1, 2. ¿Ñobätä kä nengwane kukwe ngwarbe nieta krubäte käbiti tibien, aune drebiti nuainta? (Üai kena mikadre ñärärä.)

NI NGÖKATA aune kukwe ngwarbe nieta ye nuainta mantre jetebe ni näire. Kukwe ye nemen bare, ñobätä ñan aune Biblia tä niere metre Diablu ni kä jökrä gobrainkä, yei ni ngöka gare (1 Tim. 2:14; 1 Juan 5:19). Kä ne kitera krüte aune “kä kitera neme braibe” Satana käne yebätä tä bäri rubun (Apoc. 12:12). Ye medenbätä, nitre tä ja mike niarakri ye tä ja töi mike bäri kukwe ngwarbe niere aune tä nuainne bäri nitre Ngöbö metre mikaka täte ngökakäre.

² Ruäre ngwane, televisionte, periodicobätä aune Internet yebiti nitre ngökata o kukwe ngwarbe mikata gare nitre testiko Jehovakwe aune kukwe mikata täte kwetre yebätä. Kukwe ngwarbe nieta ye köböite nitre ruäre tä nemen ni jürä ngwen jabätä o nemen rubun.

3. ¿Dre käkwe ni dimikai ne kwe ñaka ni ngökadre?

³ Diablu tä kukwe nuainne ni bämikakäre käme kukwe yebe ni raba ja tuin. Ngöbökwe Kukwe kwe biani nie ye tuin kwin nie, ñobätä ñan aune ye abokän “kuin ni [...] töi diankrä” (2 Tim. 3:16). Apóstol Pablo kukwe mikani gare nitre kristiano nünanka Tesalónica ie ye kätä mike gare niaratre ruäre ja tuanimetre ngökadre kukwe ngwarbe nie nämene yei. Niarakwe tikani ietre: “Munkwe ñan ja töi kwita[mana]”, kukwe ye arabe Biblia Ngöbö Täräe (tärä okwä ükaninte) tä kwite krörö: “Munta töbike nebätä, ye mun ñansi kwita jene jötrö ngwarbe” (2 Tes. 2:1, 2). ¿Kukwe kwin niebare ye tä dre driere nie, aune raba ni dimike ño kä nengwane?

4. ¿Nitre kristiano Tesalónica mikani mokre ño ‘köbö Jehovakweʼ yebätä? b) ¿Ni mikata mokre ño kä nengwane?

⁴ Pablo tärä tikani kena nitre kristiano Tesalónica ie mikakäre mokre ‘köbö Jehovakwe’ yebätä. Niara ñaka tö namani tuai “nüne kä ikote” aune ñaka kwandre jäme. Niaratre ye “nün[anka] kä ngwente Ngöbö träte”  yebätä rabadre mokre ye ngwani törö kwe ietre. Niebare kwe: “Ni tädre ngwäte [...] amne nikwe ja ngibiadre kukwe kämekäme ngäniene” (mäkwe ñäkä 1 Tesalonicenses 5:1-6 yebätä). Babilonia Kri o kukwe keta kabre ngwarbe kä jökräbiti ye gaite nita ngübare kä nengwane. Kukwe ye rakaikä ye ngwane köbö kri Jehovakwe kömikai. Ngöbökwe kukwe kwe mikai bare ño ye kite nüke gare bäri kwin nie. Arato, konkrekasion yebiti käre ni mikata mokre aune ye tä ni dimike ja ngwen ngwäte. Nikwe ja olo mikadre juto biare ye käkwe ni dimikai Jehová mike täte jankunu ja “töi [...] metre” yebiti, ye abokän nikwe töbikadre kwin meden gärätä (Rom. 12:1).

5, 6. a) ¿Pablo tärä tikabare ketebukäre nitre kristiano Tesalónica ie yete drebätä blitabare kwe? b) ¿Jesús köböire Ngöbö köböra dre nuainne, aune ni rabadre kukwe meden ngwentari jai?

