1. a) ¿Drebätä nita ja tötike bati bobu gätäte? b) ¿Nita ja tötiketabätä ye tä ni dimike ño?

JA TÖTIKATA Ni Mikaka Mokre yebätä ye kräke mätä ja mike juto ye ngwane mä tärä töbike: “Kukwe nebätä ja tötikabarera”. Nitre testiko Jehovakwe tä gätä nuainne yebätä mä niena ja ükökrö angwane kukwe ruäre kädrieta bati bobu ye mä tärä kukwe nuin. Ñodre blitata käre Gobran Ngöbökwe yebätä, ni kökanintari, kukwe driedre, tödekadre aune ja taredre yebätä. Kukwe yebätä nikwe ja tötikadre angwane ni dimikai kwe tödeke kwatibe, aune ñan Ngöbö “kukwei nu[in] jirekäbe, [...] tä dre dre nuemna, erere [...] mika[dre] täte” (Sant. 1:22).

2. a) ¿Kukwe miketa törö nieta käre Bibliabätä ye dre gärätä? b) ¿Nitre kä nebätä tä kukwe ükete ye ñobätä ñaka ja erebe kukwe ükateta Ngöbökwe yebe?

² Kukwe hebreo abokän kwitani “kukwe miketa törö” nieta ye abokän Ngöböta kukwe ükete aune kukwe bien nuaindre juta kwe ie meden gärätä. Nitre kä nebätä tä kukwe ükete biti gwä gwä tä ükateta, akwa Jehová tä kukwe bien nuaindre aune tä kukwe ükete yei ni raba tö ngwen käre. Ngöbökwe kukwe biani nuaindre kukwe nämene nemen bare kä ruäre te ye kräke, akwa kukwe ye täbe ütiäte aune kwin ni kräke kä nengwane. Salmista niebare: “Kukwe mikata törö mäkwe ye metre aune tä käre” (Sal. 119:144).

3, 4. a) ¿Jehovata ja kukwei miketa törö nie ye ngwane tä dre mike gare? b) ¿Nitre Israel nämene niara kukwei mike täte angwane dre kwin nämene nemen kwetre?

³ Ruäre ngwane Jehovata ja kukwei miketa törö ni mikakäre mokre. Israel kira yei nitre Ngöbö kukwei niekä nämene kukwe mike gare bati bobu. Ñodre, nitre Israel jatanina nemen Kä Käbämikani ietre yekänti angwane Moisekwe mikani mokre: “Munkwe ja ngübabiti ne kwe mun brukwä ñaka kwitadre, aune mun rikadre ngöbö mada mike täte aune mun rabadre ngüdokwäbiti ngwärekri, aune Jehová rabadre rubun mun kräke” (Deut. 11:16, 17). Kukwe keta kabre  ütiäte Jehovakwe mikaninta törö juta kwe ie ye tä kwen nie Bibliabätä.

⁴ Kukwe keta kabre känti Jehová mäträbare nitre Israel yebätä, niaratre rabadre jürä ngwen jabätä, kukwei nuin aune kä kwe mike deme (Deut. 4:29-31; 5:28, 29). Nitre ye niara kukwei mikadre täte angwane, jondron kwin biandre krubäte kwe ietre (Lev. 26:3-6; Deut. 28:1-4).

5. ¿Ñobätä Jehovakwe rübare rei Ezequías yekri?

⁵ Ngöbökwe ja kukwei käbämikani ye erere nuainbare kwe, nitre Israel nämene ja tuin kukwe kri ben ye ngwane. Ñodre, rei Asiria Senaquerib käkwe ja mikani juta Judá ye rüere aune tö namani rei Ezequías diainkä gobran yete, ye ngwane Jehovakwe jötrö ngwarbe ja mikani kukwe yete aune ángel juani kwe. Köböitibe deu, ángel ye käkwe “nitre rükä dite” Asiria ye ganinte, yebätä Senaquerib nikaninta jakaire kwärä ja gwirete (2 Rey. 19:35; 2 Crón. 32:21). ¿Ñobätä Ngöbökwe rübare rei Ezequías yekri? Ñobätä ñan aune Ezequías “ja ketaninte jankunu Jehovabätä. Ñaka tuanimetre kwe, ñakare aune Jehovakwe kukwe biani [...] ye mikani täte jankunu kwe” (2 Rey. 18:1, 5, 6).

