1, 2. a) ¿Obeja ngübata kwin ye ngwane dreta nemen bare? b) Jesús näire, ¿ñobätä nitre kwati nämene obeja ngübaka ñaka kwrere?

NI OBEJA ngübaka tä obeja ngübare kwin ye ngwane obeja ye tä nirien kwin. Tärä keteiti tä blite obeja ngübadre ño yebätä, tä niere “ni obeja ngübaka rikadre obeja ngwena mikä aibe kwete aune ñaka ngübadre kwin, ye ngwane kä rikai braibe ta obeja ye kwandi bren ie aune di ñakare”. Akwa, obeja ngübata kwin angwane täi dite aune ñaka bren.

² Ye erere arato, nitre kädekani obeja Ngöbökwe ngübakäre tä obeja kratire kratire ngübare kwin angwane konkrekasion tädi kwin kukwe ja üairebiti. Ngwen törö jai, “obeja ngibiaka ñakare [...] amne di ñakare ja ngibiakrä rüe ngäniene, aibe kisete tä nebe dräre” ye kwrere nitre kwati namani tuin Jesús ie yebätä namani tuin bobre ie (Mat. 9:36). ¿Ñobätä nitre ye nämene kore? Ñobätä ñan aune nitre nämene kädekani Kukwe Ngöbökwe driekäre ye nämene ja bämike jerekäbe, jondron nuainne rubune aune nämene kukwe ribere krubäte. Nitre ji ngwanka Israel käne ye ñaka nämene obeja dimike aune buke, ñakare aune nämene “tribe kri doboko” mike kötärä (Mat. 23:4).

3. ¿Nitre umbre konkrekasionte tä obeja jie ngwen kukwe ja üairebiti ye rabadre dre ngwen törö jai?

³ Nitre kristiano tä kädekani obeja ngübakäre ye kisete sribi kri krubäte tä mikani. Obeja Jehovakwe aune Jesukwe ngübata kwetre. Jesus “ni obeja ngibiaka kuin” ye kräke obeja ye ütiäte krubäte (Juan 10:11). Jesús obeja kökanintari ja “däriebti” (1 Cor. 6:20; 1 Ped. 1:18, 19). Obeja tare krubäte kwe yebätä ja töi jeñebiti ja nire biani kwe kräke. Jesukristo, Ngöbö monsoi ye “obeja ngibiaka kri”, aune nitre umbre tä sribi nuainne ye niarata jie ngwen ye niaratre ngwandre törö jai (Heb. 13:20).

4. ¿Dre mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

 ⁴ ¿Nitre umbre rabadre obeja ngübare ño? Nitre jökrä konkrekasionte yei ribeta rabadre nitre “jie ngwianka ye kukwei mik[e] täte”. Akwa, nitre umbre yei nieta “nitre tä mikani ngibiadre munye, ye munkwe ñan ja mika dänkiene” (Heb. 13:17; mäkwe ñäkä 1 Pedro 5:2, 3 yebätä). Ye medenbätä, ¿nitre umbre obeja jie ngwandre ño aune ñaka bikadre kri obeja yebätä? O, ¿nitre umbre dre nuaindre obeja ngübakäre kwin aune ñaka ja mike gobrainkäre?

5. ¿Kukwe nieta Jehovabätä Isaías 40:11 ye tä dre driere nie?

⁵ Isaías ni Ngöbö kukwei niekä käkwe niebare Jehová yebätä: “Ni obeja ngübaka ye kwrere obeja kwe ngübadi kwe. Kordero ye diain kisete kwe aune näin ngwena ja kise mrökate. Obeja tä ngäbäli ie kian bien ye jie ngwain kwin kwe” (Is. 40:11). Jehová bämikata kore yebiti mikata gare, nitre konkrekasionte tä di nekä aune nuain raba tare ye tä ngübarebiti. Obeja kratire kratire ngübadre ño ye gare nitre obeja ngübaka yei aune tä juto biare ngübakäre, ye erere arato konkrekasion tä dre ribere jai ye Jehová tä bien ietre kä jutobiti. Obeja ngäbä chi tä därere ye ngwane ni obeja ngübaka tä mike dänte jai aune ngwen ja mäträräbiti, ye erere arato nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane Jehová “ni [...] Rün [...] [ie] nita nebe ruentari tare” aune tä ni dimike kukwe yebätä. Nita ja tuin kukwe tare ben o nita jondron ribere jai ye ngwane niarata ni töi mike jäme aune ni miketa dite (2 Cor. 1:3, 4).

6. ¿Ni umbre tä obeja ngübarebiti ye rabadre ja ngwen ño Jehová erere?

