1. ¿Dre raba ni töi mike ñaka kukwe ngübare bätärekä?

NGÖBÖKWE monso kwe dianinkä Gobrankäre ye namani gobrane kä 1914, kä ye ngwane kä gobrainta Satanakwe jatanina krüte. Rübare kä kwinbiti ye ngwane Jesukwe Satana aune chokalitre ye kitani timo (mäkwe ñäkä Apocalipsis 12:7-9 yebätä). Biblia tä niere “kä niena braibe” Satana käne (Apoc. 12:12). Akwa kä kwati krubäte te kukwe ye nieta, ye medenbätä nitre Ngöbö mikaka täte ruäre raba nemen nütüre kä krüte ye tä nuen bäri raire. Jehovakwe kukwe ükaite ye nita ngübare, akwa ¿ni kitera nainte kukwe ye ngübakäre?

2. ¿Kukwe ja tötikara nekänti nikwe dre mikai gare jai?

² Ni ñaka kukwe ngübare bätärekä angwane kukwe tare raba nemen bare nibätä, ñobätä ñan aune raba ni mike ja ngwen ñaka kwin. ¿Dre nuaindre köbö kri ngübarekäre bätärekä? Ja tötika nekänti kukwe ngwantarita ne mikai gare: 1) ¿Miqueas, ni Ngöbö kukwe niekä käkwe kukwe ngübabare bätärekä ye tä dre driere nie? 2) ¿Dre käkwe mikai gare kukwe ngübata nikwe ye nibira no? 3) ¿Jehovata ni ngübare bätärekä yebätä ni raba debe bien ño ie?

3. ¿Nitre Israel nämene ja ngwen ño Miqueas näire?

³ (Mäkwe ñäkä Miqueas 7:4-6 yebätä.) * Rei Acaz nämene nitre Israel gobraine ye ngwane nitre Israel jatani ñaka kwin kukwe ja üairebiti aune töi namani bäri käme ye Miqueakwe tuani. Nitre Israel ja ngwanka ñaka metre ye ni Ngöbö kukwei niekä käkwe bämikani  “krimu käme” aune “kri tukwäte” ye kwrere. Kri tukwäte abokänbätä kise mikata ye ngwane tukwä tä ni mike bren, ye erere arato nitre Israel ja ngwanka käme ye ken nire nämene nüke yebätä kukwe käme nuain nämene kwetre. Kukwe käme nuain nämene krubäte ye köböite nitre ja mräkäre ñaka namani ja mäke kwin. Miqueas ñan raba kukwe ye ükete namani gare ie, ye medenbätä dre nämene niara brukwäte ye mikani gare kwe Jehovai aune kukwe ngübabare bätärekä kwe. Ñongwane kukwe ye ükadrete ye nämene gare Jehovai aune yei tö ngwani kwe.

4. ¿Kukwe meden ñaka nuäre ben nita ja tuin?

⁴ Nitre töi nämene jabebätä ye ngätäite Miqueas nünanbare aune ye erere tä nemen bare nibätä. Nitre kräke jondron nuainta ye “tuen ütiäte ñakare ietre amne, Ngöbö ütiäte ñakare kräke”, arato “ñan [...] ni mda mda tarere jire chi” (2 Tim. 3:2, 3). Nitre nünanka ni bäre aune sribi muko nikwe o nitre nänkä kwelate nibe töita jabebätä ye tä ni mike ulire. Akwa, nitre Ngöbö mikaka täte ruäre tä ja tuin bäri kukwe tare ben. Jesukwe niebare nitre nänkä niara jiebiti ja tare nikadi mräkätre kwe ye arabe kisete, aune kukwe nieta Miqueas 7:6 ye erere bäsi niebare kwe mikakäre gare kukwe kwe ye matadi ño ni madabätä. Niebare kwe: “Ti dokwäre ngäbäkre rikwitaita rün kwe rüere amne ti dokwäre ngäbäkre merire rikwitaita meye kwe rüere. Erere arato, bosi rikwitaita bie rüere arato. Ne aisete nitre ja mräkäre gwi arabe rikwitadita ja rüere kwärikwäri ti dokwäre, ñobtä ñan angwane ruäre abko rabadi tödeke tibti, ruäre ñakare.” (Mat. 10:35, 36.) Ni mräkätre ñaka kukwebätä tä ni kötaire aune ja mike ni rüere, ¡ye abokän ñaka nuäre! Nita ja tuin kukwe ye kwrere ben angwane ñaka ja tuanemetre töi kwitadre ietre. Nikwe ja ngwandre metre aune Jehovakwe kukwe ye ükadrete ye nikwe ngübadre bätärekä. Nikwe ja di ribedre ie angwane niarakwe ni dimikai aune ni mikai töbätä kwe ja tuakäre kukwe yebe.