6. ¿Rei Josías tö ngwani ño Jehovai?

⁶ Jehová ja kukwei biani nuaindre ye rei mada kädeka nämene Josías käkwe mikani täte arato. Niara yebiti kä nämene kwä kwä “namani kukwe kwin nuainne Jehová okwäkänti [...]; aune ji kise ruinkri aune kise ngeberekri yebiti ñaka nikani” (2 Crón. 34:1, 2). Nämene tö ngwen metre Ngöböi ye bämikani kwe, jondron üai sribebare ngöböre ye dianinkä kwe aune Ngöbö mikadre täte metre ye ükaninteta kwe. Kukwe nuainbare kwe ye köböire Jehovakwe kukwe kwin nuainbare kräke aune nitre nünanka juta yete ye jökrä kräke arato (mäkwe ñäkä 2 Crónicas 34:33 yebätä). *

7. ¿Jehová nämene kukwe miketa törö ye nitre Israel ñaka nämene mike täte ye ngwane dre nämene nemen bare bätätre?

⁷ Jehová nämene kukwe miketa törö ye juta kwe ñaka tö ngwani käre ie. Siklo kwati te niaratre ji kwin ye tuanimetre bati bobu. Pablo niebare ye erere tödeka kwetre namani di nekä ye ngwane, “däkwita[ni] aune [...] ngwa[ni] kukwe bätäkä ngwarbebiti” (Efes. 4:13, 14, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Niaratre ñaka Jehová kukwei mikani täte, yebätä kukwe tare rabai bare bätätre niebare Jehovakwe ye erere namani bare (Lev. 26:23-25; Jer. 5:23-25).

8. ¿Nitre Israel ye erere dreta nemen bare nibätä?

⁸ ¿Nitre Israel ye erere dreta nemen bare nibätä? Niaratre ye erere kukwe nieta nie mäträkäre  nibätä aune ni töi ükatekäre (2 Ped. 1:12). Jehová Kukwei tä tikani yebätä nita ñäke batire batire angwane, kukwe ükaninte kwe ye tä miketa törö nie. Nikwe dre diandre nuaindre jai ye tä gare nie, yebätä ni törbadre niara mikai täte o ñakare ye tä gare nie (Prov. 14:12). Jehovata kukwe bien nuaindre nie ie nita tö ngwen aune ye köböire kukwe kwin raba nemen ño nikwe ye ani mike gare jai.

9. ¿Nitre Israel nänbare kä ngwarbe nötare yete ta angwane Jehová nämene niaratre dimike ye nämene ngwen törö ño ietre?

⁹ Nitre Israel nänbare kä gre ketebu te “kä ngwarbe nötare jürä ngwandre jabätä” yete ta ye ngwane Jehovakwe jie ngwain, kriemikai, ngübai ño ye ñaka mikani gare täte kwe ietre. Akwa, niaratre tö ngwandre ie aune kukwe kwe yei ye abokän mikani gare bati bobu kwe ietre. Jehová nämene rare jie ngwen muta yebiti, aune dibire ñukwä trä yebiti, mikakäreta törö ietre niara nämene dimike, aune jie ngwen kä ñaka kwin nünankäre yekänti ta (Deut. 1:19; Éx. 40:36-38). Niaratre nämene dre ribere jai ye erere nämene bien ietre. “Ñaka jondron täi nikabare kwetre. Dän kwetre ye ñaka nikani ngwarbe, aune niaratre ngoto ñaka namani nüen.” (Neh. 9:19-21.)

10. ¿Jehová tä juta kwe jie ngwen ño kä nengwane?