⁵ Pablo tärä tikani kena nitre Tesalónica ie, ye bitikäre kä nikani braibe ta angwane tärä tikabare ketebukäre kwe ietre. “Nire nire ie Ngöbö gare ñakare amne ñan tä [...] kukwei kuin mike täte” yebe ni Däkien kukwe ükaite, angwane ja tare nikai kri ye mikani gare kwe (2 Tes. 1:6-8). Nitre ruäre konkrekasionte namani töbike krubäte köbö Jehovakwe yebätä, aune köbö ye rükadi jötrö ngwarbe namani nütüre ye mikata gare kapitulo 2 yekänti (mäkwe ñäkä 2 Tesalonicenses 2:1, 2 yebätä). Ngöbökwe ja kukwei mikai bare ño ye ñaka namani nüke gare jökrä nitre kristiano kena yei. Kukwe rabai bare niebare känenkri yebätä Pablo nämene blite ye ngwane niebare kwe: “Kukweta neme gare braibe amne, ni Ngöbö kukwei niekä ye abko gare ñakare täte. Ne aisete, [...] kukwe era erere mikadi gare täte kwe nie, aisete kukwe ñakare täte [...] ye ñan rabadi ütiäte mda” (1 Cor. 13:9, 10). Pablo, Pedro aune nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti nünanbare kä ye näire käkwe tärä tikani ye köböire nitre Tesalónica namani tödeke jankunu.

⁶ Köbö Jehovakwe ye känenkri nitre ruäre jatai kukwe metre tuenmetre aune ja mike rüere aune “ni jatadi iti Ngöbö rüere” *, ye Pablo mikani gare nitre töi ükatekäre. Ye bitikäre, nitre käkwe ja tuanimetre ngökadre ye ni Däkien Jesús käkwe  “gadikä”. Ñobätä kukwe ye nuaindi bätätre ye Pablo mikani gare: “Ñan tö kukwe era metre Ngöbökwe tarei” (2 Tes. 2:3, 8-10). Ni rabadre ngwentari jai: “¿Tita kukwe metre tarere bökän? Konkrekasion kä jökräbiti tibien kräke kukwe mrä mrä mikata gare täräkwata nebätä aune tärä mada sribeta yebätä, ¿ye tita ñäkebätä mikakäre gare jai?”.

7, 8. a) ¿Nitre kristiano kena ja tuani kukwe meden ben? b) ¿Nitre kristiano metre tä ja tuin kukwe meden ben kä nengwane?

⁷ Nitre kukwe metre tuametrekä aune ja mikaka rüere, tä kukwe ngwarbe driere ye ñan aibe ben nitre kristiano ja tuadre. Pablo tärä tikani Timoteo ie yekänti niebare “nita ngwian tarere, ye abko tä niken ni mike kukwe nuene blo blo ngwian diankrä jae”. Niebare kwe arato, ye köböite “ni ruäre [...] käkwe Jesu kukwei tuanimetre, abkokänti tä ja tare nike kri” (1 Tim. 6:10). Ni “töi kämekäme abko erere mdeita neme”, kukwe yebe ja tuadi kwetre arato (Gál. 5:19-21).

