1. ¿Nitre tä jondron meden tuenmetre aune ñobätä?

NITRE töita kwatibe jondron ruäre tuanmetrekäre jondron bäri ütiäte kräke ye nuainkäre. Nitre rüne tätre ngwian kitekä, ja di ngwen aune kä denkä krubäte jai monsotre kwe dimikakäre ne kwe jondron kwin rabadre kwetre. Monsotre kwati töta nemen juta kwe käikitaikä, yebätä tätre ja töi mike ñaka ja kete krubäte ja ketamuko kwe yebe, ne kwe kä rabadrete ietre ja mikakäre juto Ja daka Olímpico kräke. Jesús jondron ruäre tuanimetre jondron bäri ütiäte nuainkäre. Niara törbadre akräke rabadre jondron bökäne krubäte o rabadre ja mike gure aune monso ngübare, akwa ja töi mikani kwe Gobran Ngöbökwe ye mike käne (Mat. 4:17; Luc. 9:58). Nitre ja tötikaka ben käkwe kukwe ye erere nuainbare Gobran Ngöbökwe mikakäre käne. Niaratre ye kräke Gobran Ngöbökwe ye namani bäri ütiäte, aune ja töi mikani kwetre sribi ye nuainne (Mat. 4:18-22; 19:27). ¿Ni abokän raba dre nuainne? Ni jökrä kukwe ne ngwantaridre jai: “¿Dre bäri ütiäte ti kräke?”.

2. a) ¿Nitre kristiano metre tätre dre dre nuainne? b) ¿Ja mräkätre tä jondron ruäre tuenmetre dre nuainkäre?

² Ni kristiano metre tö ja mäkäi käre Jehovabe rabadre jondron ruäre tuenmetre kukwe ütiäte nuainkäre. Ñodre, rabadre kä denkä jai aune ja di ngwen orakäre, ñäkäkäre Bibliabätä, ja tötike mräkätre kwe yebe, ja ükökrö gätäbätä aune kukwe driere (Jos. 1:8; Mat. 28:19, 20; Heb. 10:24, 25). * Nita ja di ngwen aune Ngöbö köböire kukwe drieta ye tä nirien bäri aune nitre kwati tä näin “ngutuä Jehovakwe” kokwäre (Is. 2:2). Ne madakäre, ja mräkätre tätre jondron ruäre tuenmetre sribikäre Betel, Ju ja Ükarakrö aune Ju Gätä Kri kräke sribere, kukwe ükete gätä krikri  nuainkäre o kukwe tare tä nakainkä käbiti tibien ye ngwane tätre niken ja mräkätre dimike. Sribi ye ñaka ribeta ja nire kärekäre ganainkäre, akwa ye ütiäte sribi Jehovakwe dimikakäre.

3. a) ¿Jondron ruäre tuanmetreta Gobran Ngöbökwe yebätä köböire dre kwin tä nemen nikwe? b) ¿Kukwe meden ngwandretari jai?

³ Kä nengwane, ni rabadre Gobran Ngöbökwe dimike bäri. Nitre kwati tä jondron ruäre tuenmetre sribikäre Jehová kräke ja brukwä tätebiti ye kwin krubäte, ¿ñan ererea? (Mäkwe ñäkä Salmo 54:6 yebätä.) * Nita Gobran Ngöbökwe ngübare ngäbiti aune nita ja töi mike mantiame, ye ngwane kä rabai juto nibätä aune kukwe kwin rabai nikwe (Deut. 16:15; Hech. 20:35). Ni itire itire rabadre ngwentari jai: “¿Ti raba jondron keta kabre tuenmetre Gobran Ngöbökwe yebätä? ¿Ngwian, ti die, jondron nuain gare tie aune kä diankata tikwe jai yebiti tita dre nuainne? ¿Sribi meden meden ti rabadre nuainne jankunu?”. Jondron bian nämene ja töi jeñebiti kirabe ye tä dre driere nie ye ani mike gare jai. Kukwe nebätä ja tötikai angwane ye ni dimikai Jehová mike täte kä jutobiti.

4. ¿Nitre Israel nämene jondron bien ye köböire kukwe meden kwin nämene nemen kwetre?

⁴ Nitre Israel kirabe nämene jondron bien ye aibe köböire ngite juan nämene ta bititre aune Jehová nämene kain ngäbiti. Jondron ruäre ribe nämene ietre aune ruäre nuain nämene kwetre ja töi jeñebiti (Lev. 23:37, 38). Jondron bian nämene kukwadre ye ngwane jondron nire ye kukwa nämene täte Ngöböi, ye bian nämene ja töi jeñebiti Jehovai. Templo Salomonkwe käi ngwani juto jabätä ye ngwane nitre Israel jondron biani kukwadre Ngöböi ye namani ütiäte krubäte (2 Crón. 7:4-6).

