1, 2. a) ¿Kukwe dianta nuaindre jai ye nemen tuin kwin ni jökrä ie? b) ¿Mäkwe kukwe ruäre diani nuaindre jai yebätä mätä töbike ye ngwane ja nemen ruin ño mäi?

¿ÑOBÄTÄ kukwe keta kabre tä diandre nuaindre tie? Mantre jetebe kukwe ye erere ben nita ja tuin. ¿Mä töita nemen ño kukwe yebätä? Nitre ruäre tä ja di ngwen kukwe ye jökrä nuainbätä akwle. Niaratre dre diandre nuaindre jai ye ñaka töta nemen ni mada tuai niere jai, aune dre diandre nuaindre kwetre jai ye ni madakwe nuaindre kräke ye ñaka tä nemen mate kwinbätä. Akwa, nitre ruäre töta nemen kukwe bäri ütiäte diain nuaindre jai ye ngwane kä jürätä nemen krubäte bätätre aune tätre kukwe känene täräbätä o ja di kärere nitre madai, bätä kukwe yebiti niaratre dimikai nemen ruin ietre yebätä tätre ngwian kitekä krubäte.

² Ni madakwe ni dimikadre yei ni kwati töta nemen akwa ruäre ngwane ni töta nemen kukwe nuaindi ja töi jeñebiti. Nüke gare kwin nie, ni ñaka raba akwle kukwe ruäre den nuaindre jai ñobätä ñan aune kukwe ruäre ye ni mada aibe raba ja töi mike nuainne, akwa ni töta nemen kukwe meden ie aune kukwe meden tuin kwin nie ye ererebätä ni raba kukwe keta kabre den nuaindre jai (Gál. 6:5). Akwa, nikwe ñaka kukwe jökrä kwin diain nuaindre jai o ye köböite kukwe kwin ñaka raba nemen nikwe ye rükai gare nie.

3. a) ¿Dreta nikwe kukwe kwin diankäre nuaindre jai? b) ¿Dre diandre nuaindre nikwe jai ye ñobätä ñaka tä nemen nuäre ni kräke?

³ Ni Jehová mikaka täte yebätä kä raba nemen juto ñobätä ñan aune niara tä kukwe keta kabre ütiätebätä kukwe metre mike gare nie ja jie ngwankäre. Nikwe ja tuainmetre jie ngwandre ie ye ngwane, kukwe diain nuaindre nikwe jai ye rabai kwin Jehová kräke aune ye köböire kukwe kwin rabai nikwe ye gare kwin nie. Akwa, kukwe ruäre ben nikwe ja tuai ye mika ñaka gare metre ta Ngöbö Kukwei yebätä. Ye erere angwane, ¿nikwe dre nuaindre? Ñodre, go ye käme gare nie (Efes. 4:28). Akwa, ¿jondron goita ye abokän metrere dre dre nuainta? ¿Jondron ütiäte goidre o töi ñobiti nuaindre ye ngwane godre nie raba? ¿Nitre ruäre tä “kukwe bä jene jene” niere ye ngwane dre käkwe ni dimikai kukwe kwin  den nuaindre jai? ¿Dre raba ni jie ngwen kukwe yebätä?

4. ¿Ja töi mikata kukwe dianbätä nuaindre jai ye ngwane kukwe meden nie raba nie?

⁴ Kukwe ütiäte tä diandre nuaindre nie ye nikwe niedre ja mräkätre kukwebätä nibe iti ie ye ngwane, raba niere nie nikwe töbikadre kwin kukwe ye diankäre nuaindre jai. Ye kukwe kwin niedre kwe nie. Ja töi mikata drekebe ngwarbe kukwe nuainkäre yebätä Biblia tä ni mike mokre kukwe nebiti: “Nire abokän ñaka kukwe ükete käne jai yebätä kukwe tare tä nemen bare” (Prov. 21:5). Akwa, ¿töbikadre kwin kukwe diankäre nuaindre jai ye abokän dre gärätä? ¿Kä driandrekä jai, töbikadre kwin kukwe yebätä aune dre dre raba nemen bare yebätä töbikadre ye aibe nuindre? Kukwe ne jökrä ütiäte kukwe kwin diankäre nuaindre jai, akwa töbikadre kwin nieta ye abokän ñan kukwe ye aibe nuaindre (Rom. 12:3; 1 Ped. 4:7).