¹⁰ Ni jökrä Ngöbö mikaka täte ye niena kä mrä ken, kä yekänti kukwe metre nuaindi. Dre dre ribeta nikwe jai rabatekäre nire “ja tare nikadi kri krübäte” ye bitikäre ye Jehová tä bien nie, ¿yei nita tö ngwen? (Mat. 24:21, 22; Sal. 119:40, 41.) Niara ñaka tä ni jie ngwen muta aune ñukwä trä yebiti kä mrä ye kokwäre, akwa juta kwe tä ni dimike ja ngwen mokre. Ñodre, ni rabadre nemen dite kukwe ja üaire yebiti, yekäre ñäkädre Bibliabätä, Ja Tötikadre ni Mräkäbe, nändre käre gätäbätä aune kukwe driedre. ¿Kukwe nieta ye nita mike täte? ¿Nita kukwe ükete jai ne kwe kukwe ye rabadre nemen bare nie? Ye erere nuaindi angwane ye käkwe ni dimikai tödeke bäri, aune tödeka ye ribeta jai rabakäre kä mrä yekänti.

11. ¿Jehová ñaka tö kukwe tare tuai nemen bare nibätä ye tä bämike ño?

¹¹ Ne madakäre, kukwe nieta nie ye tä ni dimike ja ngwen mokre kukwe ja üairebiti aune tä ni dimike mantre jetebe. Ñodre, ja okwä mikata kwin mrebe aune ñaka ja töi mikata krubäte jondron kä nebätä ye jiebiti ye ngwane ñaka ja mikata kukwe tare te. Ye erere arato, kukwe nieta Ngöbökwe ni jie ngwankäre ja ngwäkita, aune ja ükate, jondron ja näkwitara, ja tötika kwela krite yebätä, ye nita mike täte angwane kukwe kwin tä nemen nikwe. Ne madakäre, nikwe ja gwire kriemikadre ño, karo nikwe aune Ju ja Ükarakrö yekänti, o ja mikadre ño juto kukwe tare rabadre bare ye ngwane, ye kräke kukwe nieta nie yebätä nita debe bien krubäte. Kukwe nieta mäträkäre nibätä ye tä mike gare, Jehová ñaka tö kukwe tare tuai nemen bare nibätä.

12. a) ¿Jesukwe dre ngwani törö nitre ja tötikaka kwe yei bati bobu? b) ¿Dre käkwe Pedro töi mikani ñan krütare? c) ¿Jesukwe kukwe nuainbare ye käkwe ni töi mikadre dre nuainne?

¹² Siklo kena yete, juta Ngöbökwe ie kukwe mika nämene törö käre. Nitre ja tötikaka Jesube käkwe ja töi mikadre bobre ye niarakwe niebare bati bobu ietre. Akwa, ñaka niebare jerekäbe kwe ietre, ñakare aune niaratre nuaindre ño ye bämikani kwe ietre. Niara nünanbare mrä Kä tibienbätä ye ngwane nitre apóstol ükaninkrö kwe bieta Paskwa ye nuainkäre. Niaratre nämene mröre ye ngwane, Jesús nükani krö aune namani niaratre ngoto bätete, sribi ye ni klabore nämene nuainne (Juan 13:1-17). Ja töi mikani bobre kwe ye niaratre töi mikani ñan krütare. Apóstol Pedro nämene mröre siba yete käkwe kukwe ye tuani, ye bitikäre kä nikani grebiti kwäjätä ta angwane niarakwe ja mräkätre nübaibare ja töi mike bobre arato (1 Ped. 5:5).  Jesús kukwe nuainbare ye raba ni jökrä dimike ja töi mike bobre nitre mada yebe (Filip. 2:5-8).

13. ¿Kukwe meden ütiäte krubäte tädre nikwe Jesús niebare?