5. ¿Nitre bobre kräke Jehovakwe kukwe meden ükaninte?

⁵ Jehová ie nämene gare nitre jökrä ye ñan raba jondron ja erebe bien, aisete nitre itire itire rabadre jondron meden bien ye erere niara nämene ribere ietre. Kukwe ükaninte kwe yekänti ribe nämene kwe jondron nire biandre aune därie iandrete, ñobätä ñan aune “jändrän bäri kuin jatadre Kristo köböire abko bä mika nämane” kukwe yebiti (Heb. 10:1-4). Jehová ñaka ja töi mikani ribi aune dre dre bian raba nitre yekwe ye erere ribebare kwe ietre. Ñodre, ni iti Israel yekwe obeja o nibi ñaka nämene  biandre angwane, rabadre ütü bien jondron ye täte aune Jehová nämene kain ngäbiti. Kukwe ye köböire nitre bobre nämene jondron nire bien Ngöböi siba (Lev. 1:3, 10, 14; 5:7). Nitre nämene jondron nire ñaka ja erebe bien ja töi jeñebiti, yei Jehová nämene kukwe ketebu ribere.

6. ¿Nitre nämene jondron bien ja töi jeñebiti yei Jehová nämene kukwe meden ketebu ribere, aune ñobätä kukwe ye ribe nämene?

⁶ Kena, niaratre jondron kwin aibe biandre. Jondron nire kwin bian nämene kukwadre ye aibe Jehová nämene kain ngäbiti (Lev. 22:18-20). Ye medenbätä, jondron nire bren bian nämene angwane ñaka nämene kain ngäbiti. Ketebukäre, nire nämene jondron bien ni ye tädre kwin merebe aune ñaka ja mikani ngite. Ni ye tädre ñaka kwin Ngöbö okwäkänti angwane käne rikadre jondron ngwena ngite kwe ütiäre o kukwe ükaninte Ngöbökwe rüere kukwe nuainbare kwe ye ütiäre ne kwe rabadreta ja mäke kwin Ngöböbe (Lev. 5:5, 6, 15). Jondron nire biani kukwadre ja töi jeñebiti ye nire tädre ñaka kwin käkwe kwetadre angwane kukwe ükaninte Ngöbökwe ye ererebätä ni ye murie ketadre (Lev. 7:20, 21). Niaratre ye tädre kwin Ngöbö okwäkänti aune jondron kwin biandre kwetre ye ngwane kä rabadre juto bätätre aune töi tädre jäme (mäkwe ñäkä 1 Crónicas 29:9 yebätä). *

7, 8. a) ¿Ja mräkätre kwati tä jondron ruäre tuenmetre sribikäre bäri Gobran Ngöbökwe kräke yei jata nemen ruin ño? b) ¿Ni kristiano jökrä raba dre bien Jehovai?

⁷ Kä nengwane ja mräkätre kwati tä ja brukwä tätebiti sribire Jehová kräke. Tätre kä mike jutobätä aune tä nitre mada dimike yebätä jata nemen ruin kwin ietre. Ja mräkä tä Ju ja Ükarakrö sribere, aune kukwe tare tä nakainkä ye ngwane tä niken ja mräkätre dimike, niara tä mike gare kätä nemen juto krubätebätä kukwe ye nuainkäre. Niarata niere: “Kätä nemen juto ja mräkätre ngwärebätä aune Ju ja Ükarakrö mrä sribeta kräketre o kukwe tare tä nakainkä ye ngwane niaratre dimikata yebätä tätre debe bien, ye tita tuin angwane tä nüke gare tie ñaka ja di ngwani ngwarbe”.

⁸ Sribi nuainta Gobran Ngöbökwe kräke ye juta ükaninte Jehovakwe tä dimike käre kukwe keta kabrebiti. Kä 1904 ye ngwane ja mräkä Charles T. Russell käkwe tikabare: “Ni Däkien  [ni kristiano jökrä] kädekani ne kwe kä diankata jai, dre nuain raba kwe, sribidre ño ngwian kwe yebiti ye tä gare ietre, aune itire itire rabadre ja di ngwen jondron yebiti sribire ni Bökänkä käikitakakäre”. Jondron ruäre tuanemetre sribikäre Ngöbö Jehová kräke ye ñaka nuäre, akwa ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe (2 Sam. 24:21-24). Ye medenbätä, ni itire itire raba ngwentari jai: “¿Jondron tä tikwe yebiti ti raba sribire bäri kwin?”.

9. ¿Jesukwe kukwe niebare Lucas 10:2-4 ye raba ni jie ngwen ño?

