DEKÄ ngwarbe meri iti niki jubäre aune jondron mikani ngwäte kuni ie jukwebätä. Dini kisete kwe aune nibi nikren kwärikwäri, akwa ni ñaka jutuani ie näin ji ngrabare. Ni iti käkwe jondron ye mirite deu kä yekänti. Krire niara tä jondron ye tuinte angwane, jötrö ngwarbe nikita kä teri aune jukwe diri jabiti kwe. Ye nunie kwe ñobätä ñan aune tärä aune täräkwata tä blite Bibliabätä ñäkäibare gobrankwe ye tä niara kisete. Tärä aune täräkwata ye kiti dime ja mäträräbätä kwe aune käbube debe bini kwe Jehovai mrö ja üaire ütiäte yebätä.

Kukwe ye erere nämene nemen bare juta Alemani yekänti kä 1930 näire. Nitre nazi namani gobrane kä 1933 ye ngwane, nitre testiko Jehovakwe nämene sribi Ngöbökwe nuainne ye ñäkäibare kä jökrä känti. Richard Rudolph abokänbiti kä niena 100 * biti bäri ie törö: “Ni kä nebätä tä kukwe ükete ye ñaka raba sribi Jehovakwe nuainta ye ketebätä nämä gare kwin nunye”. Tä kukwe ne niere arato: “Tärä aune täräkwata tä blite Bibliabätä ye nun nämä ribere jai ja tötikakäre aune kukwe driekäre. Akwa, ñäkäiba gobrankwe ye ngwane ñaka rababa nüke nun kisete nuain nämä käne ye erere, aune nunkwe sribi Ngöbökwe nuaindi ño ja känenkäre ye nun rababa ngwentari jai”. Richard ie nükani gare jötrö ngwarbe niara raba ja mräkätre dimike kukwe ñan nuainbare yebiti: näin deu ngutuäbiti ta (Juec. 9:36).

Ni rikadre jankunu ñö Elba yebiti mintukwäre angwane ni rabadre kä Montes Gigantes (Krkonoše) yekänti, kä nengwane kä ye tä juta Checa bätä Polonia ye ñäkebiti. Ngutuä niken jatäri ye nemen 1,600 metros (5,250 pies), ngutuä yebiti nieve nemen krubäte. Sö krä ti kä kwatire kwatire te nieve tä nemen ngutuä yebiti kwin 3 metros (10 pies) kuintubu. Ñongwane kä rabai kwin aune käme ye ñaka gare, yebätä nitre kä mikaka gare jai tä nakain jäme muta jüben tibien krubäte yei.

Siklo kwati te ngutuä jatäri ye tä kä keta kabre ñäkebiti. Kä ye ñaka kwin yebätä nitre kraka jite ye ñaka nämene nemen kä yekänti, aisete nitre kwati nämene jondron tike gore kwärikwäri. Kä 1930  yete ngutuä ye nämene juta Alemania bätä Checoslovaquia ñäkebiti, ye ngwane nitre testiko Jehovakwe abokänbätä kä jürä ñaka nämene käkwe nänbare ngutuä yebiti ta. ¿Ñokäre nuainbare kwetre? Tärä aune täräkwata tä blite Bibliabätä döräikäre juta yete. Richard abokänbätä kä jürä ñaka nämene aune nämene bati käkwe sribi ye nuainbare arato.

Richard tä niere: “Bämän kratire kratire nämä krüte ye ngwane, nun bati bati ni kükü nämä niken ngutuäbiti ta, nun jökrä nämä ja ngwäkite ni kä mikaka gare jai ye erere. Nun nämä näin ora krämä ngutuäbiti ta rabakäre kä Špindlerův Mlýn yekänti”. Kä ye nemenkä 16 kilómetros (10 millas) Checoslovaquia yekri aune kä yekänti hotel krubäte kübiakäre nitre kä mikaka gare jai yei. Kä ye näire nitre kwati juta Alemania yekänti nämene nüne yete arato. Nitre ye ngätäite ni iti jondron kwetadre nökaka nämene nüne, ni ye käkwe ja mräkätre dimikani. Carreta mäkäte nämene kwe mädäbätä nitre kä mikaka gare jai ngwankäre, ye arabebiti nämene niken jondron mikani ngwäte ye den tren nämene nemen nünenkä yekänti, jondron ye juan nämene kä Praga yekänti. Ye bitikäre, niara nämene niken ngwena mikä ükakrö nämene jondron nire kräke yekänti aune nämene üke yete. Kä yekänti ja mräkätre nämene niken jondron mikani ngwäte ye den döräikäre juta Alemania.