⁶ ¡Ni Rün kä kwinbiti tä kukwe kwin bämike nitre umbre obeja ngübaka ye kräke! Jehová ye erere, obeja tä dre ribere jai ye niaratre tädre miketari ñärärä. ¿Ñobätä nuaindre kwetre? Obeja tä ja tuin kukwe meden ben aune tä dre ribere jai, ye rabai gare ietre angwane niaratre kukwe kwin niedi ietre aune dimikai (Prov. 27:23). Kukwe ye tä mike gare nitre umbre konkrekasionte rabadre kä denkä jai blitakäre ja mräkätre kukwebätä yebe aune kukwe nuin kwin. Kukwe tä ja mräkä kisete yete ñaka ja mike, akwa kukweta nemen bare konkrekasionte tuin ietre o kukwe nuata kwetre yebätä tätre ja töi mike, aune tätre juto biare “ni mda mdakwe jändrän ñakare abko die mika[käre]” (Hech. 20:35; 1 Tes. 4:11).

7. a) ¿Ezequiel aune Jeremías näire obeja Ngöbökwe ngüba nämene ño? b) Nitre obeja ngübaka ñaka obeja ngübabare yebätä Jehovakwe ñäkäbare ietre, ¿ye tä dre driere nitre umbre yei?

⁷ Nitre obeja ngübaka kukwe ja üairebiti Ezequiel aune Jeremías näire ye nämene ja ngwen ño yebätä ani töbike, niaratre ñaka obeja ngübabare kwin yebätä Ngöbökwe ñäkäbare ietre. Nitre ye ñaka nämene obeja ngübarebiti yebätä obeja nämene nete aune nämene nemen nuäre kwetadre rüe ie. Niaratre ñaka nämene obeja jie ngwen kwin, ñakare aune nämene jondron denkä kän “ja ngüba[kä]re akwle” (Ezeq. 34:7-10; Jer. 23:1). Nitre tä nitre ja bianka kristiano jie ngwen tä kukwe ye arabe nuainne, ye medenbätä Jehová ñaka kain ngäbiti. Aisete, nitre umbre rabadre obeja ngübare ja tarebiti ye ütiäte krubäte.

8. Nitre töi nämene ñaka kwin yebätä Jesukwe mäträbare, ¿ye ngwane kukwe meden kwin bämikani kwe?

⁸ Ngöböta kukwe ribere ye ñaka tä nemen nuäre nuaindre obeja ruäre ie, ñobätä ñan aune niaratre därebare ngite. Kukwe nieta Bibliabätä mäträkäre ye ruäre ngwane ñaka mikata täte kwetre o ñaka tän kukwe ja üairebiti yebätä ñaka kukwe ruäre nuainne. ¿Ye erere ngwane nitre umbre dre nuaindre? Jesús nitre ja tötikaka kwe ngübabare bätärekä ye erere niaratre ja ngwandre, nitre ja tötikaka namani töbike nire rabai bäri kri Gobran Ngöbökwe yete,  ye ngwane Jesús ñaka namani rubun jötrö ngwarbe kräketre, ñakare aune diribare jankunu ietre aune mäträrebätä ne kwe ja töi mikadre bobre kwetre (Luc. 9:46-48; 22:24-27). Niaratre ngoto bätäninte kwe ye ngwane bämikani kwe ietre niaratre ja töi mikadre bobre, nitre umbre rabadre ja töi mike ye erere arato (mäkwe ñäkä Juan 13:12-15 yebätä; 1 Ped. 2:21).

9. ¿Jesukwe nitre ja tötikaka ben ye töi ükaninte ño?

⁹ Nitre obeja ngübaka ye kisete sribi meden nämene ye nämene gare Jesús ie, akwa apóstol kwe Santiago aune Juan ñaka töi nämene niara erere. Ye medenbätä, niaratre nibu tö namani ja tuai ütiäte Gobran Ngöbökwe yete. Akwa Jesús kukwe niebare ietre töi ükatekäre: “Nitre ñakare israelitare käta gobrane angwane, tätre kukwe miketbe tare ni mda mda mikakäre ja ngoto täni. Erere arato, nitre ütiäte krikri ñakare israelitare abko ni mda mdakwe mikadre ütiäte jae, abkokäre tätre bike krikri, ye abko gare kuin munye. Akwa mun ja töitikaka tibe, [...] mun ngätäite abko kukwe rabadre bä jene abko krörö: Nire nire tö rabai bäri ütiäte kri mun ngätäite ye abko käkwe sribidre ni bobre kwrere ni mda mdakrä” (Mat. 20:25, 26). Nitre apóstol rabadre ja ngübarebiti ne kwe ñaka rabadre ja mike apóstol mada ye däkiene.

10. a) ¿Jesús tö nitre umbre tuai obeja ngübare ño? b) ¿Ja töi mikadre bobre ye Pablo bämikani ño?

