Nitre kwati tä niere Jesús ye aibe Dirikä bäri kwin nämene kä tibienbätä. ¿Mätä töbike ye erere arato? Niara nämene dirire ye ngwane kukwe bämikani kwe aune kukwe ngwantaribare kwe ye erere mä tärä ja di ngwen nuainne. Akwa, ¿niara nämene arato kukwe madabiti dirire ye gare mäi? Ye abokän kukwe ñaka ja erebebiti dirita ye gärätä.

Käre nita blite ye ngwane nita kukwe ñaka ja erebe niere ye ni ñaka gain jabätä. Ruäre ngwane ni tärä ni mada kukwe nuin krörö, “kri ngokwä jökrä nämä tain nieba, akwa tä rörä” o “Meri ye nämene jakaire, akwa matare tä blite krubäte”.

Kukwe ye erere känti dre nakaninkä ye mikata gare käne, aune ketebukäre kukwe ñaka ja erebe nieta ye abokän krörö, akwa, ñakare aune. Kukwe madakänti, kukwe ketebukäre ye tä kukwe arabe mike gare bäri kwin o kukwe mada mikebiti. Blitadre ye erere raba ni dimike kukwe mike nüke gare bäri kwin jai.

Kukwe ñaka ja erebe nieta ye nitre blite kukwe madabiti ñaka niere kukwe jökrä känti, akwa kukwe ye nieta ño ye mikadre gare kwin jai ne kwe rabadre gare nie, ñobätä ñan aune Bibliabätä kukwe ye nieta bati bobu. Jesús nämene kukwe ye niere käre. Ñodre, mä raba kukwe ne mike ñärärä: “Ñotra jutra mikata angwane, mikata ñakare kaja täni, akwa mikata mobe üräbtä käin”; “Ti ñan jatani [Kukwe Biani Ngöbökwe] mikakäre ngwarbe, akwa ti jatani kukwe ye mikakäre bare täte jökrä”; “Ngöbö Kukwei tä tikani abko mun tärä kukwei nuen abko krörö: Mata gure, makwe ñan ja mika gure bati bati abko niebare kore”. “Akwa ti abko bike niere krörö munye: Nire nire käkwe meri tuadre ja käne [...]”, aune “Tä tikani [...] ni iti käkwe ni okwä diandrete ne ngwane, niara okwä diandrete [...], ni tu diandrekä kwe ne ngwane, tu diandrekä ie ja dokwäre arato”. “Akwa ti abko käta niere krörö munye: Nane ni mdakwe kukwe nuen blo ma rüere, akwa makwe ñan ja ngie mika amne jirekäbe makwe jändrän kuin nuen krörö kräke: nane ni mdakwe ma meta ngwäre küde ruenkri yebtä ma mikakäre ngwarbe jae, ne ngwane makwe ja ngwäre kwäräkri mika ie” (Mat. 5:15, 17, 27, 28, 38, 39).

Arato, kukwe mada ñaka ja erebe nieta ye raba kwen nie tärä mada tä Bibliabätä yekänti. Kukwe ne raba ni dimike kukwe ruäre mike nüke gare jai o kukwe meden bäri ütiäte nuaindre ye mikakäre gare metre. Monso tärä mäkwe angwane kukwe ñaka ja erebe nieta nebätä töbike: “Aune mun rüne, munkwe ñaka ngra ngra monso munkwe yebiti, ñakare aune munkwe töi ükate aune tötika jankunu Jehová kukwei yebiti” (Efes. 6:4, TNM). Apóstol Pablo törbadre akräke niedre kwe monsotre ye tötikadre kukwe Jehovakwe yebiti, aune kukwe ye rabadre kwin krubäte. Akwa, ¿kukwe ye mikani gare ño bäri kwin kwe? Kukwe ñaka ja erebe niebare kwe yebiti nuainbare kwe: ñaka ngradrete monsotre yebiti, ñakare aune tötikadre Jehová töita ño ye ererebätä.

 Kapitulo ye arabe känti Pablo kukwe mada niebare ja känenkäre: “Ñan nita rüre ni kä nebtä rüere, akwa üai kämekäme tä [...] ni ngätäite nete abko rüere nita rüre” (Efes. 6:12). Kukwe ñaka ja erebe niebare yebiti mikani gare nita ja tuin kukwe ñaka nuäre ben: ni ñaka tä rüre ni ja ruäre ben, ñakare aune üai käme kä nebätä yebe.

Pablo kukwe tikani nitre kristiano Efeso ie, ye ngwane kukwe ñaka ja erebe niebare krubäte kwe. Apóstol kukwe niebare yebätä nikwe ja tötikadre angwane tö namani dre mikai gare ye rükai gare nie aune dre nuaindre nikwe ye rabai gare bäri kwin nie.

Kukwe ñaka ja erere nieta keta kabre Efesios 4 aune 5 yekänti ye nunta mä nübaire ja tötikebätä. Mä tädre ñäkebätä ye ngwane mäkwe ngwantari jai: “¿Tita ja ngwen ño? ¿Kukwe ye erere tä nemen bare angwane tita dre nuaindre? ¿Kukwe meden ñaka ja erebe abokänbätä ni mada tä ti kete?”. Kukwe ñaka ja erebe nieta abokän känti rabadre gare mäi mäkwe ja töi ükadrete angwane mäkwe nuain.

Arato, kukweta ükaninte jatäri nebiti ja tötika raba ni mräkäbe. Kukweta ükaninte jatäri yebätä munkwe ñäkä jökrä gwairebe, aune ye bitikäre ñäkä raba kukwe ñaka ja erebe tä tikani kena yebätä, aune kukwe ketebukäre ye ni mräkätre tuanementre töbikebätä. Ye köböire kukwe ñaka ja erebe nieta ye nuain raba ño bäri kwin ye kädrie raba kwin jabe. Ye käkwe monsotre aune nitre niena umbre ye dimikai mike gare jai ja töi mikadre ño kwe ni kristiano erere, mräkätre kwe yebe aune kukwe madakänti.

Kukwe ñaka ja erebe nieta ye ütiäte dirikäre rükai gare mäi angwane, kukwe ye tä medente Bibliabätä ye rabai kwen jötrö mäi, aune kwin krubäte kukwe driekäre ye rabai gare mäi arato. Ñodre, ni iti tädre jukwebätä mä ka ngäbitikäre ie mäkwe niedre: “Nitre kwati tä nütüre ni nire tä krüte ye bitikäre üaita nemente nire, akwa Kukwe Ngöbökwe tä dre niere mike ñärärä”. Ni ja tötikaka Bibliabätä ie mä raba ngwentari: “Nitre kwati tä nütüre Ngöbö aune Jesús ye ni itibe; akwa, ¿Biblia kukwe ye driebarera ño nie? ¿Aune kukwe ye tuin ño mäi?”.

Ye erere, kukwe keta kabre ñaka ja erebe ye nieta krubäte Kukwe Ngöbökwe yebätä abokän raba ni dimike Jehová mike täte jankunu aune kukwe metre Bibliabätä driekäre nitre madai.