⁹ Kä. Tärä aune täräkwata nikwe sribeta bätä kwitata, ju ja ükarakrö sribeta Ngöbö mikakäre täte, kukwe ükateta gätä kri nuainkäre, kukwe tare tä nakainkä ye ngwane nitre dimikata aune sribi mada nuainta ye kräke kä diankata aune ja di ngwanta krubäte. Köbö köböiti ye ora grebiti kräbokäbe. ¿Ni raba dre nuainne sribikäre kwin ora yebiti? Jesukwe nitre ja tötikaka kwe juani kukwe driere ye ngwane kukwe niebare kwe ye ni raba ngwen törö jai: “Munkwe ñan [...] köbö ngwentari ji ngrabare ni mda mdaye nünankakäre raire” (Luc. 10:2-4). Ni iti ja tötikaka Bibliabätä tä mike gare: “Köbö mikakäre ni madai nita dokwä mikete kuintubu o kise ngökö, akwa nitre nünanka kädrikri nämene küde kite krubäte ja ngärä aune ja mikete kuintubu bätä nemen ngükodokwäre ye nämene kä denkä krubäte niaratre yekän”. Jesús ñaka nämene nitre nänkä jiebiti ye töi mike niken nitre mada bäre aune ñaka blite jire ben, ñakare aune kä ñaka nämene krubäte ietre aune rabadre jondron bäri ütiäte nuainne yebätä kukwe ye niebare kwe ietre (Efes. 5:16). ¿Kukwe nieta ja jie ngwankäre ye ni raba mike täte aune kä denkä bäri jai Gobran Ngöbökwe kräke?

10, 11. a) ¿Ngwian bianta Gobran Ngöbökwe kräke yebiti sribita ño? b) ¿Kukwe nieta 1 Corintios 16:1, 2 tä ni töi mike dre nuainne?

¹⁰ Ngwian. Ngwian kitakata krubäte sribi Gobran Ngöbökwe nuainkäre. Nitre ni tuabitikä, nitre prekursor especial aune misionero ye dimikakäre ngwian kitakata krubäte kä kwatire kwatire te. Arato, kä 1999 ja känenkäre Ju ja Ükarakrö 24,500 sribebare juta känti ngwian ñaka krubäte ye kräke, aune 6,400 näre tä sribedre. Sö kratire kratire täräkwata Ni Mikaka Mokre bätä ¡Despertad! 100 millones imprimita. Ngwian bianta ja töi jeñebiti ye köböire sribi keta kabre ye nuainta.

¹¹ Nita ngwian bien ye ngwane Pablo kukwe niebare ni jie ngwankäre ye ni raba ngwen törö jai (mäkwe ñäkä 1 Corintios 16:1, 2 yebätä). Ngöbökwe niara töi mikani kukwe niere ja mräkätre Corinto yei. Niebare kwe raba nuainbare ietre angwane bämän kratire kratire ngwian diandrekä kwetre biankäre, aune ñaka rabadre bämän krüte ye ngübare ngwian rabadrete ietre ye biankäre. Kä nengwane, raba nemen angwane ngwian biandre nuäi ye nita mike biare biankäre (Luc. 21:1-4; Hech. 4:32-35). Nita ja töi mike mantiame ye ütiäte Jehová kräke.

12, 13. a) ¿Dre raba ni ketebätä ñaka sribire ni die aune jondron nuain gare nie yebiti Gobran Ngöbökwe kräke? b) ¿Jehová raba ni dimike ño?

¹² Ni die aune dre dre nuain gare nie. Ni die aune dre nuain gare nie yebiti sribita Gobran Ngöbökwe kräke ye ngwane Jehovata ni dimike. Ni di ñaka rabai ye ngwane niarakwe ni dimikai käbämikani kwe (Is. 40:29-31). Ja ñaka rabadre ruin töbätä nie aune ni rabadre nütüre ni mada ie sribi gare bäri kwin ni ngwä, ¿ye ngwane dre nuaindre? Jehovakwe Bezalel aune Oholiab tötikani ye erere raba ni tötike ngwandre törö jai (Éx. 31:1-6; üai bämikani kena mikadre ñärärä).

¹³ Ngöbö nikwe tä niere nie jondron kwin biandre ie aune ñaka käbäidre kän (Prov. 3:27). Templo ükate nämene ye ngwane Jehovakwe niebare nitre nünanka Jerusalén yei, “munta dre nuainne yebätä mun rabadre töbiketari”, ye abokän niaratre rabadre töbiketari kukwe nuain nämene kwetre yebätä (Ageo 1:2-5). Niaratre nämene ja töi mike jondron mada jiebiti  aune jondron bäri ütiäte ye käi kwitaninkä kwetre jabiti. Ni rabadre ngwentari jai arato: “¿Jehová töita dre dre ie ye erere tita nuainne? Nita dre nuainne yebätä ni rabadre töbiketari ne kwe ni rabadre ja töi mike sribikäre bäri Gobran Ngöbökwe kräke kä krüte nete”.

