1, 2. a) ¿Ñobätä ruäre ngwane jondron ñaka tä nemen tuin nie? b) ¿Kukwe meden gare nie Gobran Ngöbökwe yebätä?

KUKWETA nemen bare ye ngwane nitre kukwe tuaka ie kukwe ye ñan tä nüke törö ja erebe ye gare mäi, ¿ñan ererea? Ye erere arato, ni bren rikadre doctor yekänti aune kukwe niedre ie ye ñaka raba nüketa törö jökrä ie. O ni ruäre ie llave o lente tä ngwärekri akwa ñaka raba kwen ietre. ¿Ñobätä ye tä nemen bare? Nitre ja tötikaka tätre niere ni töta nemen jondron keta kabre nuain batibe ye ngwane kä ñan tä nemen tuin nie ye kwrere nita nemen. Ye tä mike gare ni abrä raba ja töi mike jondron keteiti aibe nuainbätä.

² Ni ie “kä ñan tuin” ye kwrere nitre kwati tä, ye medenbätä kukweta nakainkä kä jökräbiti ye ñaka tuin ietre. Kä 1914 ja känenkäre nitre ñaka tä kukwe nuainne ja erebe ye gare ietre, akwa Biblia tä dre niere kukwe yebätä ye ñaka gare ietre. Nikwe ja tötikabare Bibliabätä ye köböire nükani gare nie kä 1914 Jesús kädekani Reire kä kwinbiti ye ngwane Gobran Ngöbökwe ye nükani. “Gobran mäkwe jatadre. Mä töi ye erere rabadre bare, tä nemen bare kä kwinbätä, ye kwrere rabadre bare kä tibienbätä arato”, ribeta orasionte ye jämi nemen bare täte ye gare nie (Mat. 6:10, TNM). Ngöbö tö dre nuain ye rabadre bare Kä tibienbätä tä nemen bare kä kwinbiti erere, yekäre käne kukwe käme kä nebätä ye diandrekä.

3. ¿Nita ja tötike Kukwe Ngöbökwe yebätä ye köböire dre niena gare nie?

 ³ Nita ja tötike jankunu Kukwe Ngöbökwe yebätä, ye köböire kukwe niebare Bibliabätä ye tä nemen bare kä nengwane ye tuin nie. ¡Nitre mada abokän ie kukwe ye ñaka gare! Niaratre tö dre nuain aune kukwe kwetre ye aibebätä tätre ja töi mike, aune kukwe keta kabre tä mike gare Kristo tä gobrane kä 1914 ja känenkäre aune Ngöbö köböra mike kukwe ükete nitre kä tibienbätä ben ye niaratre ñaka gain. Kä niena raire mäbiti Ngöbö mikabätä täte akwa mä rabadre kukwe ne ngwentari jai: “¿Ti töi nämä ño kukwe nämene nakainkä käbiti tibien yebätä aune kä nengwane ti töi täbe ye erere?”. Mäkwe ja mikani Testiko bitinkä angwane mä raba ngwentari jai arato: “¿Drebätä tita ja töi mike metrere?”. Kukwe keta kabre nie raba kukwe ngwinintari ye mikakäre gare, akwa ani kukwe ketamä ütiäte mike gare jai abokän köböire gare nie Rei dianinkä Ngöbökwe köböra Ngöbö töita ño Kä tibien kräke ye mike nemen bare täte.

4, 5. a) ¿Kä 1914 yete ja känenkäre Jesús tä dre nuainne? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.) b) ¿Nitre tä näin mädä krämäbiti Jesús jiebiti ye tä dre bämike, aune kukwe niebare ye namanina bare ño?