¹³ Tödeka mikadre dite ye ütiäte krubäte ye Jesús nämene kädriere käre nitre ja tötikaka kwe yebe. Ni abokänbätä choka nämene ye nitre ja tötikaka Jesube käkwe ñaka juani mentobätä, ye ngwane niebare kwetre Jesús ie: “Ñobtä üai käme ñan niki mento nunye”. Jesús niebare ietre: “Munta tödeke ñakare bkänä Ngöböbti, ye mden kisete üai käme ñan niki mento munye. Ye munkwe tödekadre chi mostasa nurai chi ye näre, [...] ngwane jändrän ñan rabadre jire tare nuendre munkrä” (Mat. 17:14-20). Kristo nämene kukwe driere ye ngwane mikani gare kwe ietre tödeka ye ütiäte krubäte (mäkwe ñäkä Mateo 21:18-22 yebätä). ¿Gätä kri nuainta, aune gätä nuainta konkrekasionte tödeka nikwe mikakäre dite ye ni ñaka juen jabäre? Ye ñaka kä ngwankäre juto jerekäbe jabätä; ñakare aune yebiti nita bämike nita tö ngwen Jehovata kukwe niere ni jie ngwankäre yei.

14. ¿Ñobätä ütiäte krubäte nikwe ni mada taredre Kristo nuainbare ye erere?

¹⁴ Kukwe Kristiano Tikani Griekore yete kukwe keta kabre mikata törö nie ja taredre kwärikwäri yebätä. Jesús niebare kukwe ketebu biani nuaindre abokän bäri ütiäte: “Mata ja tarere au, ye kwrere makwe ni mda mda tare arato” (Mat. 22:39). Santiago, Jesús etebakrä kukwe ye kädekani “kukwe biani nuendre nie” (Sant. 2:8). Aune apóstol Juan kukwe tikani: “Ti mräkätre tare tikwe, kukwe biani nuendre Ngöbökwe tita tike munye, ye abko ñakare biani btin abko tita tike, ñobtä ñan angwane mun jatani tödeke krire Jesubti angwane, munkwe ja taredre kwärikwäri abko niebarera munye, [...] aisete ñakare btin munkrä. Akwa kukwe ye abko kukwe btin kwrere abko tita tiketa munye” (1 Juan 2:7, 8). ¿“Kukwe biani nuendre Ngöbökwe [...] abko ñakare biani btin” aune “kukwe btin” niebare Juankwe ye dre gärätä? Kukwe ketebu ye tä blite ni mada taredre yebätä. Kukwe biani ye ñaka namani bitin, ñobätä ñan angwane “tödek[a] [jatani] krire” ye ngwane Jesukwe kukwe ye niebare. Aune kukwe ye namani “btin” ñobätä ñan angwane ye käkwe niaratre dimikadre ja tarere kwärikwäri aune kukwe mada rabadre bare ja känenkäre ye ngwane. Ni ja tötikaka Kristobe arato, ye medenbätä ni mada taredre ye ütiäte krubäte aune nitre mada töi ja aibebätä ye ñaka mikadre ja töi kwite ngwanta törö käre nie yebätä nita debe bien, ¿ñan ererea?

15. ¿Jesús sribi meden nuainbare metrere Kä tibienbätä?

¹⁵ Jesús töi nämene nitre mada dimikabätä. Ñodre, nitre bren mikaninta kwin kwe aune nitre krütanina mikaninta nire kwe. Akwa, nitre mikadreta kwin sribi ye ñan aibe nuainbare metrere  kwe. Niarakwe kukwe driebare aune diribare kwe ye käkwe nitre kwati dimikani bäri. ¿Ñobätä nita kukwe ye niere? Ñobätä ñan aune nitre krütani ganinkröta kwe nitre ye namani umbre aune krütaninta, akwa nitre käkwe niara kukwei kani ngäbiti ye abokän kwe ja nire kärekäre namani (Juan 11:25, 26).

16. ¿Gobran Ngöbökwe kukwei drieta aune nitre tötikata ye tä nirien ño ni näire?