5. ¿Ñobätä ni töi ñaka kwin täte?

⁵ Nita därere ye ngwane ni jökrä töi kwin ni ñaka raba niere. Ni jökrä ja mike ngite o töi ñaka metre, yebätä ni ngrabare aune ni töi ye ñaka kwin täte (Sal. 51:5; Rom. 3:23). Ne madakäre, Satana nämene ni kwati töi mike ngwarbe kä drünente; Jehová aune kukwe metre kwe ye ñaka nämene gare nie (2 Cor. 4:4; Tito 3:3). Yebätä, kukwe meden tuin kwin aune metre nie yebiti nikwe kukwe diandre nuaindre jai, aune töbikadre kwin nuainkäre akwa, ni raba ja ngököta akwle (Prov. 14:12).

6. ¿Dre ni dimikai töbike kwin?

⁶ Ni jökrä töi aune ngrabare ye ñaka kwin täte, akwa Jehová, ni Rün kä kwinbiti, ye abokän töi metre kukwe jökräbätä (Deut. 32:4). Niara tä ni dimike ye köböire ni raba ja töi ükete aune töbike kwin ja käne (mäkwe ñäkä 2 Timoteo 1:7 yebätä). Ni kristiano tö töbikai kwin aune ja ngwain kwin. Ni töi rabadre ye erere yekäre, ni rabadre ni töita ño aune ja ruin ño nie yebätä ja töi kwite bätä Jehová töita ño, ja ruin ño ie aune ja ngwen ño ye erere nikwe ja ngwandre arato.

7, 8. Ni töi mikadre ja dibiti kukwe nuainne o kukwe tare ben nikwe ja tuadre akwa ni raba töbike kwin kukwe diankäre nuaindre jai ye mä raba bämike kukwe namani bare yebiti.

⁷ Ani bämike. Nitre kwati tä niken nüne juta madate ye monsoi tä därere ye ngwane tätre juen ja käite ngübadre mräkätre ie aune niaratre tä nemen sribire jankunu bätä ngwian ganainne jai. * Meri iti nikani nüne juta madate yekwe monso nuäre därebare brare. Kä ye ngwane niara jatani ja tötike Bibliabätä aune nirien kukwe ja üairebiti. Nitre ja ketamuko kwe aune mräkätre ye namani niara aune muko kwe ye töi mike ja dibiti monso chi ye juen ja käite ne kwe ruai aune mölöi käkwe ngübadre. Akwa, niarakwe ja tötikabare Bibliabätä ye köböire nükani gare ie monso ngübadre ye metrere Ngöbökwe mikani niaratre kisete (Sal. 127:3; Efes. 6:4). ¿Nitre kwati töi nämene ye erere niarakwe ja töi mikadre arato? ¿O nämene ja tötike Bibliabätä ye erere rabadre nuainne? ¿O ngwian ñaka rabadre krubäte ie aune nitre ruäre rabadre ñäke rüere yebiti ta rabadre monso kwe ye ngübare akwle? ¿Mä ngwane mäkwe dre nuaindre?

⁸ Nitre namani kukwe niere meri yei ye namani mike töbike aune ulire, yebätä kukwe ye mikani gare kwe Jehovai orasionte aune ja di käräbare kwe ie ja jie ngwankäre. Ja ngwai niara tötikaka Bibliabätä aune ja mräkätre mada konkrekasionte yebe blitabare kwe ye ngwane, kukwe ye tuin ño Jehovai ye nükani gare ie. Monsotre kia ye ñaka nirien rün aune meyebätä ye ngwane tä nemen ulire krubäte yebätä töbikabare kwe arato. Biblia yebiti töbikataribare kwin kwe kukwe yebätä angwane, monso chi ye juandre kwe ja käite ye ñaka kwin nükani gare ie. Ja mräkätre konkrekasionte namani gwairebe niara dimike aune monso chi ye jatani nirien kwin bätä kä jutobätä jutuabare muko kwe ie ye ngwane, ja tötika Bibliabätä kani ngäbiti kwe aune jatani näin gätäbätä ben.

