1, 2. ¿Nitre apóstol rikadre Jesube Jerusalén ye känenkri dre nükani niaratre töite raba ruin nie?

“KÄTÄ merebe kwinta aune Sö tä nirienta. Nitre kä ngübabitikä Jerusalén käkwe Sö tuani klabare jändrin deu. Ye nibi gare Nitre Kukwe Ükatekä ie angwane sö nisán kömirira nini kwetre. Ye bitikäre, nitre kukwe mikaka gare juani aune ñukwä trä mikani kukwe ye mikakäre gare nükebe nete. Jesús rabadre Jerusalén Paskwa känenkri yekäre rikadre biarebe.”

² Jesús nikani mrä Jerusalén ye ngwane nitre apóstol nämene näin ben aune nämene Perea (Jordán kwäräkri) ye ngwane kukwe ye nükani niaratre töite raba ruin nie (Mat. 19:1; 20:17, 29; Mar. 10:1, 32, 46). Köbö kena sö nisán yebätä kömikani namani gare ietre, ye bitikäre nitre Judea käkwe köbö jätäbiti köbömä mikadre niken ta angwane Paskwa nuaindre kwetre köbö 14 nisán Ñänä rikadre nekä yete.

3. ¿Ñobätä köbö Paskwa nuainkäre ye rabai ütiäte ni kristiano kräke?

³ Köbö 14 abril 2014, Ñänä näin nekä ye bitikäre ni Däkien Mröbare ye ngwainta törö jai, ye rabai bare Paskwa käi arabe te. Köbö ye rabai ütiäte nitre kristiano metre aune nitre tö Ngöbö mikai täte ye kräke. ¿Ñobätä? Jesukwe kukwe biani nuaindre yebätä. Tärä 1 Corintios 11:23-25 tä niere: “Ni Dänkien Jesu kitani ngise, ye näire deo, ban diani kunti kisete kwe, käkwe kuin niebare btä Ngöböye, bti ötaninbtä kwe, käkwe niebare krörö: Ban ne abko ti ngätä tikwe. Ne mden abko tita bien müre ketadre mun kräke. Käre munkwe [...] [ngwandre] töre jae. Ye kwrere arato [...] uba döi basote diani kisete kwe”.

4. a) ¿Jesús ja nire biani Ngwanta Törö jai yebätä kukwe meden ngwandretari jai? b) ¿Jesús ja nire biani Ngwandre Törö jai ye nuaindre köbö medente ye tä nemen gare ño nie? (Recuadro  “Jesús ja nire biani Ngwanta Törö jai 2014” mikadre ñärärä.)

⁴ Jesukwe kukwe ükaninte ngwankäre törö kä kwatire kwatire yebätä mä tö kwain, ¿ñan ererea? Ye erere mä töita angwane mäkwe ngwantari jai: “¿Ti rabadre ja mike juto ño köbö ye kräke? ¿Jondron medenbiti kukwe ye bämikai?  ¿Nuaindi ño? ¿Köbö ye tikwe mikadre tuin ño jai? ¿Ban aune vino tä dre mike gare tie?”.

5. ¿Paskwa nuainkäre mrä nitre apóstol rabadre dre nuainne niebare ietre Jesukwe?

⁵ Jesukwe nitre apóstol juani kä ükete Paskwa kräke ye ngwane ñaka niebare kwe ietre rabadre jondron bätäkä ngwarbe mike kä yekänti; ñakare aune kä tädre ükaninte merebe aune kwin nitre nübaibare kwe ye kräke (mäkwe ñäkä Marcos 14:12-16 yebätä). Niaratre rabadre jondron ruäre känene kwetadre, aune rikadre ban ñaka mritani levadurabe aune vino tain ngwena. Mrö Paskwa kräke kwetani kwetre, ye bitikäre Jesukwe blitabare ban aune vino yebätä, ñobätä ñan aune yebiti kukwe bämikadi kwe.

6. a) ¿Paskwa kwetani ye bitikäre Jesukwe dre niebare ban yebätä? b) ¿Jesús ja nire biani Ngwainta Törö jai ye kräke ban sribedre ño?

⁶ Apóstol Mateo okwäbiti kukwe ye nuainbare, ye bitikäre niarakwe tikani: “Jesukwe ban dianba kunti kisete, käkwe kuin nieba btä Ngöböye, bti ötabtäba kwe, bti bianba kwe nun ja töitikaka benye, käkwe nieba: Ban ne [...] munkwe kweta” (Mat. 26:26). Ban Paskwa kräke yete levadura ñaka nämene, ye erere “ban” diani kwe yete levadura ñaka nämene (Éx. 12:8; Deut. 16:3). Ban ye sribebare trigo münü yebiti aune mritani ñöbe, levadura, mren aune jondron mada ñan nämene te. Levadura ñaka nämene ban yete, yebätä namani kwatare, nötare aune nuäre ötadrebätä. Kä nengwane, nitre umbre tä ribere känenkri ni madai rabadre ban sribere trigo münü mritani ñöbe yebiti (trigo münü yete jondron mada ñaka tädre) aune jondron ngwä yebätä aseite chi jüandrete ne kwe ñaka rukwadre. (Trigo münü ñaka angwane nuain raba aro, cebada, i münü, o jondron mada münü yebiti.)