¹⁶ Jesukwe kukwe drie ye kömikani siklo kena yete, akwa nengwane kukwe ye drieta bäri käbiti tibien. Kristo niebare nitre ja tötikaka kwe yei: “Mun nän, amne nitre nünanka kä jökräbti temen, ye känti mun näin ti mike gare ietre” (Mat. 28:19). Niaratre ye erere nuainbare, aune ye erere nita nuainne arato. Juta 230 biti bäri, nitre Testiko siete millones biti bäri tätre kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere kä jutobiti aune tätre nitre kwati tötike Bibliabätä. Kukwe drieta ye abokän tä bämike nita nüne kä krüte te.

17. ¿Pablo aune Pedro käkwe mäträbare ño ja mräkätre kristiano yebätä?

¹⁷ Kukwe mikaninta törö ye käkwe nitre kristiano kena dimikani tödeke kwatibe. Pablo nämene ngite Roma, ye ngwane kukwe ngwaninta törö kwe Timoteo ie: “Tikwe kukwe diribare ño ño, ye kwrere makwe diri” (2 Tim. 1:13). ¡Kukwe niebare kwe ye matabare kwin Timoteo yebätä! Ne madakäre, apóstol Pedro ja mräkätre nübaibare kä ngwen nüke jai, ja tarere, aune ja töi gobraine, ye ngwane niebare kwe: “Kukwe era metre diribarera munye abko nena gare metre munye, yebtä munta nünenkä dite, akwa tikwe mikadita töre käre munye” (2 Ped. 1:5-8, 12).

18. ¿Nitre kristiano kena ie kukwe ngwani törö ye niaratre mikani tuin ño jai?

¹⁸ “Nitre deme Ngöbö kukwei niekä käkwe dre dre niebare kira” ye erere, Pablo aune Pedro käkwe mikani gare tärä tikani kwetre yebiti (2 Ped. 3:2). Nitre kristiano siklo kena ie kukwe ngwaninta törö, ¿ye ngwane niaratre namani rubun? Ñakare, ñobätä ñan aune nämene gare kwin ietre Ngöbö nämene niaratre tarere aune tö nämene niaratre tuai “ni Dänkien ni Diantarikä nikwe Jesukristo ye [...] mik[e] gare bäri kuin jae amne ni Dänkien [nämene] tarere ja moto kuinbti ye abko rüka[dre] gare täte jökrä” ietre arato (2 Ped. 3:18).

19, 20. ¿Ñobätä ni raba tö ngwen Jehovata kukwe miketa törö nie yei, aune ye köböire dre kwin raba nemen nikwe?

¹⁹ Kä nengwane kukwe keta kabrebätä ni rabadre tö ngwen kukwe biani nuaindre Jehovakwe yei, kukwe ye abokän tä tikani Bibliabätä (mäkwe ñäkä Josué 23:14 yebätä). * Kä kwati krubäte te Ngöbökwe ni kä nebätä ja mike ngite mikani tuin ño jai ye mikata gare Bibliabätä. Kukwe jökrä ye tä tikani ni dimikakäre (Rom. 15:4; 1 Cor. 10:11). Kukwe rabai bare jatäri niebare ye namani bare metre ye mikata törö nie, aune ye tä mike gare nie Jehová tä dre käbämike ye tä mike nemen bare käre. Ñodre, mikani gare ye erere “kä krüte ye ngwane”, nitre kwati krubäte rabai ja mike kukwe metre yekri ye erere nemen bare (Is. 2:2, 3). Ne madakäre, Biblia mikani gare nitre töi rabai bäri käme ye erere nemen bare. Nibira gare nie erere kukwe kwin drieta kä jökräbiti tibien, ye tä nirien bäri ye kätä mike gare Jesukwe kukwe niebare ye erere nemen bare metre (Mat. 24:14).

²⁰ Ni ni Sribekä käkwe kukwe keta kabre mikanina gare nie ne kwe tö ngwandre ie. ¿Kukwe nieta kwe nie mäträkäre nibätä yei nita tö ngwen? Ja ngwai kädekata Rosellen tä niere: “Tikwe tö ngwanba metre Jehovai, angwane niara nämä ti ngübare aune ti mike bäri dite ye jataba nüke gare bäri kwin tie”. Jehovata kukwe miketa törö nie ye ñaka juandre jabäre arato.