5, 6. ¿Jehovakwe Miqueas tuanimetre kukwe meden tuin, aune kukwe meden namani bare abokän ñaka tuani kwe?

⁵ Miqueas kukwe ngübabare bätärekä ye köböire kukwe kwin tuani nemen bare kwe. Acaz aune nitre gobranka ben töi käme ye nikani tibien aune rei ye ngobo Ezequías namani gobrane bätä Ngöbö mikadre täte metre ye ükaninteta kwin kwe ye Miqueas tuani. Ne madakäre, Jehovakwe kukwe ñäkäbare juta Samaria rüere ye Miqueas niebare ye namani bare nitre Asiria rübare juta 10 nitre Israelkwe rüere ye näire (Miq. 1:6).

⁶ Miqueas kukwe Jehovakwe mikani gare akwa ye namani bare ño jökrä ye ñaka tuani kwe. Niarakwe kukwe ne tikani: “Kä krüte ye ngwane ngutuä Jehovakwe rabai ükaninte kwin dite ngutuä mada yebiti ta, aune erametre rabai ükaninte bäri ngutuä kia yebiti ta; aune nitre kä jökräbiti tibien rabai näin ngutuä ye kokwäre. Juta kwati käkwe nändi aune niedi: ‘Jakwre, brän ngutuä Jehovakwe yebiti’” (Miq. 4:1, 2). Kukwe ye rabadre bare känenkri Miqueas krütani, ye medenbätä ñaka tuani nemen bare kwe. Niarakwe niebare: “Juta jökrä ye nändi ngöbö kwetre ye käbiti; akwa nikwe nändi käre Jehová Ngöbö nikwe ye käbiti kärekäre” (Miq. 4:5). Kukwe käme nuain nämene yebiti ta Miqueas kukwe ngübabare bätärekä, ñobätä ñan aune kukwe käbämikani Jehovakwe ye rabai bare jökrä yei nämene tö ngwen kwatibe. Ni Ngöbö kukwei niekä tö ngwani metre Jehovai.

7, 8. a) ¿Ñobätä ni rabadre tö ngwen Jehovai? b) ¿Dre nuaindre ne kwe kä rikadre jötrö ta?

⁷ ¿Nita tö ngwen Jehovai niara ye erere? Ni rabadre tö ngwen bäri, ñobätä ñan aune Miqueas kukwe rabai bare niebare ye nita tuin nemen bare ja okwä jeñebiti. Kä krüte  ne näire, nitre kwati krubäte nünanka juta jene jene te aune blite kukwe jene jenebiti tä näin “ngutuä Jehovakwe” kokwäre. Nitre kwati ye kite juta ruäre tä ja rüere yete, akwa niaratre tä “ngitra rükrä ye jökrä öt[ö]bätä” aune ñaka ja töi mike rükäre (Miq. 4:3). ¡Nitre tä Jehová mike täte ye ngätäite nita jäme siba ye abokän ütiäte krubäte!

⁸ Kä käme ne gadrete Jehovakwe ie ni tö aune ye ñaka blo. Kukwe ye ngübakäre bätärekä nikwe töbikadre niara töita ño ye erere. Niarakwe Jesukristo “dianinkä” kukwe ükatekäre ni kä tibienbätä yebe, aune ñongwane nuaindi kwe ye ükaninante kwe (Hech. 17:31). Köbö ye rükadre känenkri, niarata kä bien nitre ie “kukwe era metre” mikakäre gare jai aune mikakäre täte ne kwe rabadrete nire. Nitre kwati tä diantaridre (mäkwe ñäkä 1 Timoteo 2:3, 4 yebätä). Kä bianta nie yete nikwe nitre mada tötikadre Ngöbö kukwei yebätä angwane kä rikai jötrö ta. Köbö ye ni ñaka ngübare angwane batibe rükai. Köbö ye rükadre aune ni tädre Gobran Ngöbökwe kukwei driere ye ngwane, ¡kä rabai juto nibätä!

9-11. ¿Kukwe niebare 1 Tesalonicenses 5:3 yebätä ye niena nemen bare?

⁹ (Mäkwe ñäkä 1 Tesalonicenses 5:1-3 yebätä.) Gwäune kukwe ne niedi: “Mtare kukwe ñakare. Nita nüne kuin jäme”. Kukwe niedi ne ie ni ñaka rakadre jäme yekäre Pablokwe kukwe niebare 1 Tesalonicenses 5:6 mikadre täte: “Ni tädre ngwäte [...] amne nikwe ja ngibiadre kukwe kämekäme ngäniene”. Kukwe namani bare abokän tä mike gare jondron niena ükaninte kukwe ye niekäre ye ani mike gare jai. Nikwe ja tötikadre kukwe yebätä ye käkwe ni dimikai ja ngwen mokre kukwe ja üairebiti.