7. ¿Jesukwe vino meden biani ñadre, aune Jesús ja nire biani Ngwanta Törö jai ye ngwane vino medenbiti kukwe ye bämikadre?

⁷ Mateo niebare arato: “Uba döi näma basote abko Jesukwe dianba kisete, bti kuin nieba btä kwe Ngöböye, bti bianba kwe nunye, käkwe nieba: Uba döi tä basote ne ñaen” (Mat. 26:27, 28). Jesukwe uva döi diani kisete (ñan uva ñöi mane diani kwe, ñobätä ñan aune uva öta aune ükakrö käi söi nikanina ta). Paskwa sribebare kena Egipto ye ngwane  ñaka vino ñani, akwa vino ñadre Paskwate ye Jesukwe ñaka ñäkäibare. Ni Däkien Mröbare ye nuainbare kwe angwane niarakwe vino biani ñadre. Ye medenbätä, Jesús ja nire biani Ngwanta Törö jai ye ngwane nitre kristiano tä vino yebiti kukwe ye bämike arato. ¿Vino meden bäri kwin kukwe ye bämikakäre? Jesús därie kwin metre, ye medenbätä vino biti niara därie bämikata ye tädre ñaka mritani dö brandy bätä jondron mada yebe. Vino tain o mada kädekata beaujolais, borgoña o chianti rürübäinta o sribeta gwi yebiti nuain raba.

8. ¿Ban aune vino tä dre bämike ye ñobätä ni kristiano tö mikai gare jai?

⁸ Ni Däkien Mröbare ye nitre apóstol ngwani törö jai, ye erere ni kristiano jökrä rabadre nuainne niebare Pablokwe. Nitre kristiano Corinto ie tikabare kwe: “Diribare tie abko erere tikwe diribareta munye [...] Jesu kitani ngise, ye näire deo, ban diani kunti kisete kwe, käkwe kuin niebare btä Ngöböye, bti ötaninbtä kwe, käkwe niebare krörö: Ban ne abko ti ngätä tikwe. Ne mden abko tita bien müre ketadre mun kräke. Käre munkwe [...] [ngwandre] töre jae” (1 Cor. 11:23, 24). Ye medenbätä, Jesús ja nire biani ye ni kristiano tä Ngwenta Törö jai kä kwatire kwatire te nükebe kä nengwane bätä ban aune vino tä dre bämike ye ni tö mikai gare jai.

9. ¿Jesukwe ban diani yebätä nitre kwati tä dre nütüre?

⁹ Jesukwe niebare “ne ti ngätä tikwe”, yebätä nitre kwati kukwe madabätä tä nütüre ban ye nikwitani Jesús ngätä erere. Akwa kukwe ye ñaka mikata gare kore. * Jesús nämene nire nitre apóstol ngwärekri aune ban te levadura ñaka nämene abokän niaratre kwetadre yebätä niaratre okwä nämene arato. Kukwe ye kätä mike gare Jesús nämene kukwe bämike ietre, nämene nuainne käre ye erere (Juan 2:19-21; 4:13, 14; 10:7; 15:1).

10. ¿Ni Däkien Mröbare ngwanta törö jai ye ngwane ban tä dre bämike?

 ¹⁰ Ban abokänbätä nitre apóstol okwä namani aune kwetadi kwetre ye nämene Jesús ngrabare bämike. Jesukwe ban ötaninbätä, akwa niara krä ñaka ötaninbätä, ye medenbätä nitre kristiano erametre nämene nütüre konkrekasion dianinkä Ngöbökwe abokän kädekata Bibliabätä “Kristo ngrabare” ye bämika nämene ban yebiti (Efes. 4:12; Rom. 12:4, 5; 1 Cor. 10:16, 17; 12:27). Akwa, niaratre ja tötikabare ye köböire nükani gare ietre, ban ye tä Jesús ngrabare bämike. Biblia tä niere, Jesús “ja tare nikani ja ngrabarebti” nememe niara jäkäni kribätä. Jesús “kötä mikani ngite nikwe yei”, ye medenbätä ni Däkien Mröbare ngwanta törö jai, ye ngwane ban tä niara ngrabare bämike (1 Ped. 2:21-24, TNM; 4:1; Juan 19:33-36; Heb. 10:5-7).