¹⁰ Jesukwe obeja ngübabare ye kwrere nitre umbre rabadre obeja ngübare ie niara tö. Niaratre rabadre sribire ja mräkätre konkrekasionte kräke, aune ñaka ja mike däkiene. Pablo kukwe niebare nitre umbre konkrekasion Éfeso yei ye tä mike gare niara töi nämene bobre. Niebare kwe: “Ti rükaba kena mun ngätäite kä Asiate nete abti kä nüke mtare tikwe nünanba ño mun okwäbti ye töre kuin munye [...] käre ti näma sribire ja moto jämenbti”. Apóstol Pablo tö namani nitre umbre ye tuai sribire töi bökänbiti aune töi bobrebiti ni mada kräke. Ye bitikäre niebare kwe ietre: “Ni mda mdakwe jändrän ñakare abko die mikadre bti, ye abko tikwe diriba munye” (Hech. 20:18, 19, 35). Arato niarakwe kukwe tikani nitre kristiano Corinto yei, ye ngwane mikani gare kwe niara ñaka nämene ja mike niaratre däkiene, ñakare aune tö namani niaratre dimikai Jehová mike täte kä jutobiti (2 Cor. 1:24). Erametre, Pablokwe sribibare ja dibiti aune ja töi mikani bobre kwe yebiti kukwe kwin bämikani kwe nitre umbre kä nengwane kräke.

11, 12. ¿Ni umbre raba ja mräkä dimike ño kukwe den jai?

¹¹ Nitre umbre konkrekasionte rabadre “Ngöbö kukwei metre diribare [ietre] [...] ye [...] dirire metre ni mda mdaye” (Tito 1:9). Akwa nuaindre kwe “ja moto jämenbti” (Gál. 6:1). Ni obeja ngübaka kwin ye rabadre töbike kwin ne kwe kukwe niedre kwe ye matadre ja mräkä brukwäte, aune ñaka rabadre kukwe nuainmana ja dibiti ie. Kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye mikadre gare ie ne kwe kukwe kwin diandre kwe jai aune kukwe meden nieta täräkwabätä abokän raba ja mräkä ye dimike yebätä ja tötikadre kwe ben. Kukwe meden diandre jai ye käkwe dimikai ño ja mäke Jehovabe ye mikadre gare kwe ie. Orasion nuaindre ja di käräkäre Ngöböi ye ütiäte krubäte ye rabadre mike gare ie arato (Prov. 3:5, 6). Kukwe jökrä ye kädriedre kwe ja mräkä yebe, angwane tuainmetre kwe kukwe den nuaindre akwle jai (Rom. 14:1-4).

¹² Nitre umbre tä kukwe niere o mäträre ye ngwane Biblia ye aibebiti nuaindre kwetre. Ye medenbätä, ütiäte krubäte kukweta Bibliabätä ye rabadre mike gare kwin jai aune Biblia tä dre niere ye aibe rabadre driere. Ye erere nuaindi kwe angwane ñaka rabai ja mräkätre mada töi mike kukwe nuainne ja dibiti. Niaratre tä kädekani obeja ngübakäre aune ni itire itire konkrekasionte dre diandre  jai ye ererebätä Jehová aune Jesús kukwe ükaite bentre ye niaratre ngwandre törö jai (Gál. 6:5, 7, 8).

13, 14. ¿Kukwe meden känti nitre umbre rabadre kukwe bämike obeja käne?

¹³ “Nitre tä mikani ngibiadre munye, ye munkwe ñan ja mika dänkiene” ye apóstol Pedro niebare nitre umbre konkrekasionte yei, akwa ye bitikäre niebare kwe “mun ara jire käkwe nüna kuin niaratre okwäbti” (1 Ped. 5:3). ¿Ni umbre kukwe ne mikadre ño täte? “Nire tö ja mikai nitre tödekaka Jesubti jie ngwianka” rabadre ja di ngwen kukwe ketebu ütiäte ne nuainne: rabadre “töbike kuin ja käne” bätä “mräkä jie tike kuin btä ngibiare kuin”. Rabadre kädekani ni umbrere yekäre rabadre “töbike kuin ja käne”, ye abokän kukwe nieta Ngöbökwe ja jie ngwankäre ye rükadre gare kwin ie aune ye ererebätä nünandre kwe. Rabadre töbike kwin käne aune ñaka rabadre kukwe niere niara töita ño ye ererebätä. Ne madakäre, mräkä tärä angwane rabadre jie ngwen kwin “ñobtä ñan angwane ni ie mräkä jie tika gare ñakare kuin käkwe ñan nitre jen Ngöbökwe gätäkä Jesu käbti ngibiadre kuin” (1 Tim. 3:1, 2, 4, 5). Nitre umbre tä ja töi mike ye erere angwane ja mräkätre konkrekasionte tä nemen tö ngwen ietre.