⁸ Pablo niebare “nitre ye abko ñakare Kristo kukwei ngwianka era metre”. Ñobätä konkrekasion Tesalónica mikani mokre kwe yebätä ni raba töbike. Konkrekasion yete nitre “jatadi ni ngökö arato, nitre tödekaka Jesubti diankäre jakri” (2 Cor. 11:4, 13; Hech. 20:30). Kä nikani ta angwane Jesukwe niebare konkrekasion Éfeso ie “ni ruäre diän diän tä nüne Ngöbö rüere [...] abko ben munta ja gete ñakare”, aune kwin niebare kwe ietre kukwe yebätä. Nitre kristiano konkrekasion Éfeso käkwe nitre apóstol kukwe ngwarbe niekä töi gabare aune nükani gare ietre nitre ye “ni ngökö” (Apoc. 2:2). Pablo tärä tikabare ketebukäre konkrekasion Tesalónica ie ye ngwane niebare kwe: “Ja mräkätre, mun mräkä mden mden tä nekete Jesukri, akwa [...] kukwe diribare nunkwe tä mike ñakare täte, ni yebe munkwe ñan ja geta jire chi abko nunta niere munye ni Dänkien Jesukristo käbti”. Ye bitikäre blitabare kwe metrere nitre kristiano “ñan tö sribi” yebätä (2 Tes. 3:6, 10). Nitre krene yebe ñaka ja ketadre niebare kwe ietre, aune niaratre ñaka ja ketadre jire nitre kukwe metre tuametrekä aune ja mikaka rüere yebe niebare kwe arato. Ja ketadre ni ye kwrere ben raba kukwe tare mike kisete, yebätä niaratre ñaka ja ketadre jire bentre. Kä nengwane kukwe ye ütiäte ni kräke arato (Prov. 13:20).

9. Nitre tä blite kukwe Bibliabätä mika ñaka gare yebätä o tä blite juta ükaninte Jehovakwe ye rüere, ¿Ñobätä nikwe ja ngübadrebiti nitre yebätä?

⁹ Ja tare nikadi kri aune kä käme ne gaite käi nibira ja ken krubäte, ye medenbätä kukwe niebare nitre kristiano kena yei, ye rabadre bäri ütiäte ni kräke kä nengwane. “Ngöbökwe ja moto mikani kuin” ni kräke ye nita kain ngäbiti, “akwa mtare [...] ñan trö kwita[dre] ie”, ñobätä ñan aune nüna kärekäre kä kwinbiti o kä tibienbätä ye raba nete nikän (2 Cor. 6:1). Nane, ni ja ükakrökä nibe jatadre blite kukwe Bibliabätä mika ñaka gare yebätä o jatadre blite juta ükaninte Jehovakwe rüere ye ngwane ni rabadre ja ngübarebiti (2 Tes. 3:13-15).

10. ¿Kukwe meden diribare nitre kristiano Tesalónica ie abokän rabadre ketete dime?

¹⁰ Pablo ja mräkätre nübaibare ja ngwen dite aune kukwe diribare ietre ye ketete dime (mäkwe ñäkä 2 Tesalonicenses 2:15 yebätä). ¿“Kukwe [meden] diribare” ietre? Nitre kukwe ngwarbe driekä tätre nütüre kukwe drieta kwetre ye tä Bibliabätä aune tätre mike ütiäte jai, akwa kukwe ye ñan ai gäräbare kwe. Jesús kukwe driebare, Pablo kukwe mikani gare aune nitre kristiano mada kukwe Ngöbökwe mikani gare abokän tä tikani Bibliabätä ye gäräbare kwe.  Ja mräkätre nämene konkrekasion Corinto ie Pablo kukwe kwin ne niebare: “Käre tita töre munye amne kukwe diribare tikwe munye, erere munta mike täte jökrä” (1 Cor. 11:2). Kukwe ye jatani ni töi kwin yekri, aisete tö ngwandre kukwe yei.

11. ¿Nire tä ja tuenmetre ngökadre raba kite kä mikete ño Jehovabätä?

¹¹ Pablo tärä tikabare nitre Hebreo ie ye ngwane mikani gare kwe kukwe meden ketebu köböite tödeka raba nete ni kristiano kän aune niken tibien (mäkwe ñäkä Hebreos 2:1; 3:12 yebätä). Ni “rikadre ji Ngöbökwe bäre mento” aune “trö kwitadre” Jehovai yebätä blitabare kwe. Nita rute ñö kräbäre aune ñö ye jatadre ru gitekä mentokwäre ye ngwane kenanbe nikwe ñaka gadre, ñobätä ñan aune ñö ye tä ru gitekä bätärekä bätärekä mentokwäre. Akwa nikwe ru gitadrekä ñö kräbäre nierare angwane ni rikai mentokwäre. Kukwe ketebu bämiri ye tä nemen bare nitre tä ja tuenmetre ngökadre yei aune ñaka tä tö ngwen kukwe metre yei.