⁴ Kä 1914 korona biani Jesukristo ie kä kwinbiti, nämene näin mädä ngwenbiti ye kwrere bämikani. Bengwairebe nikani mädä yebiti kä käme Satanakwe ye ganainkäre (ñäkädre Apocalipsis 6:1, 2 yebätä). Kukwe rabai bare nieta Apocalipsis kapitulo 6 yekänti, ye käkwe mikani gare Gobran Ngöbökwe ükaite ye bitikäre kukwe nuainta kä jökräbiti tibien ye jatai nirien bäri käme. Rü nuain, mrö nikadi, bren keta kabre rabai, aune kukwe mada kisete nitre krütai, nitre tä näin mädä krämäbiti Jesukristo jiebiti ye tä kukwe ye bämike (Apoc. 6:3-8).

⁵ Rü ye “kä jäme dia[in]kä jökrä nikän kä nebtä” ye mikani gare känenkri aune ye erere namani bare. Gobrantre juta keta kabre te aune nitre jene jene käkwe ja di ngwani ngwarbe sribikäre gwairebe. Rübare Kri Kena aune rü keta kabre nuainbare ja känenkäre ye käkwe metrere kä jäme ye dianinkä Kä tibienbätä. Kä 1914 ja känenkäre ngwian ganainta krubäte aune nitre ja tötikaka krikri tä jondron keta kabre nuainne, akwa mrönika täbe kri aune ye tä nitre mike ja tare nike käbiti tibien. Arato, bren keta kabre, kukwe tare tä nakainkä aune bren käme mada tä nitre kwati krubäte krärä kete kä kwatire kwatire te, ye gare ni jökrä ie, ¿ñan ererea? Ni nämene nüne braibe kä tibienbätä ye näire kukwe tare ñaka nämene nemen bare abokän erere tä nemen bare kä jökräbiti kä nengwane. ¿Kukweta nakainkä ye tä dre mike gare ye nüke gare mäi?

6. a) Kukwe rabai bare niebare Bibliabätä ye erere jatani nemen bare, ¿ye nire nire käkwe gani? b) ¿Niaratre ja töi mikani dre nuainne?

⁶ Rübare Kri Kena aune bren kädekani gripe española yebätä nitre kwati töi nämene. Akwa, nitre ñaka Judea ye käne kä namanina krüte, o “köbö kitani nuäi” ye jatanina nüke ye nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti nämene ngübare kä jutobiti kä 1914 yete (Luc. 21:24). Dre dre rabai bare ye ñaka nämene gare täte ietre, akwa kukwe ütiäte rabai bare Gobran Ngöbökwe yete kä 1914 näire yebrä nämene gare ietre. Kukwe rabai bare niebare Bibliabätä ye jatani nemen bare ye gani kwetre angwane, ñaka kä jürä ngwani kwetre jabätä Gobran Ngöbökwe namanina gobrane ye mikakäre gare. Niaratre kukwe mikani gare ye dokwäre nitre kwati namani ja mike rüere, aune kukwe ye namani bare juta keta kabre te ye käkwe mikani gare metre kukwe niebare Bibliabätä ye erere jatani nemen bare. Kä nikani ta yete, nitre ja mikaka Gobran Ngöbökwe rüere käkwe kukwe ñaka kwin ükaninte nitre Jehová mikaka täte rüere. Ne madakäre, niaratre nuainbare tare, kitani ngite, gökaninkä,  täkäni kürübiti o dokwä tikaninkä (Sal. 94:20; Apoc. 12:15).

7. ¿Kukweta nakainkä käbiti tibien ye tä dre mike gare ye ñobätä ñaka nüke gare nitre kwati ie?

