1, 2. a) ¿Ñobätä ütiäte krubäte nikwe “blit[adre] Ngöböbe”? b) ¿Orasion yebätä nikwe kukwe meden ngwandretari jai?

NI SRIBIKÄ deu käkwe niebare: “Kä ngwen käita kite ja ken ye ngwane ñaka tä nemen nuäre ja ngwankäre ngwäte”. Erametre, ni kwati tä ngwätere dibire tä kukwe ye erere niere arato. Ni kristiano kä nengwane tä ja tuin kukwe ye erere ben, ñobätä ñan aune kä Satanakwe tä kä deu raire ye kwrere aune ye köböra krüte (Rom. 13:12). Kä nengwane ni rikadre kübien, ¡ye raba kukwe tare mike nemen bare nibätä! Nikwe “töbika[dre] kuin ja käne” ye ütiäte krubäte aune Biblia tä niere “blit[adre] Ngöböbe” ja ngwankäre mokre ye nikwe nuaindre (1 Ped. 4:7).

² Kä käme Satanakwe ye köböra krüte, yebätä ni rabadre kukwe ne ngwentari jai: “¿Orasion ye tita mike tuin ütiäte jai? ¿Tita orasion jene jene nuainne? ¿Tita orare käre? ¿Tita käre orare ni mada kräke o tita dre ribere jai aune ti tö dre ie ye aibe tita kärere käre? ¿Ñobätä tikwe orasion nuaindre ne kwe ti rabadre dianintari?”.

3. Orasion jene jene nuainta ye mä raba kädekete.

³ Apóstol Pablo tärä tikabare nitre Éfeso ie, yekänti niarakwe niebare “munkwe blita kärekäre Ngöböbe” (Efes. 6:18). Nita dre ribere jai aune nita ja tuin kukwe keta kabre ben ye ngwane nita ja di ribere Jehovai, ¿ñan ererea? Dre dre ribeta ye ni “orasion Kukwe Nuaka” tä kain ngäbiti (Sal. 65:2). Akwa, ni rabadre töbike orasion jene jene nebätä, ñodre, käikitadrekä, debe biandre, aune ja di kärädre.

4. ¿Ñobätä ni rabadre Jehová käikitekä käre orasion nikwe yete?

⁴ Nita orasion nuainne ye ngwane kukwe keta kabrebätä ni raba kukwe niere Jehovai käikitakakäre. Ñodre, “jondron sribebare kwe tä niara dite mike gare” aune niara bäri kri yebätä nita nemen töbike angwane  ye tä ni töi mike käikitekä (mäkwe ñäkä Salmo 150:2 yebätä). * Bersikulo kwä ti tä Salmo 150 yebätä ye tä ni nübaire Jehová käikitekä bä jätäbiti bämä. Ni Salmo mada tikaka käkwe kantabare Jehová mikakäre ütiäte: “Mäkwe kukwe ükaninte kwin nuaindre yebätä tita mä käikitekä bä kükü köböiti” (Sal. 119:164). Erametre, Jehová aibe käikitadrekä. Ye medenbätä, ni rabadre käikitekä “bä kükü köböiti”, ye abokän nuaindre käre, ¿ñan ererea?

5. ¿Debe biandre orasionte ye tä ni kriemike ño?

⁵ Debe biandre ye kukwe mada ütiäte nieta orasionte. Pablokwe niebare nitre kristiano Filipo ie: “Munkwe ñan töbika ngwarbe dikaro, [...] munkwe blita Ngöböbe jakrä amne, kukwe jökrä mik[a] gare ie munkwe amne, ja di käräre kwärä munkwe kuin nie Ngöböye arato” (Filip. 4:6). Nita orasion nuainne debe biankäre ye tä ni kriemike. ¿Ye tä nemen bare ño? Nita nüne “kä mrä” te aune jondron nuainta nitre kräke ye “tuen ütiäte ñakare ietre” (2 Tim. 3:1, 2). Ni ñaka ja ngübadrebiti angwane ni töi raba nemen nitre ye kwrere. Nita orare Ngöböi ye ngwane nikwe debe biandre ie ye köböire ja rabai ruin kwin nie aune ni ñaka rabai “jändrän jökrä Ngöbökwe [...] rüere [...] blite taretare” (Jud. 16). Ni ji ngwanka mräkätre käne tä orare muko aune monsotre kwe yebe aune tä debe bien ye käkwe mräkätre töi mikai debe bien arato.