9, 10. a) ¿Töbikadre kwin ye dre gärätä? b) ¿Ni raba töbike ño ye erere?

⁹ Ne abokän kukwe keteitibe bämikata, akwa  töbikata kwin nieta ye ñaka kukwe meden rabadre tuin kwin o metre nuaindre nie o ni madai ye ai gärätä. Ni töi aune ni brukwä ngite ye keta raba reloj yebätä, ruäre ngwane ora ye tä näin käne o ruäre ngwane tä nemente köre. Nikwe tö ngwain ni töi aune ni brukwä yei angwane, raba kukwe kri mike nemen bare nibätä (Jer. 17:9). Yebätä Ngöbö kukwei tä dre niere ye ererebätä nikwe ja töi aune ja brukwä ükadrete (mäkwe ñäkä Isaías 55:8, 9 yebätä). *

¹⁰ Yebätä Biblia tä niere krörö nie: “Mäkwe tö ngwan Jehovai ja brukwä tätebiti, bätä kukwe nüke gare mäi yei mäkwe ñaka tö ngwan. Niara tä dre niere ye mäkwe ngwan törö jai kukwe jökrä känti, aune niarakwe mä jie ngwain ji metre yebiti” (Prov. 3:5, 6). “Kukwe nüke gare mäi yei mäkwe ñaka tö ngwan” aune “mäkwe [Jehová] ngwan törö jai” nieta yebätä töbiketari. Erametre, niara aibe töbike kwin metre. Yebätä, ni jämi kukwe den nuaindre jai ye känenkri niara töita ño ye nikwe mikadre gare Bibliabiti jai aune ye ererebätä nikwe kukwe ye nuaindre. Erametre, töbikata kwin nieta ye abokän Jehová töita ño ye erere nita ja töi mike.

11. ¿Ñokänti töbika raba kwin kukwe diankäre nuaindre jai?

¹¹ Töbikadre kwin kukwe diankäre nuaindre jai aune ye erere nuaindre ye ñaka nuäre. Nitre kukwe metre kani ngäbiti bitinkä o nitre tä krire nirien kukwe ja üairebiti ye kräke metrere kukwe ye ñaka nemen nuäre nuaindre. Akwa, nitre tä krire nirien kukwe ja üairebiti nieta Bibliabätä, ye raba nirien kwin kukwe ja üaire yebiti. Monso chi tä ja kite ño nänbätä aune ñaka niken tibien yebätä töbike. Metrere, monso chi ye tä ngoto kainkä bati bobu nänkäre. Ye erere tä nemen bare nitre tä nirien krire kukwe ja üairebiti abokän tä kukwe kwin den nuaindre jai yebätä. Ngwen törö jai, nitre kätä “jondron nuainne yebiti kukwe rükadre gare ño ietre yebätä niena tötikani abokän köböire kukwe meden kwin aune kukwe meden käme ye nüke gare ietre” yebätä apóstol Pablo nitre niena ünä bämikani. “Tätre jondron nuainne yebiti” aune “niena tötikani” nieta ye abokän ja di ngwanta jankunu aune bä kabre gärätä, ye erere nitre tä krire kukwe  metre yebätä käkwe nuaindre (mäkwe ñäkä Hebreos 5:13, 14 yebätä). *

12. Ni raba ja töi mike ño kukwe kwin den nuaindre jai ye bämike kukwe keteitibiti.

¹² Nikwe miri gare käne jai ye erere, mantre jetebe nita töbike kukwe keta kabre ütiäte o ñaka ütiäte krubäte dianbätä nuaindre jai. Nitre ja tötikaka kukwe yebätä käkwe mikani gare ye erere, nita jondron nuainne 40% biti bäri ye ñaka ja töi mikata nuainkäre, ñakare aune jondron ye nuainta käre yebätä. Ñodre, mäkwe dän meden kitai jabätä yebätä mätä töbike dekä dekä. Kukwe ye ñaka ütiäte raba nemen ruin mäi aune mäkwe ñan töbikai krubätebätä, metrere mä rikadre drekebe ngwarbe jibiti ye ngwane. Akwa ni Jehová mikaka täte ye erere mäkwe ja ngwä kitadre o ñakare yebätä mäkwe töbikadre ye ütiäte krubäte (2 Cor. 6:3, 4). Mäkwe dän kökadre jai ye ngwane dän ye ño aune ni mada töbikai ño mäbätä yebätä mä raba töbike, akwa ¿rabai kwin mäbätä aune ütiä nuäi yebätä dre nie raba? Nikwe töbikai kwin kukwe yebätä angwane, ni raba ja töi ükete, aune ye köböire nikwe töbikai kwin kukwe bäri ütiäte diankäre nuaindre jai (Luc. 16:10; 1 Cor. 10:31).