⁷ Kukwe keta kabre tä mike gare Gobran Ngöbökwe niena ükaninte kä kwinbiti, ¿ñobätä nitre kwati ñaka kukwe ye gain? Kukwe rabai bare nieta Bibliabätä ye tä nemen bare aune juta Ngöbökwe tä mike gare mekerabe, ¿ye ñobätä ñan tuin ietre? ¿Akräke tätre ja töi mike kukwe tuin ietre ye aibebätä? (2 Cor. 5:7.) Niaratre töita ja aibebätä, ¿yebätä Ngöböta kukwe nuainne ye ñaka tuin ietre? (Mat. 24:37-39.) ¿Nitre gobrainta Satanakwe tä kukwe niere aune kukwe nuainne yei niaratre tä ja töi kwitamana? (2 Cor. 4:4.) Ja töi mikadre kukwe ja üaire yebätä aune tödekadre ne kwe dre dre tä nemen bare kä kwinbiti ye rükadre gare nie. Kukweta nakainkä ye nüke gare nie aune ni ñaka tä ni ie kä ñan tuin ye kwrere, ¡ye tä kä mike juto nibätä!

8-10. a) ¿Kukwe nieta 2 Timoteo 3:1-5 ye tä nemen bare ño? b) ¿Dre kätä mike gare kukwe käme ye nuainta bäri?

⁸ Kukwe ketebukäre ne tä mike gare Gobran Ngöbökwe köböra kukwe ükete Kä tibienbätä: nitre tä ja töi mike bäri käme köbö kwatire kwatire yete. Kä nikanina 100 ta yete kukwe nieta 2 Timoteo 3:1-5 ye tä nemen bare, aune ye tä nakainkä kä jökräbiti tibien. ¿Kukwe ye tä nemen bare metre ye tuin mäi? Kukwe keta kabre tä kukwe ye mike gare ye ani mike gare jai (ñäkädre 2 Timoteo 3:1, 13 yebätä).

⁹ Kukwe ruäre nuain nämene abokän nämene tuin käme ni mölöi aune ni ruai käi näire, akwa kä nengwane sribikänti, jondron dianta ja näkwitara, jadaka aune ja ngwäkita ye tuin ño yebätä töbikadre. Nitre nuainta tare aune ja mika gure käme ye nuainta mantre jetebe. Nitre tä ja gain ne kwe nire bäri rubun, nire ja mike gure bäri käme, o nire töi bäri käme ye rabadre tuin niaratre yebätä. Mekerabe kukwe mika nämene tuare televisionte ye nämene tuin käme, akwa kukwe ye arabe mikata tuare kä nengwane tuadre ni ja mräkäre jökrä ie. Ni brare o merire ja erebe nemen jabe ye mikata tuare krubäte jondron ja näkwitara aune ja ngwäkita yebiti, kukwe ye nuainta ne kwe rabadre tuin kwin nitre jökrä ie. Ngöböta kukwe ye mike tuin ño jai ye gare nie ye tä ni töi mike jäme (ñäkädre Judas 14, 15 yebätä).

 ¹⁰ Arato, monsotre nämene bike bäri ye nämene tuin ño ni mölöi aune ni ruai käi näire, akwa kä nengwane mikata tuin ño jai ye ngwandre törö jai. Monsotre nämene sö duen, dö ñain, bailare kämekäme ye nämene nitre rüne mike töbike krubäte. Kä nengwane, kukwe käme ye mikata gare mantre jetebe. Ñodre, monso abokänbiti kä kwäjätä biti kwärike käkwe monso mada kwelate täkäni kürübiti aune nibu murie ketani kwe bätä monso ni jätä biti nimä tä bren krubäte. Monsotre mada nämene dröbare käkwe monso chi merire kä kwä ökänbiti murie ketani tare krubäte aune monso chi merire ye rün bätä ngwaikrä metani tare kwetre. Kä kwäjätä nikanina ta yete kukwe käme nuainta kä Asia yekänti ye monsotre bati tä nuainne metrere nieta. ¿Kä ne ñaka tä bäri käme ye nire raba niere?

11. ¿Kukwe käme nuainta bäri ye ñobätä nitre kwati ñaka gain?