¹⁰ Rü kri nuainbare bobu, ye bitikäre juta keta kabre ja töi mikani sribire nitre mikakäre nüne jäme. Rübare kri kena ye bitikäre Liga de Naciones ye ükaninte nitre mikakäre nüne jäme. Rübare kri bobukäre ye ngwane nitre namani tö ngwen Naciones Unidas yei. Gobrantre ji ngwanka käne aune nitre ji ngwanka kukwebätä namani tö ngwen kukwe ükaninte ketebu ye nitre  mikai nüne jäme. Ñodre, kä 1986 ye ngwane Naciones Unidas mikani gare nitre nünain jäme kä jökräbiti. Kä ye näire, gobrantre ji ngwanka käne juta keta kabre te aune nitre ji ngwanka kukwebätä ja ükaninkrö ni ji ngwanka bäri kri Iglesia Católica yete ben juta Italia yekänti orakäre kä jäme yebätä.

¹¹ Kukwe niebare kä jäme yebätä aune kukwe mada nieta ye ñaka tä 1 Tesalonicenses 5:3 mike nemen bare. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune “juandi ngwarbe jökrä” niebare texto yebätä ye jämi nemen bare.

12. ¿“Mtare kukwe ñakare. Nita nüne kuin jäme” niedi akwa kukwe meden gare metre nie?

¹² “Mtare kukwe ñakare. Nita nüne kuin jäme”, ¿ye nirekwe niedi? ¿Nitre ja bianka kristiano aune nitre ji ngwanka kukwebätä käkwe dre nuaindi? ¿Nitre ji ngwanka juta jene jene te käkwe ja mikai ño siba kukwe ye niekäre? Ñaka gare nie, ñobätä ñan aune Biblia ñaka niere. Kukwe ye niedi ye ngwane rabai tuin metre, akwa ngwarbe ni ngökata ye aibe gare nie aisete ñaka tö ngwandre kukwe yei. Satana rabai kä käme ne gobraine. Kä käme ne tä ngütüete aune rabai jankunu kore. Ye medenbätä, Satana tä kukwe nuainne nitre ngökakäre aune ni töi mikakäre ja mrite kukwe kwe yete ye nikwe ñaka nuaindre.

13. ¿Ñobätä angeletre tä murie nitre gatekäre ketebätä?

¹³ (Mäkwe ñäkä Apocalipsis 7:1-4 yebätä.) Kukwe nieta 1 Tesalonicenses 5:3 ye jämi nemen bare aune angeletre nibokä täbe murie ketebätä kukwe kri mikakäre nemen bare. ¿Tätre dre ngübare? Apóstol Juan käkwe niebare “nitre sribikä Ngöbö nikwe kräke” o nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täräi mikaikä jökrä. * Nitre täräi mikaikä jökrä angwane, angeletre murie tikaite nitre gatekäre. ¿Dre rabai bare mada?

14. ¿Dre tä mike gare Babilonia Kri gate köböra?

¹⁴ Babilonia Kri o kukwe keta kabre ngwarbe kä jökräbiti ye gaite. Kukwe ye rakaikä angwane “ni jökrä amne ni kukwe bätäkä ngwarbe blitaka amne ni kä jökräbti temen” tä Babilonia yekri ye ñaka niara kriemikai. Kukwe ye kitera nemen bare ye tuin nie (Apoc. 16:12; 17:15-18; 18:7, 8, 21). Babilonia Kri ye tä di nekä, ñobätä ñan aune jondron bätäkä sribebare kukwe mikakäre gare tä ñäke kukwe keta kabre mikata täte aune nitre ji ngwanka käne ye rüere. Akwa, nitre tä Babilonia Kri jie ngwen täbe nütüre niaratre ñaka ja töibikadre. ¡Tätre ja ngököta akwle! “Mtare kukwe ñakare. Nita nüne kuin jäme” niedi ye ngwane, gobrantre kä nebätä abokän Satana tä gobraine käkwe rü gaikä nitre kukwe ngwarbe mikaka täte kä jökräbiti ye rüere aune diainkä täte: ñaka rabaita nüne jire. Kukwe keta kabre ütiäte rabai bare ye nikwe ngübadre bätärekä (Apoc. 18:8, 10).

15. ¿Ñobätä Jehová ñaka kukwe ükete jötrö ngwarbe?