11, 12. a) ¿Jesukwe dre niebare vino yebätä? b) ¿Ni Däkien Mröbare ngwanta törö jai ye ngwane vino tä dre bämike?

¹¹ Ban tä dre bämike nibira gare nie, aune Jesukwe blitabare vino yebätä ye tä dre mike gare ye raba nüke gare nie arato. Texto tä niere jankunu: “Ye kwrere arato, mröbare ünän jökrä kwetre angwane, uba döi basote diani kisete kwe, bti niebare krörö kwe: Uba döi ne abko kukwe ükaninte btin Ngöbökwe abko rabadre bare täte jökrä ti däriebti ye bä mikakrä” (1 Cor. 11:25). Biblia keta kabre tä kukwe ye kwite Biblia Reina-Valera ye erere: “Copa ne kukwe ükaninte mrä ti därie ye köböire” (cursivas nuestras). Jesukwe copa niebare ye ngwane nämene blite vino yebätä. ¿Kukwe mrä ükaninte kwe ja därie yebiti ye abokän vino metrere? Ñakare. Jesukwe ja därie iainte meden vino ye nämene bämike.

¹² Kukwe Kwin Jesubätä tikani Marcokwe yete Jesukwe niebare: “Uba döi ne abko ti därie tikwe ara amne Ngöbökwe kukwe ükadite btin munbe ye abko rabadi bare täte jökrä ti därie nebti. Erere arato, ti därie rimiadite ni kwati kräke” (Mar. 14:24). Niara därie ribiainte “ni kwati kräke köböire ni kwati ngite Ngöbö rüere ye Ngöbökwe diandikä mento btä” (Mat. 26:28). Vino tain ye tä Jesús därie bämike. Ni diantari raba niara därie köböire, ñobätä ñan aune “ngite juanta ta nibiti” (mäkwe ñäkä Efesios 1:7 yebätä). *

13. ¿Kristo murie ketani Ngwanta Törö jai kä kwatire kwatire ye nuainta ño?

¹³ Jesús ja nire biani Ngwanta Törö jai yete mä rikadre kena nitre testiko Jehovakwe yebe angwane, ¿dre tuai mäkwe? Gätä ye nuaindi kä kwin merebe känti ne kwe ja rabadre ruin kwin nitre jökrä ie. Kriblü ruäre mikadi, akwa jondron bätäkä tuäre tuäre ükateta bieta kräke ye ñaka tuai mäkwe. Biblia tä dre mike gare Jesús ja nire biani yebätä ye ni umbre ie kukwe gare käkwe kädriei kwin aune nuäre, ne kwe rükadre gare nitre ie. Kristo murie ketani ni kökatarikäre ne kwe ni rabadre nüne käre ye ñobätä ütiäte ye mikai gare kwe nitre jökrä ie (mäkwe ñäkä Romanos 5:8-10 yebätä). Biblia tä mike gare nitre kristiano raba nüne kä ketebu känti ye mikai gare kwe arato.

14. ¿Kukwe kädriei Jesús ja nire biani Ngwanta Törö jai kräke ye ngwane kukwe meden ketebu mikai gare?

¹⁴ Keteiti, nitre kristiano braibe aibe nünain kä kwinbiti aune gobrandi kwetre Kristobe nitre apóstol erere (Luc. 12:32; 22:19, 20; Apoc. 14:1). Ketebukäre, nitre kristiano kwati Ngöbö mikaka täte metre ni näire käkwe nünandi kärekäre Kä tibien bä nuäre te. Ngöbö töi rabadre bare Kä tibienbätä tä nemen bare kä kwinbiti ye nitre kristiano tä ribere mekerabe jai, aune ye erere rabai bare (Mat. 6:10). Nitre nünain ño kärekäre kä kwin te ye Biblia tä mike gare (Is. 11:6-9; 35:5, 6; 65:21-23).

15, 16. ¿Ni Däkien Mröbare ngwainta törö jai ye ngwane dre nuaindi ban yebiti?

 ¹⁵ Kukwe kädriei ye jataira krüte ye ngwane ni kukwe kädriekä käkwe mikai gare, Jesukwe kukwe ribebare nitre apóstol ie ye nuaindi mada. Mirira gare käne ye erere, ban ñan mritani levadurabe aune vino tain yebiti kukwe bämikai. Ban aune vino ye mikai mesabiti ni kukwe kädriekä ye ken. Jesukwe dre niebare aune nuainbare ño kwe yebätä niara ñäkäi Bibliabätä. Ñodre, Mateo tärä tikani yete nieta: “Jesukwe ban dianba kunti kisete, käkwe kuin nieba btä Ngöböye, bti ötabtäba kwe, bti bianba kwe nun ja töitikaka benye, käkwe nieba: Ban ne abko ti ngätä” (Mat. 26:26). Ban ñaka mritani levadurabe ye Jesukwe ötaninbätä aune biani nitre apóstol nämene niara ken yei. Gätä 14 abril kräke, ban ñaka mritani levadurabe ötaninbätä ye mikai blatote.