¹¹ Apóstol Pedro käkwe mikani gare kukwe ne rabai bare metre: “Kä mrä angwane, ni jatadi ruäre abko kukwe kämekäme mdei ietre, ye aibe kräke nünandi kwetre amne jatadi Ngöbö Kukwei mike yakrä jae, käkwe niedi krörö: ¿Kristo rükadita bobukäre kä nebtä niebare kwe abko ame? ¿Se ñan ngwarbe ni ngökata ya? Kristo ñan rükadreta, ñobtä ñan angwane ni mräkä känekäne krütanina jökrä, akwa Kristo ngämi nüketa amne kä dätebare ño kena abko erere kä tä ja täritäri abti kä nüke mtare” (2 Ped. 3:3, 4). ¿Ñobätä nitre tä töbike ye erere? Kukwe käme ye nuainta mantre jetebe ye medenbätä ñaka tä niaratre ngwen nikenkä. Ja ketamuko nikwe käkwe ja töi mikadre käme drekebe ngwarbe ye raba ni ngwen nikenkä. Akwa, nitre töi aune tätre ja ngwen käme ye tä kite nirien bätärekä bätärekä jatäri aune ni ñaka gain. Nitre tä kukwe nuainne ye käme ni kräke.

12, 13. a) ¿Ñobätä nikwe ñaka ja di ngwandre nekä kukwe tä nemen bare käbiti tibien yebätä? b) ¿Dre kätä ni dimike ja tuin “kukwe rabadi nakenkä taretare krübäte” niebare Pablokwe yebe?

¹² Apóstol Pablo käkwe ni mikani mokre kukwe nebiti: “Kä mrä angwane, kukwe rabadi nakenkä taretare krübäte” (2 Tim. 3:1). Ñaka niebare kwe ni ñan raba kä ngwen nüke jai kukwe yebätä, ye medenbätä ni ñaka rabadre kä jürä ngwen jabätä aune ja ngwen di nekä. Jehová, di kwe aune konkrekasion kristiano ye köböire ni raba ja tuin kukwe ño ño ben. Ni raba ja ngwen metre täte. “Di kri” ye Ngöböta bien nie aune ñaka tä nemen ja töbiti nikwe (2 Cor. 4:7-10).

¹³ Pablo blitabare kukwe rabai bare kä krüte yebätä angwane blita kömikani kwe kukwe nebiti: “Gare mai”. Kukwe ye tä mike gare kukwe tikani kwe ye rabai bare metre. Ye medenbätä, gare kwin nie nitre töi jatai bäri käme nükebe Jehovakwe gaite ye käi näire. Nitre ja tötikaka kukwe kira yebätä tä mike gare juta krikri kirabe yekänti nitre jatani ja ngwen bäri käme, ye ngwane juta ye nikani tibien. Nitre ñaka nämene ja ngwen käme krubäte abokän erere nuainta kä nengwane. Kukwe ye tä dre mike gare ye nitre kwati ñaka töibikare, akwa kä 1914 kukwe ye jatani nemen bare ye tä mike gare metre Gobran Ngöbökwe köböra kukwe mada nuainne.

14-16. ¿Kukwe meden ketamäkäre tä mike gare Gobran Ngöbökwe köböra nüke?

¹⁴ Kukwe ketamäkäre ne tä mike gare kä nibira ja ken krubäte: kukweta nemen bare juta Ngöbökwe yete. Ñodre, Gobran Ngöbökwe ükadrete kä kwinbiti ye känenkri, nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti nämene sribire Ngöbö kräke kä jutobiti. Kukwe rabadi bare kä 1914 niaratre nämene ngübare ye erere ñaka namani bare angwane, ¿dre nuainbare kwetre? Niaratre bäsi jökrä sribibare jankunu Jehová kräke. Niaratre nuaninte bätä rüe nakaninkä ye ngwane kä ngwani nüke kwetre jai aune ja ngwani metre jankunu  kwetre nükebe krütani Kä tibienbätä ye ngwane.