6, 7. ¿Ja di kärädre ño, aune dre drebätä ni raba ja di kärere Jehovai?

⁶ Ja di kärädre ye abokän ja ruin ño nie ye mikata gare ja brukwä tätebiti. ¿Kukwe meden känti ni raba ja di kärere Jehovai? Ja mikata ni rüere o bren tare tä nemen nibätä. Kukwe ye tä nemen ni kisete angwane nita orare ja di käräkäre. Akwa, ¿kukwe ne aibebätä ni rabadre orare ja di käräkäre Jehovai?

⁷ Oradre ño ye Jesús bämikani ni käne aune dre niebare kwe Ngöbö kä, Gobran kwe aune töi ño yebätä ye ani mike gare jai: “Nun Rün kä kwinbiti, mä kä ye mikadre deme. Gobran mäkwe jatadre. Mä töi ye erere rabadre bare, tä nemen bare kä kwinbätä, ye kwrere rabadre bare kä tibienbätä arato” (Mat. 6:9, 10, TNM). Nitre töita kukwe käme ye aibe nuainbätä aune nitre tä dre dre ribere metre jai ye gobrantre kä nebätä ñaka raba bien ietre. Ye medenbätä, ni rabadre ja di kärere ni Rün kä kwinbiti ie ne kwe niara kä ye rabadre mikani deme aune Gobran kwe rabadre ni mike kwäre Satana ye kisete. Arato ni rabadre ja di kärere ie ne kwe niara töita ño ye rabadre nemen bare Kä tibienbätä tä nemen bare kä kwinbätä ye erere. Ye medenbätä, ja ngwankäre mokre ni rabadre orasion jene jene nuainne.

8, 9. Pedro aune nitre mada ja tötikaka ñaka ja ngwani ngwäte jardín Getsemaní, ¿yebätä ni rabadre blite rüere?

⁸ Apóstol Pedro nitre kristiano nübaibare “blite Ngöböbe”, akwa bati niara arabe käkwe ñaka kukwe ye nuainbare. Jesús nämene orare jardín Getsemaní ye ngwane Pedro nikani kübien. Dirikä kwe niebare ietre: “Munkwe ja ngwätei amne munkwe blita [jankunu] jakrä Ngöböbe”. Akwa niaratre ñaka nuainbare (mäkwe ñäkä Mateo 26:40-45 yebätä).

⁹ Pedro aune nitre mada ja tötikaka ñaka ja ngwani ngwäte, ¿yebätä ni rabadre blite rüere? Ni rabadre ngwen törö jai niaratre nämene nainte yebätä köbö namani krubäte ietre. Niaratre kukwe ükaninte Paskwa nuainkäre aune käi ngwani juto kwetre jabätä arato. Ye bitikäre, Ni Däkien käkwe Mröbare ye Jesukwe ükaninte ne kwe nuaindre ja känenkäre bätä ja  nire biain kwe ni ütiäre ye Ngwandreta Törö jai (1 Cor. 11:23-25). Niaratre “ka Salmobtä nieba[re] ünän jökrä, bti [...] [nikanintre] Ngitio Olibobti”, niaratre nänbare mente ji krä chi niken Jerusalén yebiti (Mat. 26:30, 36). Kä namanina raire deu. Ni tädre jardín Getsemaní yete akräke ni rikadre kübien arato. Nitre apóstol nämene nainte krubäte ye ngwane Jesús ñaka ñäkäbare ja dibiti ietre, ñakare aune nämene gare ie niaratre “töi [...] [nämene] biare jändrän kuin nuene, akwa [...] [nämene] di ñakare”.

10, 11. a) Pedro nikani kübien deu jardín Getsemaní, ¿ye kukwe meden driebare ja töi kräke ie? b) ¿Kukwe namani bare Pedrobätä ye tä dre driere mäi?

¹⁰ Pedro nikani kübien deu jardín Getsemaní angwane kukwe namani barebätä ye käkwe kukwe ütiäte driebare ie. Akwa ye känenkri Jesús niebare: “Kukwe rakadikä tibtä, yebtä mtare deo mun gitiadi iti iti kwäräkwärä tibtä”. Pedro käkwe niebare mada: “Ni mda mda [...] gitiadi mabtä mento, akwa ti abko käkwe ñan nuendi jire chi”. Jesús niebare ti ñaka gare mäi ye mäkwe niedi bämä jire, akwa apóstol ye namani niere jankunu: “Ti kämikadre gwaire mabe [...] akwa tikwe ñan ma rükandite jire chi” (Mat. 26:31-35). Pedro niebare ni ye ñaka gare tie, Jesús kukwe niebare ye erere namani bare. Biti niara dre nuainbare ye nükani gare ie angwane “ja müaibare kri” kwe (Luc. 22:60-62).