12. ¿Jondron meden nuainta abokän raba ni ngwen di nekä kukwe ja üairebiti?

¹² Ni raba niere, ja mräkätre ruäre konkrekasion Tesalónica ja tuanimetre ngökadre. ¿Ye erere raba nemen bare nibätä kä nengwane? Jondron keta kabre tärä ni näkwitakäre aune raba kä denkä krubäte nikän. Ñodre, nitre tä kä denkä jai jondron tuin kwin ietre ye nuainkäre yebätä töbike. Niaratre tä ja näkwite redes sociales yebätä, kukwe tike aune juen jai kwärikwäri o kukwe mrä mrä mikata gare jadaka yebätä ye tätre mike gare jai mantre jetebe. Kukwe jökrä ye raba ni näkwite aune ñaka ni töi mike krubäte kukwe metre yebätä. Ye köböite ni jatadre ñaka orasion nuainne kä jutobiti, ni ñaka jatadre ja tötike Bibliabätä, ja ükökrö gätäbätä aune kukwe driere. ¿Dre nuaindre ne kwe ñaka ja tuanemetre ngökadre?

13. a) ¿Mikani gare ye erere nitre kwati töita ño? b) ¿Dre ni dimikai tödeka nikwe kriemike?

¹³ Tödeka nikwe kriemikakäre ni rabadre ngwen törö jai nita nüne kä ño te aune nitre tä nütüre ni ñaka tä nüne “kä mrä[te]”, nitre ye kwrere ben ja ketadre angwane raba kukwe tare mike nemen bare nibätä ye ngwandre törö jai arato. Apóstol Pedro kukwe tikabare nitre nünanka ni näire yebätä: “Ni[tre] jatadi [...] Ngöbö Kukwei mike yakrä jae, käkwe niedi krörö: ¿Kristo rükadita bobukäre kä nebtä niebare kwe abko ame? ¿Se ñan ngwarbe ni ngökata ya? Kristo ñan rükadreta, ñobtä ñan angwane ni mräkä känekäne krütanina jökrä, akwa Kristo ngämi nüketa amne kä dätebare ño kena abko erere kä tä ja täritäri abti kä nüke mtare, aisete ngwarbe ni ngökata, niedi kwetre” (2 Ped. 3:3, 4). Nita nüne “kä mrä” te ye ñaka käi kwitadrekä jabiti, yekäre ütiäte krubäte ni rabadre ñäke aune ja tötike mantre jetebe Bibliabätä. Nitre jatani kukwe metre tuenmetre aune ja mike rüere kirabe sete nükebe ni näire. “Ni jatadi iti Ngöbö rüere” niebare ye täbe nitre Ngöbö mikaka täte ngwen ja tare nike. Ye medenbätä, ni tädre ngwen törö käre jai köbö Jehovakwe ye nibira ja ken (Sof. 1:7).

14. ¿Kukwe drieta ye tä ni kriemike ño?

¹⁴ Nüke gare metre nie, kukwe kwin drieta käre ye ütiäte krubäte ja ngwankäre ngwäte aune ye köböire ni ñaka ja tuenmetre ngökadre. Jesukristo, ni Ji Dokwä ngwanka konkrekasionte käkwe nitre ja tötikaka ben juani nitre mada mike ja tötike siba, aune kukwe diribare kwe ietre, ye erere rabadre dirire jökrä nitre yei. Sribi mikani gare ietre ye käkwe niaratre kriemikai arato (Mat. 28:19, 20). Sribi ye nuainkäre kä rabadre juto nibätä. ¿Raba ruin nie ja mräkätre Tesalónica nämene kukwe driere krenbe kwärä aune ribe nämene ietre  yebätä? Ñakare, Pablo kukwe niebare ye ngwandre törö jai: “Sribi Ngöbö Üaikwe ñan dokwä täkä munkwe [o ñaka ötadre]. Erere arato, ni Ngöbö kukwei niekä, ye ñan kukwei mika ngwarbe munkwe” (1 Tes. 5:19, 20). Kukwe Bibliabätä rabai bare nita kädriere ye tä ni mike mokre, ¿ñan ererea?