¹⁵ Nitre tä Ngöbö kä ye mike käme, akwa ñongwane kukwe ye ükadrete ye gare Jehovai aune tä ngübare bätärekä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niara ñaka tö nitre brukwä kwin gaite (2 Ped. 3:9, 10). ¿Ni töita ye erere arato? Köbö ye rükadre känenkri ni raba bämike niarata ni ngübare bätärekä ye tuin ütiäte nie. Ani kukwe ye mike gare jai.

16, 17. a) ¿Ñobätä ni rabadre nitre ñaka niena kukwe driere ye dimike? b) ¿Nitre ñaka niena kukwe driere ye ñobätä ja töi mikadre kwetre näinta Jehová kokwäre?

¹⁶ Nitre ñaka niena kukwe driere dimikadre. Obeja krati nianinte ye tä nikenta obeja mada ngätäite ye käita nemen juto krubäte kä kwinbiti niebare Jesukwe (Mat. 18:14; Luc. 15:3-7). Erametre, nire nire tä bämike Jehová ye tare kwe yebätä niara töita  krubäte, nitre abokän ñaka niena niara mike täte yebätä niara töita arato. Nita nitre ye dimike nüketa konkrekasionte angwane nita kä mike juto Jehová aune angeletre yebätä.

¹⁷ ¿Nitre ñaka niena Jehová mike täte ye ngätäite mätä siba? Nane ja mräkä käkwe ñäkäbare mäi ye matani tare mäbätä aune mä ñaka niena näin gätäbätä. ¿Kä kwäbera kukwe ye namani bare mäbätä? Mä raba ngwentari jai: “¿Tita nüne bäri kwin kä nengwane? ¿Kätä bäri juto tibätä? ¿Jehovakwe ñäkäbare tie o ni ngite ja erebe tibe käkwe ñäkäbare tie? ¿Jehová tärä kukwe blo nuainne tibätä?”. Erametre, käre Ngöböta ja töi mike kwin ni kräke. Nikwe ja kukwei kitaninkä ie ye erere ni ñan tä nuainne, akwa niarata jondron kwin bien jankunu nie (Sant. 1:16, 17). Köbö kri Jehovakwe nibira no ye ñaka käi kwitadrekä jabiti. Biarebe ni rikadreta ni Rün kä kwinbiti kisete aune konkrekasion kokwäre, ye aibe känti nita kwin kä krüte nete (Deut. 33:27; Heb. 10:24, 25).

18. ¿Ñobätä ni rabadre nitre ji ngwanka konkrekasionte kukwei mike täte?

¹⁸ Nitre tä konkrekasion jie ngwen mikadre täte. Jehová ye ni obeja Ngübaka kwin krubäte, ye medenbätä tä ni jie ngwen aune ni kriemike. Niarakwe monso kwe kädekani ni obeja Ngübaka Bäri Kri (1 Ped. 5:4). Konkrekasion 100.000 biti bäri yete nitre obeja ngübaka tä obeja kratire kratire ngübarebiti (Hech. 20:28). Nitre tä konkrekasion jie ngwen ye kukwei mikata täte, ye ngwane debe bianta krubäte Jehovai aune Jesús ie jondron nuainbare kwe ni kräke yebätä.

19. ¿Ni raba nemen ño keteitibe?

¹⁹ Ni tädre keteitibe jabe. ¿Ye abokän ño? Nitre rükä kwin, rüe nämene niken rüre ben ye ngwane nämene krötö ja ken kwärikwäri. Nämene ye nuainne köböire rüe kwe kräke ñaka nämene nemen nuäre rükäre bentre. Ye erere arato, Satana tä rü gainkä bäri juta Ngöbökwe rüere. Yebätä ni ñaka rabadre rüre jabe kwärikwäri, ñakare aune ni rabadre ngite juen ta jabiti aune Jehovata ni jie ngwen yei tö ngwandre.

20. ¿Nikwe dre nuaindre kä nengwane?

²⁰ Ni jökrä tädre ngwäte kukwe ja üairebiti aune ja töi mikadre kukwe “ngüba[re] ngäbiti”. Ñongwane nitre niedi “mtare kukwe ñakare. Nita nüne kuin jäme” aune ñongwane nitre dianinkä ye täräi mikaikä jökrä ye nikwe ngübadre bätärekä. Ye bitikäre, angeletre nibokä murie kä gatekäre tikaite aune Babilonia Kri juain ngwarbe. Ñongwane kukwe ütiäte ye rabai bare ye nita ngübare bätärekä, aisete nitre tä juta Jehovakwe jie ngwen ye ni rabadre kukwei mike täte. Ni rabadre krötö ja ken ja kriemikakäre Diablu aune chokalitre ngänikaire. Arato, salmista kukwe niebare mäträkäre nibätä ye nuaindre: “Mun jökrä tä Jehová ngübare ngäbiti käkwe ja ngwan dite aune ja brukwä mika dite” (Sal. 31:24).