Ngöbökwe ja di biani ie yebiti niara ñan rabadre jondron nuainne akwle ja kräke ye nämene gare ie. Niara nämene mrö nike, akwa nämene ja mäke Jehovabe ye namani bäri ütiäte kräke. Ye medenbätä mikani gare kwe: “Ngöbö Kukwei tä tikani krörö: Ñan mrö aibebti ni rabadre nüne, akwa kukwe kwatirekwatire niebare Ngöbökwe, yebti ni rabare nüne” (Luc. 4:4).

9. ¿Jondron ie “ni okwä tö” nieta ye tä dre mike gare, aune Satana kukwe yebiti dre nuainbare Eva yebätä?

⁹ Jondron ie “ni okwä tö” ye kö okwä mada abokänbätä Apóstol Juan blitabare. Kukwe ye tä mike gare jondronbätä ni okwäta mate, ye bitikäre ni töta nemen krubäte ie. Satana tö namani Eva tuai ja okwä mike jondron ie niara törbadre yebätä aune niebare kwe ie: “Mun rabadre töbtä kri”. Namani kri ngwä ye mike ñärärä ye ngwane, tö namani bäri ie. “Namani tuen nuäre nuäre ie, namani tuen bänänte ie”.

10. ¿Jondron ie “ni okwä tö” yebiti Satana Jesús nuaninte ño, akwa Jesús dre nuainbare?

¹⁰ ¿Jondron ie “ni okwä tö” yebiti Satana tö namani Jesús nuaite ño? “Kä jökrä amne juta kä jökräbti temen mikani tuadre kwe Jesuye, [...] bti niebare kwe ie: [...] kä jökrä tä ti kisete btä jändrän jökrä ütiäte krikri tä kä nebtä, se tikwe biandi jire jökrä mae.” (Luc. 4:5, 6.) Erametre, Jesukwe ñaka jondron ye tuani ja okwä jeñebiti. Satanakwe jondron ye mikani tuare ie köböre, ñobätä ñan aune namani nütüre Jesús törbai jondron yei. Diablu niebare ie: “Makwe ja mikadi ngukudokwäbti temen ti ngwärekri, käkwe ti mikadi ütiäte jae angwane, [...] tikwe biandi jire jökrä mae” (Luc. 4:7). Satana tö namani Jesús tuai kukwe ñaka kwin nuainne, akwa Jesús ñaka tö namani kukwe ye nuain. Ye medenbätä, Jesús niebare ie: “Ngöbö Kukwei tä tikani krörö: Ni Dänkien Ngöbö aibe mikadre ütiäte jae. Niara aibe kräke sribidre” (Luc. 4:8).

11. ¿Satanakwe Eva ngökani ño?

¹¹ “Jondronbiti ja nebe ruin kri nie” kukwe ye nuainta krubäte kä nebätä, aune Juan blitabare kukwe yebätä. Ni kristiano rabadre ja ngübarebiti ne kwe ñaka rakadre kö okwä yete. Adán aune Eva aibe nämene nüne kä tibienbätä ye ngwane ni mada ñaka nämene abokän okwäbiti niaratre bämikadre jondron nämene krubäte kwetre. Akwa, niaratre nämene bike kri ye  abokän bämikani kwetre. ¿Nuainbare ño kwetre? Satanakwe Eva nuaninte ye ngwane niebare kwe ie Jehová nämene jondron kwin üke niarabätä. Satanakwe niebare “kri dre kuin btä dre käme mikakrä gare” ye kwetadre kwe angwane “dre kuin btä dre käme rabadre gare jökrä” ie aune “rabadre Ngöbö kwrere” (Gén. 2:17; 3:5). Kukwe yebiti mikani gare kwe ie, niara ñaka rabadre ja jie ngwamana Jehovai. Niara töi nämene bikabätä kri yebätä kukwe ngwarbe niebare ie ye mikani täte kwe. Eva ñaka krütadi namani nütüre yebätä kri ngwä ye kwetani kwe. ¡Nämene ngwarbe ja ngökamana!

12. ¿Kukwe medenbiti Satana tö namani Jesús nuaiteta, akwa niarakwe dre niebare ie?