¹¹ Kukwe ye namani ja töi kräke Pedro ie aune ñaka namanina tö ngwen akwle jai, bätä orasion nuainbare kwe ye niara dimikani. Pedro ara käkwe niebare mun “blita [jankunu] jakrä Ngöböbe”. ¿Kukweta tikani Bibliabätä ye nita mike ütiäte jai? ¿Nita orare jankunu bämikakäre nita Jehová ribere ja dimikakäre? (Sal. 85:8.) Ye erere arato, apóstol Pablo kukwe niebare ye ngwandre törö jai: “Nire nire [...] ie ja nena ruen dite Jesu kukweibtä, ne abko käkwe ja ngibia kuin amne ja ñan tuametre nötadre temen kwe” (1 Cor. 10:12).

12. ¿Ñobätä Nehemías kukwe kwin bämikani ni kräke?

¹² Nehemías ni ja ngwanka metre käkwe sribibare rei Persia Artajerjes kräke siklo V kä 1 känenkri. Ni Ngöbö mikaka täte metre ye käkwe orabare yebiti kukwe kwin bämikani kwe ni käne. Niara namani köbö kwati te “ja bäine bätä [...] orare Ngöbö kä kwinbiti ngwärekri” ñobätä ñan aune nitre Judea nämene Jerusalén ye nämene  ja tare nike (Neh. 1:4). Ñobätä nämene ulire aune tö nämene dre ie ye Artajerjes ngwantaribare ie, “ye bätäräbe [Nehemías] oraba[re] Ngöbö kä kwinbiti ie” (Neh. 2:2-4). ¿Ye köböire dre namani bare? Niarakwe orabare ye Jehovakwe kukwe nuabare aune kukwe ükaninte kwe juta ye dimikakäre (Neh. 2:5, 6). ¡Kukwe ye Nehemías mikani tödeke krubäte!

13, 14. Satana tä ja di ngwen ni ngwankäre di nekä akwa, ¿dre nuaindre ne kwe tödeka nikwe tädre dite?

¹³ Nehemías erere, oradre jankunu ye raba tödeka nikwe mike dite. Satana ye käme krubäte, nita nemen di nekä ye ngwane niarata kukwe tare mike nemen bare nibätä. Nita nemen bren, nita nemen ulire töbika kisete ye ngwane sö kratire kratire nita kukwe driere ye ñaka nemen ütiäte Ngöbö kräke raba nemen ruin nie. Kukwe namani bare nibätä ye raba ni töi nike jankunu arato. Ni ñaka ütiäte rabadre ruin nie ie Satana tö, tä ni mike töbike ye erere ni mikakäre di nekä ja üairebiti. Akwa, ni tädre “blite Ngöböbe” ye käkwe ni dimikai tödeka nikwe mike dite jankunu. Nikwe ngwandre törö jai, “tödeka escudo kri kwrere” ye ni dimikai “buko jutra ngitiekä Diablukwe ye öt[ö]te” (Efes. 6:16, TNM).

¹⁴ Ni täi “blite Ngöböbe” jankunu ye ngwane ni tädi mokre aune tödeka nikwe nuadrete ye ngwane ni ñaka rakai jäme. Kukwe mada rabadre ni ngwen di nekä kukwe ja üairebiti, ¿ye ngwane nikwe dre nuaindre? Nehemías ngwandre törö jai aune oradre jötrö ngwarbe Ngöböi, ñobätä ñan aune niara aibe diebiti nikwe kukwe ye ganaindi aune kä ngwain nüke jai.

15. ¿Kukwe meden ngwandretari jai orakäre ni mada kräke?