13. ¿Nikwe dre nuaindre kukwe diani nuaindre nikwe jai ye erere nuainkäre?

¹³ Ni jökrä ie gare kwin ja töi mikadre kukwe kwin den nuaindre jai ye ñaka ja erebe kukwe ye erere nuaindre yebe. Ñodre, nitre kwati sö duaka krubäte ye töta nemen sö dua ye tuainmetre, akwa ñaka tä nemen bare ietre ñobätä ñan aune ñaka ja töi mike kwatibe tuanmetrekäre. Ja töi mikadre kwatibe kukwe meden dianta nuaindre jai nuainkäre ye ütiäte krubäte. Nitre ruäre tä nütüre ja töi mikata jondron nuainbätä akwle ye abokän ni küde sai ye erere. Nita sribire bäribiti ye ngwane, tä nemen bäri dite. Akwa nita nane nane ejercicio nuainne ye ngwane, ñaka raba nemen dite. ¿Nikwe dre nuaindre nita kukwe den nuaindre jai ye erere nuainkäre? Nikwe ja di kärädre Jehovai (mäkwe ñäkä Filipenses 2:13 yebätä).

14. ¿Pablo dre nuaindre nämene gare kwin ie ye nuainkäre nirekwe dimikani?

¹⁴ Kukwe ye metre nämene gare kwin Pablo ie. Bati kukwe ne niebare kwe muare kwärä: “Jändrän kuin ñakare tibtä, ye gare kuin tie. Mden kisete ti töta nebe jändrän kuin nuein, akwa erere ñan tä nebe bare jire chi tie”. Niara töi nämene drei aune dre nuainbätä ye nämene gare kwin ie, akwa ruäre ngwane kukwe madabätä ñaka nämene nemen nuäre nuaindre kräke. Mikani gare kwe: “Akwa ti töite nete abko Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye ye tä nebe tuen kuin nuäre nuendre tie, akwa tibtä nete abko kukweta nakenkä mda mda käta ti töi miketa bä jene, ye abko kukwe käme tä ti töibtä, ye mdeita nebe tie abko käta rüre jändrän kuin ti tö nuein yebe, aisete ni ngite kä teri ñan raba kwäräbere au, ye kwrere jire tita kukwe kämekäme kisete”. ¿Kukwe nämene niara kisete ye ñaka nämene nuäre ükadrete? Ñakare, ñobätä ñan aune niara arabe käkwe kukwe ne niebare: “¡Ngöbö aibe abko ie tita kuin niere ni Dänkien Jesukristo köböire!” (Rom. 7:18, 22-25). Bersikulo madakänti tikabare kwe: “[Ni] ti die mikaka, köböire ti raba jändrän jökrä nuene” (Filip. 4:13).

15. ¿Nikwe ja töi mikadre kwatibe kukwe den nuaindre jai o ñakare ye ngwane dre raba nemen bare nibätä?

¹⁵ Erametre kä mikakäre juto Ngöböbätä ni rabadre ja töi mike kwatibe kukwe nuainkäre. Elías nämene ngudre Carmelo yebiti ye ngwane kukwe niebare kwe nitre Baal mikaka täte ie bätä nitre Israel kukwe metre tuanimetre aune ja mikani rüere ie ye ngwen törö jai: “¿Ñobätä munta näin kukwe ketebu jene jene jiebiti? Jehová Ngöbö metre angwane mun rika jiebiti, o Baal ngöbö metre angwane mun rika jiebiti” (1 Rey. 18:21). Israel ngäbriäntre yekwe dre nuaindre ye nämene gare kwin ietre, akwa nämene “näin kukwe [...] jene jene jiebiti”. Akwa, ye känenkri Josué kukwe kwin bämikani niaratre käne kukwe niebare kwe nitre Israel niara näire ie nebiti: “Jehová mikadre täte ye ñaka tuin kwin munye angwane, nire mika tö täte munkwe ye erere den jai mikakäre täte [...]. Akwa  ti aune ti mräkätre, nunkwe Jehová mikai täte” (Jos. 24:15). ¿Josué ja töi mikani kwatibe kukwe nuainne ye köböire dre namani bare? Niara aune nitre ja ngwani niara erere yekwe nünanbare Kä Käbämikani yekänti, “kä yekänti leche aune munkö [nämene] krubäte” (Jos. 5:6).