¹⁶ Blato diainkä debe näre, ne kwe nitre ja ükaninkrö biandre jai ja jiebiti ye ngwane ñaka nuadre raire. Ñaka jondron keta kabre ükaite kukwe ye nuainkäre. Kena, orasion nuaindi jötrö ngwarbe, ye bitikäre blato ye biain jai jatäri jatäri, aune meden bäri kwin ye erere nuaindre. Jesús ja nire biani ngwaninta törö jai 2013 ye ngwane konkrekasionte ni ruäre käkwe ban kwetani aune ruäre käkwe ñaka kwetani ye erere rabaita bare kä nete.

17. ¿Jesukwe kukwe nuainbare vino yebiti ye erere nuaindi ño?

¹⁷ Ye bitikäre, Mateo kukwe tikani ye kädriei kwe: “Uba döi näma basote abko Jesukwe dianba kisete, bti kuin nieba btä kwe Ngöböye, bti bianba kwe nunye, käkwe nieba: Uba döi tä basote ne ñaen ja täritäri munkwe. Uba döi ne abko ti därie tikwe ara. Ngöbökwe kukwe ükadite btin munbe ye abko rabadi bare täte jökrä ti därie nebti. Erere arato, ti därie rimiadite ni kwati kräke köböire ni kwati ngite Ngöbö rüere ye Ngöbökwe diandikä mento btä (Mat. 26:27, 28). Kukwe ye erere nuaindi; oradi jötrö ngwarbe, ye bitikäre copa te vino tädi ye biain jai jatäri jatäri.

18. Jesús ja nire biani Ngwanta Törö jai ye ngwane nitre ruäre ñaka ban kwetai aune vino ñai, akwa ¿ñobätä ütiäte ni jökrä tädre gätä yete?

¹⁸ Jesukwe niebare erere, nire gobrandi ben kä kwinbiti ye aibe raba ban kwete aune vino ñain, biain jai jatäri jatäri ye ngwane (mäkwe ñäkä Lucas 22:28-30 yebätä; 2 Tim. 4:18). Kukwe ye kätä mike gare nitre ja ükaikrö gätä ye kräke ye jökrä bäsi tädi kukwe ye mrusaire jerekäbe. Akwa, niaratre tädre yete ye ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune yebiti tätre bämike Jesús ja nire biani murie ketadre ye ütiäte kräketre. Jesús ja nire biani Ngwanta Törö jai ye ngwane niaratre raba töbike jondron meden kwin raba nemen kwetre yebätä. “Ja tare nika[di] kri” ye ngwane “ni kä jökräbti temen [...] kwati” rabaite nire, nitre ye ngätäite niaratre raba nemen nire arato. “Dän bätäteta kuin tä nebe ngwen bürere, ye kwrere niaratre käkwe tödekani Jesubti angwane, ja bätäninte ni Kordero kwrere däriete kwetre”, ye erere niaratre rabai (Apoc. 7:9, 14-17).

19. ¿Ni raba ja mike ño juto ni Däkien Mröbare nuaindi ye kräke aune dre nuaindre ne kwe kukwe kwin rabadre nikwe?

¹⁹ ¿Ni testiko Jehovakwe Kä jökräbiti tibien käkwe ja mikai ño juto gätä ye kräke? Gätä ye känenkri nikwe bämän kabre te nitre kwati nübai. Arato, Jesukwe kukwe nuainbare aune dre namani bare kä 33 yete ye tä tikani Bibliabätä, kukwe yebätä nikwe ñäkäi köbö ye känenkri. Nikwe kukwe ükaite jai ne kwe ni tädre yete siba. Nikwe ja di ngwain nüke kantiko aune orasion nuaindi kena ye känenkri, ñobätä ñan aune ye köböire ni raba nitre nübaibare ye kain ngäbiti aune kukwe kädriei ye ñaka juen ja bäre. Nitre jökrä konkrekasionte aune nitre nübaibare käkwe texto Bibliabätä känändre ye käkwe dimikai krubäte. Ni tädi gätä yete yebiti nikwe bämikai Jesús ja nire biani ye nita mike ütiäte jai ja brukwä tätebiti, aune Jesukwe kukwe biani nuaindre nie ye nita mike täte: “Käre munkwe [nuain] kore ti ngwiankrä töre jae” (1 Cor. 11:24).