15. ¿Nita ja tötike ni mräkätre yebe angwane drebätä ja tötika raba?

¹⁵ Erametre, ni tö ni mräkätre tare nikwe ye tuai kukwe driere kwin. Kukwe ye nuainkäre ja mräkätre ruäre tätre kä denkä jai ja tötikakäre mräkätre kwe yebe ye ngwane tätre ja kite kukwe driekäre. Nitre tä kukwe Ngöbökwe kukwe nuin kwin, dre nuaindre töi mikakäre bäri kukwe yebätä ye kädrie raba ja tötikata ni mräkätre yebe ngwane. ¿Ni rikadre nitre ye tuinbitita ye ngwane drebätä blita raba ben? ¿Kukwe meden raba nemen tuin ütiäte ietre? ¿Ora meden kwin tuabitikäre? Ja mräkätre kwati tä ja tötike mräkätre kwe yebe ye ngwane tätre kä denkä jai ja tötikakäre gätä kräke aune blitakäre gätäte siba. ¿Ni raba nuainne ye erere arato? Nikwe blitadre gätäte ye käkwe tödeka nikwe mikai dite aune ni ñaka ja tuainmetre ngökadre kukwe ngwarbe ie (Sal. 35:18). Ye medenbätä, nita ja tötike ni mräkätre yebe ye tä ni kriemike ne kwe kukwe meden mika ñaka gare Bibliabätä ye ni ñaka rabadre töbike krubätebätä aune nikwe tö ngwain käre kukwe drieta nie yei.

16. ¿Dre kätä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti mike töbike kwin aune ñaka ja tuenmetre ngökadre?

¹⁶ Kirabe nükebe ni näire kukwe rabai bare nieta Bibliabätä ye Jehovata mike gare juta kwe yei, ye abokän kwin krubäte. Nikwe töbikadre kukwe yebätä ye käkwe ni mikai tö ngwen jankunu jondron kwin yei. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti käkwe gobrandi Kristobe ye niaratre tätre ngübare. Jondron kwin ngübata kwetre ye tä niaratre mike töbike kwin aune ñaka ja tuenmetre ngökadre. Pablo kukwe niebare nitre Tesalónica ie, ye nieta niaratre yei tätre nütüre: “Mdakäre abko, ja mräkätre [...] nunkwe kuin niedre kärekäre munbtä Ngöböye [...]. Sribi Ngöbö Üaikwe mun mikakrä nüne deme Ngöbökrä amne munta kukwe metre Jesubtä mike era jae, ye köböire Ngöbökwe mun dianintari” (2 Tes. 2:3).

17. ¿Tärä 2 Tesalonicenses 3:1-5 tä ni dimike ño?

¹⁷ Nitre nünain kärekäre Kä tibienbätä ye ñaka rabadre ja tuenmetre ngökadre arato. Mätä tö ngwen kukwe yei angwane Pablo kukwe tikani nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti nünanka Tesalónica yei ye käkwe mä dimikai arato (mäkwe ñäkä 2 Tesalonicenses 3:1-5 yebätä). ¡Kukwe kwin nieta nie ni dimikakäre yebätä nita debe bien krubäte! Tärä tikani nitre Tesalónica ie ye tä ni mike mokre, ne kwe ni ñaka ja töi mikadre krubäte kukwe Bibliabätä mika ñaka gare yebätä o ñäke kukwe drieta nie ye rüere. Kä ne gate köböra aisete ni mikata mokre kukwe yebiti ye kwin krubäte.