16, 17. Ngöbö töita ño ye ererebätä ja töi mikata kukwe diankäre nuaindre jai köböire kukwe kwin tä nemen nikwe ye bämike kukwe keteitibiti.

¹⁶ Kukweta nemen bare ni näire yebätä ani töbike. Ja mräkä iti ja ngökabare bitinkä ñöte abokän tä ja mäkäninte aune monsotre kia tä nimä kwe. Bati, ni sribikä ben niebare ie sribi ütiä bianta bäri kwin aune jondron mada kwin bianta yekänti niaratre rikadre sribire. Ja mräkä yekwe töbikataribare kwin kukwe yebätä aune ja di käräbare kwe Jehovai ja jie ngwankäre. Sribi nuain nämene kwe ye ütiä bian ñaka nämene kwin ie, akwa nämene nuainne ñobätä ñan aune kä nämene nemente ie bämän krüte yete nänkäre gätäbätä aune kukwe driekäre mräkätre ben. Rikadre sribire kä madakänti ye ngwane kä ñaka rabadrete ye erere ie kä ruäre te, yebätä töbikataribare kwe. ¿Mä ngwane mäkwe dre nuaindre?

¹⁷ Kukwe ja üaire ye köböire dre kwin tä nemen nikwe aune sribi ütiä bianta kwin ye köböire dre kwin tä nemen bare yebätä ja mräkä yekwe töbikabare angwane, ñaka sribi ye kani ngäbiti kwe. ¿Ja töi mikani kukwe nuainne kwe yebätä ja namaninta ngite ie raba ruin mäi? Ñakare. Kukwe ja üaire ye köböire kukwe kwin rabai niarakwe aune mräkätre yekwe ye nämene bäri ütiäte kräke sribi ütiä biandre kwin ie yebiti ta. Niara ngängän umbre kä kwäjätäbiti yekwe niaratre, ja mräkätre aune Jehová ye tare krubäte, bätä tö namani ja diainkä Jehová kräke aune ja ngökai ñöte niebare kwe ietre ye ngwane kä namani juto krubäte niara aune muko kwe yebätä. Erametre, Jehová mika täte ye rünkwe mikani käne jai yebiti kukwe kwin bämikani kwe käne ye köböire töi namani kukwe ye nuainbätä.

18. ¿Mantre jetebe ja töi mikata kukwe dianbätä nuaindre jai ye ñobätä ütiäte nuaindre Jehová töita ño ye ererebätä?

¹⁸ Jesukristo, Moisés Umbre, ye niena kä kwati te nitre Jehová mikaka täte ye jie ngwen nitre gobrainta Satanakwe ye ngätäite. Niara tä kädekani gobrankäre Josué Umbre erere, yebätä köböra jondron aune nitre blo ye denkä aune kä bä nuäre käbämikata känti kukwe metre nuaindi yete nitre nänkä jiebiti ye mikai nüne kwe (2 Ped. 3:13). Ni töi nämene ño käne, ni nämene dre nuainne, kukwe meden nämene tuin ütiäte nie aune ni nämene ja töi mike dre nuainbätä yebätä nikwe ñaka ja töi mikadreta, ñakare aune Jehová töita dre dre nuainbätä ni kräke ye mikadre gare kwin jai (Rom. 12:2; 2 Cor. 13:5). Yebätä, mantre jetebe nita ja töi mike kukwe meden dianbätä nuaindre jai yebiti nikwe bämikadre ni tö kukwe kwin kärekäre Ngöböta käbämike ye tuai nemen jakwe (mäkwe ñäkä Hebreos 10:38, 39 yebätä). *