¹² Jesús ja töi mikani bobre yebiti kukwe kwin bämikani kwe ni kräke, akwa Eva ñaka nuainbare ye erere. Satana tö namani Jesús nuaiteta ne kwe kukwe ñan tuabare nuaindre kwe nitre okwäkänti aune ja mikadre kwe Jehová kukwei ye rüere, akwa Jesús ie nämene gare kwin kukwe ye nuaindre kwe angwane töi ñaka nämene bobre ye mikadre gare kwe. Ye medenbätä, Jesukwe niebare bengwairebe ie: “Ni Dänkien Ngöbö käkwe ja kukwei mikadre täte ya, ñakare ya amne, niara di tärä ja kukwei ngwiandre bare ya, ñakare ya abko makwe ñan nuate ja käne ja gakäre ben, abko tä tikani kore” (mäkwe ñäkä Lucas 4:9-12 yebätä).

13, 14. ¿Satana tä kö okwä mike ño ni jiete kä nengwane?

¹³ Kukwebiti Satanakwe Eva aune Jesús nuaninte ye ererebiti tä ni nuinte kä nengwane. “Jondron [ie] [...] ni ngätä tö krubäte” yebiti tä ni nuinte, ye medenbätä tä ni töi mike nemen ni madabe bätä ni töi mike krubäte mrö aune tömana yebätä. Arato, jondron ie “ni okwä tö” yebätä tä ni töi mike, aune ni üai butiere mikata tuare Internet yete ne kwe nire ñaka tä ja ngübarebiti ye rakadre ie. Ne madakäre, ja tua töta nemen ütiäte, dite krubäte aune jondron bökäne yebätä tä nitre töi mike ne kwe nitre bikadre kri aune “jondronbiti ja nebe ruin kri nie” yebätä ja käi kitadrekä.

¹⁴ “Jondron tä kä nete” ye bämika raba ngri o jondronbiti gwa kitata ye kwrere. Jondron ye raba tuin kwin krubäte akwa yete kötü tä ükani. Ni kä nebätä tä dre ribere jai yebiti Satana tä nuinte ne kwe kukwe ñäkäita Ngöbökwe yebätä niaratre töi rabadre. Kukwebiti Satana tä ni nuinte ye abokän käme krubäte aune ñaka ga raba jabätä, aune ye ükaninte kwe ni töi mikakäre kukwe käme ye jiebiti aune ni brukwä juankäre ngwarbe. Kukwe yebiti Diablu tä mike nütüre ni tö dre dre ie ja kräke ye rabadre nikwe ye mikadre bäri ütiäte Jehová mikakäre täte  ye kräke. ¿Gwa tä kötü kwete ye kwrere nikwe nuaindi?

15. ¿Ni nuadrete ye ngwane Jesukwe kukwe nuainbare ye raba ni dimike ño?

¹⁵ Eva nakani kradete Diablu ie, akwa Jesús abokän käkwe ja ngwani metre. Niarakwe blitabare Biblia yebätä, aune niebare kwe: “Ngöbö Kukwei tä tikani krörö” bätä niebare kwe “Ngöbö Kukwei tä tikani abko käta niere krörö”. Nikwe ja tötikai kwin Bibliabätä aune töbikaitari kwinbätä ye ngwane texto abokän raba ni dimike ye rükai törö nie kä ngwankäre nüke jai ni nuadrete ye ngwane (Sal. 1:1, 2). Ye erere arato, nikwe töbikai nitre Ngöbö mikaka metre täte kirabe yebätä angwane ni rabai ja ngwen niaratre ye erere (Rom. 15:4). Jehová mikadre ütiäte jai, dre tuin kwin ie ye taredre, aune dre tuin käme ie ye kräke ni brukwä rabadre ye käkwe ni kriemikai (Sal. 97:10).

16, 17. ¿Ni “töi rabadre metre” ye tä ni dimike ja ngwen ño?