¹⁴ Kukwe madakänti nitre umbre rabadre kukwe kwin bämike arato, ye abokän kukwe drie. Jesukwe kukwe kwin bämikani niaratre kräke, niara nämene Kä tibienbätä ye ngwane kukwe kwin driedre ye namani ütiäte kräke. Ne madakäre, sribi ye nuaindre ño ye driebare kwe nitre ja tötikaka ben yei (Mar. 1:38; Luc. 8:1). Kä nengwane, nitre kukwe driekä tä kukwe driere nitre umbre ben ye tä dimike krubäte, ñobätä ñan aune nitre umbre tätre sribi ye nuainne kä jutobiti nitre diantarikäre aune tätre nuainne ño yebätä nitre kukwe driekä tä ja kite. Nitre umbre ye kisete sribi krubäte, akwa tätre kä denkä jai aune ja di ngwen kukwe driere ye tä nitre konkrekasionte töi mike ja ngwen niaratre erere. Nitre umbre tä ja tötike gätä kräke aune tä blite siba, bätä sribi mada nuainne, ñodre Ju ja Ükarakrö mikata bä nuäre aune ükateta, ye ngwane tätre kukwe kwin bämike arato (Efes. 5:15, 16; mäkwe ñäkä Hebreos 13:7 yebätä).

15. Kukwe medenbätä nitre umbre tä obeja tuinbiti ye mäkwe mika gare.

¹⁵ Obeja tä träine o rabadre bren ye ngwane ni obeja ngübaka kwin ye käkwe bengwairebe kräkäi mikadre. Ye kwrere arato, nitre umbre rabadre nitre konkrekasionte tä ja tare nike o tä di nekä kukwe ja üairebiti ye dimike biarebe. Ja mräkätre niena umbre aune nitre tä bren ye tä jondron ribere jai, akwa kukwe kwin niedre ietre kukwe ja üairebiti ye bäri ütiäte dimikakäre (1 Tes. 5:14). Arato, “jändrän kämekäme mdei tä krübäte ni bati batiye” yebe monsotre ruäre tä ja tuin (2 Tim. 2:22). Ye medenbätä, nitre konkrekasionte tuadrebiti käre, ne kwe niaratre tä  ja tuin kukwe meden ben ye mikadre gare jai aune dimikadre texto Bibliabätä yebiti. Kukwe tare jämi nemen bare ye känenkri ükateta ye köböire kukwe tare ye ñaka ririai bäri.

16. Nitre ruäre konkrekasionte tä ja di ribere ja üairebiti, ¿ye ngwane nitre umbre rabadre dre nuainne?

¹⁶ Akwa, ja mräkä jatadre di nekä ja üairebiti kukwe ruärebätä, ¿ye ngwane nitre umbre dre nuaindre? Santiago, ni ja tötikaka Jesube käkwe tikabare: “Ni ruäre tä bren mun ngätäite angwane, nitre ni jie ngwianka nitre gätäkä Jesu käbti ngätäite yete, ye munkwe kärä blite Ngöböbe kräke angwane, ni Dänkien käbti aseite kekadre kwetre ni bren yebti. Ye abko, tödekadre kwatibe Ngöböbti kwe, käkwe blitadre Ngöböbe ni bren ye kräke angwane, ni bren ye jatadita mobe amne rabadita kuinta Ngöbö diebti. Erere arato, nane ja mikani ngite kwe Ngöbö rüere [...] ne ngwane, Ngöbökwe ngite ye diandikä mento btä arato” (Sant. 5:14, 15). Nane ni iti bren ja üairebiti ñan nitre umbre kärädre ja dimikakäre, akwa kukwe ye rabadre gare nitre umbre yei angwane jötrö ngwarbe rikadre dimike. Nitre tä ji ngwen käne oradre Ngöböi ja mräkä ben aune ja di kärädre kräke, bätä ja mräkätre tä ja di ribere ye ngwane tä dimike yebiti tätre bämike, niaratre ye obeja ngübaka kwin kukwe ja üairebiti aune tätre obeja töi mike jäme (mäkwe ñäkä Isaías 32:1, 2 yebätä). *

17. ¿Nitre umbre tä ja ngwen ni “obeja ngibiaka kri” ye kwrere angwane kukwe meden tä nemen bare?

¹⁷ Nitre umbre kristiano tä sribi nuainne ye ngwane tätre ja di ngwen ja ngwankäre Jesukristo, ni “obeja ngibiaka kri” kwrere. Sribi nuainta kwetre ye tä kukwe kwin mike nemen bare obeja jökrä ye kräke aune tä dimike nirien kukwe ja üairebiti. Niaratre tä ni dimike ye tä ni töi mike debe bien Jehovai aune käikitekä, ñobätä ñan aune niara ye Ni Obeja Ngübaka bäri kri.