Richard tä niere jankunu: “Mikä ükakrö nämene jondron nire kräke yekänti nun nämä nemen angwane, nun nämä jondron ye mike ere mochilate jai. Mochila ye sribebare jondron doboko krubäte ngwankäre. Nun itire itire nämä 50 kilos [100 libras] ngwen mochilate”. Niaratre nämene näin deu ne kwe ñaka gadre. Ñänä nämene nekä ye bitikäre nämenentre niken aune kä ngwen känenkri nämenentre nüketa. Ernst Wiesner, nämene kädekani ni tuabitikä kä ye ngwane, dre dre nuain nämene ne kwe niaratre ñaka gadre ye niara tä mike gare: “Ja mräkätre nibu nämä niken käne aune nämä ngätäi ni ruäre ben ye ngwane, nämä foco trä yebiti kukwe ye mike gare. Ja mräkätre nämä näin köre 100 metros [328 pies], tribe dobo ngwen mochilate ye nämä foco trä ye gain angwane, nämä ngitie kä dubete. Ja mräkätre ye nämä nemen kwekebe yete, ja mräkätre nibu kukwe mikadre gare ietre ye ngübakäre. Bämän kratire kratire niaratre nämä nuainne bä jene”. Nitre  kraka juta Alemania yekri dän azul (blure) kitani jabätä ye ñan aibe nämene ja mike rüere.

Richard ie törö: “Bati tikwe sribiba dekä nükebe kä raire deu, aune ja mräkätre rikaba käne ye jiebiti ti rikaba mrä. Kä rababa iko krubäte aune muta rababa jüben tibien krubäte. Ti nämä grükekä kä tibo yebätä akwa ti nämä näin jankunu. Ye bitikäre, ti riateba kri pino ngätäite ta aune tikwe nuaba ora kabre te rabakäreta jite. Nitre kwati kä mikaka gare jai nämene krüte kukwe ye erere kisete. Ja mräkätre jatabata ja jiebiti ye ngwane ti gätäba bentre dekä”.

Ja mräkätre braibe abokänbätä kä jürä ñaka nämene käkwe nänbare ngutuä yebiti ta kä komä näre bämän kratire kratire te. Kä tibo näire jondron nänkäre nieve yebiti o jondron sribebare tribe ngwankäre nieve yebiti niaratre nämene tärä ngwen ta. Ruäre ngwane, ji nänkäre nitre nänkä ngutuäbiti ta yei ye jiebiti ja mräkätre gre nämene niken kä ngwenbiti. Ne kwe nitre rabadre nütüre niaratre ye abokän kä mikaka gare jai aune ñaka jürä ngwandre jabätä, niaratre yebe ja ngwaitre merire nämene niken siba. Ja ngwaitre ye nämene niken käne aune kukwe nämene nakainkä ye ngwane niaratre nämene sobro kite kwinta.

¿Nitre nänkä dibire ye nämene nüketa angwane dre nämene nemen bare? Jötrö ngwarbe tärä ye döräi nämene. ¿Nuain nämene ño? Tärä ye mika nämene ngwäte ne kwe jabun mikani ngwäte nütü rabadre aune jänämene niken tren nüke Hirschberg yekänti. Ye bitikäre, juan nämene kä keta kabre Alemania yekänti, nini párrafo kena ye erere. Niaratre kukwe ükaninte tärä ngwankäre gore ye nitre ruäre nämene nuainne, akwa ni iti gadre gobrankwe angwane nitre mada ye rabadre kukwe tare te arato. Bati kukwe ye erere namani bare, niaratre jökrä nämene jäme angwane gani gobrankwe.

Kä 1936, kä tärä ükakäre ye kwani juta Berlín ye ken. Kä Hirschberg yekri jondron mada mada juani ye ngätäite jondron ketamä nämene mikani ngwäte aune nirekwe juani ye ñaka nämene tikanibätä. Nirekwe tärä okwä tikani ye nükani gare guardiatre yei angwane ni iti sribi ye jie ngwanka kani ngite kwetre. Ye bitikäre, nitre nibu nakani ietre, iti abokän Richard Rudolph. Nitre nimä käkwe mikani gare metre ietre nämene sribi ye nuainne, ye köböire ja mräkätre namanintre tärä ye ngwen jankunu ngutuä yebiti ta. Aune batire batire namani ñaka nuäre nuainkäre niaratre kräke.

Mekerabe tärä ngwan nämene mochilate ngutuä Montes Gigantes yebiti ta ye köböire mrö ja üaire ütiäte krubäte namani nitre testiko Jehovakwe nünanka Alemania yekwe. Akwa ngutuä ye ñan aibe känti ta tärä ngwani. Kä 1939 nitre rükä nazi käkwe kä Checoslovaquia diani jai ye ngwane, ja mräkätre kä mada diani jai tärä ye ngwankäre ta. Juta Alemania, Francia, Países Bajos aune Suiza ye nämene ja ken, ye medenbätä nitre Testiko ja nire mikani kukwe tare te mrö ja üaire biankäre ja mräkätre rüe nämene nakainkä yei.

Kä nengwane tärä keta kabre raba nemen nikwe aune ni törbadre ño ie ye erere ni raba denkä jai. Batire batire tärä mrä biandre nie Ju ja Ükarakrö yete o nikwe diandrekä jai jw.org yekänti angwane, ja di ngwani krubäte köböire tärä nükani ni kisete yebätä nikwe töbikadretari. Ñaka nänbare ngutuäbiti ta nieve krubäte yekänti, akwa ja mräkätre kwati sribibare ja dibiti aune ja brukwä tätebiti ne kwe tärä ye rabadre nikwe.