¹⁶ Apóstol Pablo tä ni nübaire ni “töi rabadre metre” o töbikadre kwin ne kwe Ngöbökwe ni töi ükadrete niara töi ye erere, aune ñaka nitre kä nebätä käkwe ni töi kwitadre (Rom. 12:1, 2). Ja töi gobraindre ye ütiäte krubäte, ye medenbätä Pablokwe niebare: “Ngöbö kukwei ñan rabadre gare ni mda mdaye, abkokäre nire nire käta bike kri amne tä kukwe mike Ngöbö Kukwei rüere, ye ben tita blite kukwe kwetre bä mikakäre ngwarbe. Mdakäre abko, ni jökrä käkwe tödekadre metre Kristobti, abkokäre tita ni jökrä töi kwite tödeke bti” (2 Cor. 10:5). Drebätä nita töbike yebiti nita bämike nita ja ngwen ño, aisete nikwe ja töi mikadre kukwe kwin ye aibebätä (Filip. 4:8).

¹⁷ Nita ja di ngwen ja ngwankäre deme, akwa ni tädre kukwe käme mike ja töite aune töbikebätä ye ngwane nita ngwarbe ja di ngwen. “Ja brukwä kwinbiti” nikwe Jehová taredre ye niarata ngübare nibätä (1 Tim. 1:5, NGT, tärä okwä ükaninte). Akwa, ni brukwä ye raba ni ngökö ye ñaka käi kwitadre jabiti; “jondron tä kä nete” tä ni töi kwite ye ni ñaka gain jabätä (Jer. 17:9). Ütiäte krubäte ni rabadre Pablo kukwe niebare ne mike täte: “Akwa munta tödeke kwatibe Kristobti ya, ñakare ya, yebtä munkwe ja trä tua kuin au amne, munta tödeke kuin metre ya, ñakare ya, ye munkwe mika ñäräre kuin jabtä au” (2 Cor. 13:5). Nikwe ja tötikadre Bibliabätä ye ngwane, ngwandretari jai: “¿Tita töbike ño aune ti tö dre nuain ye tuin kwin Ngöböi?”.

18, 19. Nikwe nünandre Jehová tö ye erere ye niarata ngübare, ¿ñobätä nikwe ja di ngwandre nuainne ye erere?

¹⁸ Ni ñan rabadre “jondron tä kä nete” kain ngäbiti yekäre töbikadre kukwe tikani Juankwe yebätä: “Jändrän jökrä kämekäme Ngöbö rüere mdeita nebe nie, ye abko rikadi jökrä ta, akwa Ngöbö tö dreye, erere nire nire tä mike täte, ni ye abko käkwe nünandi kärekäre” (1 Juan 2:17). Satanakwe ja töi mikani krubäte kä ne ükatekäre ye raba tuin kwin nie aune nuadi raire kwe raba ruin nie, akwa kä rükai angwane kä ye rikai tibien. Nikwe ñaka ja tuanemetre ngökadre: jondron jökrä kä nebätä ye ñaka nuadi käre.

¹⁹ Apóstol Pedro tä ni nübaire ja ngwen kwin ne kwe Ngöbökwe ni kadre ngäbiti. Niebare kwe: “Ngöbö köböi ngibia ngäbti kisere amne, munkwe jändrän jökrä nuen kuin ja di ngöi jökrä Ngöbö köböi ye krötakäre bäri jötrö ja kukwäre. Köbö ye näire kä käinta se [...] amne jändrän jökrä bti Ngöbökwe kä temen ne dätebare abko güdadite” (2 Ped. 3:12). Gwäune Jehovakwe kä käme ne gaite jökrä. Akwa, köbö ye jämi nüke aisete Satana täbe sribire “jondron tä kä nete” yebiti ni töi mikakäre jondron yebätä, nuainbare kwe Eva aune Jesubätä ye erere. Eva tö namani drei ja kräke yebätä ja töi mikani kwe, ye kwrere nikwe ñaka nuaindre. Nikwe nuaindre niara ye erere angwane nita Satana mike ngöböre jai. Nikwe ja ngwandre Jesús erere aune jondron medenbiti ni nuateta ye rabadre tuin kwin nie, akwa ñaka kadre ngäbiti jire. Nikwe nünandre Jehová tö ye erere ye niarata ngübare nibätä aisete nikwe ja di ngwandre nuainne ye erere.