¹⁵ Jesukwe ribebare Ngöböi tödeka Pedrokwe  ye ñaka di riadrekä (Luc. 22:32). Siklo kena yete, Epafras ni kristiano ja ngwanka metre, käkwe orabare kisere ja mräkätre Colosas kräke Jesús erere, nitre yei Pablo kukwe ne tikani: “Niara tä ja di kärere kisere Ngöbö ie käre mun kräke, abokän kwe mun tädre metre dite, aune mun rabadre täte jondron jökrä kräke, Ngöbö tö ie erere” (Col. 4:12, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Ni rabadre ngwentari jai: “¿Tita orare krubäte ja mräkätre kä jökräbiti kräke? ¿Nitre tä ja tuin kukwe tare ben ye tita kädekete bäbe orasionte? Nitre kisete sribi kri tä mikani juta Jehovakwe yete, ¿ye kräke ñongwane tikwe orabare? Ja mräkätre konkrekasionte tä ja tuin kukwe tare ben, ¿ye kräke tikwe orabarera?”.

16. ¿Nikwe oradre ni mada kräke ye raba dimike?

¹⁶ Nita orare ni mada kräke ye raba die mike krubäte (mäkwe ñäkä 2 Corintios 1:11 yebätä). Nitre Jehová mikaka täte tätre orare batire batire jondron ribekäre ie, akwa ye ñan aibätä Jehová tä ja töi mike dimike. Nitre niara mikaka täte töita krubäte ja mräkätre yebätä aune tä orare bökän kräke ye niarata mike ñärärä aune tä orasion kwetre kain ngäbiti. Ye medenbätä, nita orare ni mada kräke ye nikwe mikadre tuin ütiäte jai. Epafras erere, nikwe oradre ja mräkätre kräke yebiti nikwe bämikai nita niaratre tarere aune ni töita bätätre. Kä rabai juto nibätä, ñobätä ñan aune “ni jondron bianka yebätä kätä nuäre bäri, ni jondron ka ngäbitikä ye ngwä” (Hech. [Sribebare] 20:35, NGT, tärä okwä ükaninte).

17, 18. ¿‘Blitadre Ngöböbeʼ ye raba ni dimike ño ja ngwen ngwäte?

¹⁷ “Kä ne ngwane abko kä iko kwrere” ye Pablo jämi niere känenkri, niarakwe tikabare: “Munkwe ñan nüna ni kibiaka kwrere, ñobtä ñan angwane Jesukristo jatadita abko köböi nükerate bäri ja ken, munkwe tödekani Jesubti krire ye kräke” (Rom. 13:11, 12). Kä mrä käbämikata Ngöbökwe ye nibira no, aune ni mikai kwäre ye käi nibira bäri ja ken. Nikwe ñaka kübiadre kukwe ja üairebiti, aune nikwe ñaka jondron kä nebätä ye tuanemetre ja töi kwite jire chi, ne kwe kä tädre käre nie blitakäre Jehovabe. Nita köbö Jehovakwe ngübare ye ngwane ni “rabadre blite Ngöböbe”, ñobätä ñan aune ye käkwe ni dimikai nüne “bäri deme ni Dänkien aibe kräke [...] amne, [...] jändrän jökrä nuen kuin ja di ngöi jökrä” (2 Ped. 3:11, 12). Nikwe nuaindre ye erere angwane, ye käkwe bämikai nita ngwäte kukwe ja üairebiti aune kä ne gate köböra yei nita tö ngwen metre. Yebätä, “käre [ni]kwe blita[dre] Ngöböbe” (1 Tes. 5:17). Jesús erere nikwe kä diandrekä jai blitakäre kaibe Jehovabe. Nikwe blitadre ben ye ngwane ñaka nuaindre drekebe ngwarbe, ne kwe ni rökradre bäri niara ken (Sant. 4:7, 8). ¿Kukwe mada bäri kwin ye kwrere raba kwen nie?

¹⁸ Biblia tä niere: “Jesu nämane nüne kä nebtä angwane, Ngöbö niara ngibiaka gata ngäniene, ye ben nikani blite angwane [...] namani ja müaire amne, okwä ñöi namani näkäenkä kabre ie ja di käräbtä Ngöböye amne, Ngöbö kukwei mikani täte jökrä kwe, aisete Ngöbökwe kukwei nuani” (Heb. 5:7). Jesús ja di käräbare bätä jondron ribebare kwe Rün ie, aune ja ngwani metre kwe nünanbare mrä Kä tibienbätä kwe ye ngwane. Ye medenbätä, Jehová niara dianintari gata yebätä aune ja nire kärekäre biani kwe ie kä kwinbiti. Ni “rabadre blite Ngöböbe” jankunu, ye köböire ni raba ja ngwen metre ni Rün kä kwinbiti ie ni nuadrete ye ngwane, aune ja nire kärekäre raba nemen nikwe.