14, 15. a) ¿Ja mräkätre bobre tätre kukwe meden kwin bämike ni kräke? b) ¿Nikwe ja töi mikadre kwatibe dre nuainne?

¹⁴ Juta ruäre känti kukwe tare tä nemen bare mantre jetebe aune jondron täi nikata krubäte yekänti ja mräkätre kwati tä nüne, aune juta Ngöbökwe tä dimike (2 Cor. 8:14). Akwa, yebiti ta ja mräkätre ye tätre ngwian bien. Jondron braibe kwetre, akwa tätre bien ja brukwä tätebiti ye tä nemen tuin kwin Jehovai (2 Cor. 9:7).

¹⁵ Juta bobre kä África yekänti ja mräkätre tätre kä ükete chi jai nura nökakäre aune tätre jondron ye rürübäine sribi nuainta Gobran Ngöbökwe kräke dimikakäre. Juta ye arabe känti Ju ja Ükarakrö mrä mrä ribe nämene krubäte. Ju ja Ükarakrö sribe nämene ye ngwane ja mräkätre ye tö namani sribi nuain arato, akwa sribi ye köböi kitani nura nöka nämene kwetre ye käi näire. ¿Niaratre ja di ngwani nekä? Ñakare. Niaratre nämene niken rare sribire Ju ja Ükarakrö yebätä aune deu nämene nura nökö. ¡Ja di ngwani krubäte kwetre! Ja mräkätre ye tä nitre nünanbare Macedonia siklo kena ngwen törö nie. “Niaratre bäri bobre”, akwa niaratre tuanemetre ja mräkätre mada dimike ye ribebare kwetre (2 Cor. 8:1-4). “Jehovakwe jondron kwin biani [...] [nie] ye ererebätä” ni itire itire rabadre jondron bien, ye abokän ni bobre o ni jondron bökäne akwa jondron bian raba (mäkwe ñäkä Deuteronomio 16:17 yebätä). *

16. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe nita jondron bien Jehovai ye kadre ngäbiti kwe?

¹⁶ Akwa, ni rabadre kukwe ütiäte ngwen törö jai arato. Nitre Israel ye kwrere nita jondron bien ja töi jeñebiti ye ngwane jondron ye Jehová tä kain ngäbiti ye rabadre gare nie. Ni tädre mokre ne kwe ni ñaka rabadre sribi bäri ütiäte käi kwitekä jabiti. Ñodre, ni mräkätre ngübadre, aune jondron nuainta Ngöbö mikakäre täte ye mikete mrä. Nita kä denkä jai aune jondron nikwe yebiti nita nitre mada dimike, akwa kukwe ja üaire aune ni mräkätre tä dre ribere jai ye nikwe käi kwitadrekä jabiti ye ngwane ngwarbe ja di ngwanta. Nikwe kukwe ye nuaindre angwane jondron ñaka nikwe abokän nita bien ye kwrere rabadre tuin (mäkwe ñäkä 2 Corintios 8:12 yebätä). Arato, nita ja mäke Jehovabe ye ñaka käi kwitadrekä jabiti (1 Cor. 9:26, 27). Akwa, kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre ye ererebätä nikwe nünandre angwane, jondron ruäre tuanmetreta nikwe ye ñan ni mikai ulire, ñakare aune ja rabai ruin kwin nie bätä jondron bianta Jehovai ye niarakwe “kaen ngäbti ja moto kuinbti”.

17, 18. a) ¿Ja mräkätre tä jondron ruäre tuenmetre Gobran Ngöbökwe yebätä ye nita mike tuin ño jai? b) ¿Ni jökrä ja töi mikadre dre nuainne?

¹⁷ Kä jökräbiti tibien ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati tätre sribire bökän Gobran Ngöbökwe kräke, “jändrän biani kukwadre Ngöböye, bti dö kekata, ye kwrere” tätre nuainne (Filip. 2:17). ¡Niaratre ütiäte ni kräke kukwe nuainta kwetre yebätä! Ja mräkätre tä sribi Ngöbökwe ngübarebiti, ¿dre nie raba niaratre muko o monsotre kwe yebätä? Niaratre muko aune monsotre kwetre tä ja töi mike mantiame yebätä nita debe bien krubäte ietre arato.

¹⁸ Sribita nuaindre krubäte nie Gobran Ngöbökwe kräke. Nikwe oradre Jehovai aune ni raba sribi ye nuainne ño bäri yebätä töbikadre. Nikwe nuaindi ye erere angwane jondron kwin rabai krubäte nikwe kä nengwane bätä “kä [...] mrä” yete (Mar. 10:28-30).