¹⁵ Kukwe rabadi nakainkä kä mrä yete ye Jesukwe mikani gare, ye ngwane niebare kwe: “Nitre nünanka kä nebtä ngämi krüte jökrä, ye känenkri kukwe nini tikwe ye erere rakadikä jökrä” (ñäkädre Mateo 24:33-35 yebätä). Gare nie Jesukwe blitabare “nitre nünanka” yebätä angwane nämene blite nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ükaninkrö ketebu yebätä. Kukwe namani bare kä 1914 ye nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ükaninkrö kena ye käkwe tuani aune nükani gare ietre Kristo jatani gobrane kä ye näire. Erametre, niaratre nämene nire kä 1914 yete akwa niaratre ye dianinkä üai deme yebiti kä ye känenkri o kä ye näire Ngöbö monsoi ye kwrere ye namani bäri ütiäte (Rom. 8:14-17).

¹⁶ “Nitre nünanka” ükaninkrö ketebukäre ye abokän ngätäite nitre ruäre dianinkä kä kwinbiti ükaninkrö kena nämene siba. Nitre ükaninkrö kena ruäre nämene nire Kä tibienbätä, ye ngwane nitre ükaninkrö ketebukäre ye dianinkä üai deme yebiti. Kukwe ne tä mike gare nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti tä kä nengwane ye jökrä ñaka tä “nitre nünanka” niebare Jesukwe ye ngätäite. Nitre ükaninkrö ketebukäre ruäre täbe nire kä nengwane akwa niena umbre. Akwa, kukwe niebare Jesukwe tä tikani Mateo 24:34 ye tä mike gare “nitre nünanka kä nebtä ngämi krüte jökrä” ja tare nikadi kri kömikai ye känenkri. Ye medenbätä, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ükaninkrö ketebukäre ye ruäre tädi nire Kä tibienbätä angwane kukwe tare ye rükai. Kukwe ne tä mike gare metre nie kä nebera braibe ne kwe Jesukristo, Rei dianinkä Ngöbökwe Gobrankäre ye käkwe nitre käme gadrete aune kä kwin mrä ye ükadrete (2 Ped. 3:13).

17. ¿Kukwebätä nikwe ja tötiri ye tä dre mike gare nie?

¹⁷ Kukwe ketamä rabai bare niebare Bibliabätä abokänbätä nikwe ja tötiri ye niena nemen bare kä nengwane, ¿ye tä mä töi mike ño? Köbö medente aune ñänä okwä nuäi kä ne krütai ye ñaka gare nie niebare Jesukwe aune kukwe ye metre (Mat. 24:36; 25:13). Akwa, Pablo mikani gare ye erere ‘köbö’ medente nita nüne ye gare nie (ñäkädre Romanos 13:11 yebätä). Nita nüne kä mrä näire. Kukwe rabai bare niebare Bibliabätä aune Jehová bätä Jesukristo tä kukwe nuainne kä nengwane yebätä nikwe ja tötikadre angwane, raba nüke gare metre nie kä krüte ye nibira ja ken.

18. ¿Nitre ñaka tä Gobran Ngöbökwe kain ngäbiti yebätä dre rabai bare?

¹⁸ Jesukristo, Ni Nänkä mädä bä ngwen yebiti tä gobrane ye nire ñaka tä kain ngäbiti yei gwäune rükai gare nämene töbike blo. Kä ñaka kwain ietre gitiakäre. Kä jüräbe kwärä nitre ye niedi: “¿Se abko nirekwe nünandrekä jabtä Ngöböbe se?” (Apoc. 6:15-17). Kapitulo mada tärä Apocalipsis yebätä tä kukwe ye mike gare. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune nitre ja ketaka ben tä tö ngwen nüna Kä tibienbätä yei rabai ‘nünaninkä’ köbö yete, ñobätä ñan aune Ngöbökwe niaratre kai ngäbiti. Ye bitikäre, nitre “kwati” abokän obeja mada ye rabaite nire ja tare nikadi kri ye näire aune rabai nüne kä mrä yete (Apoc. 7:9, 13-15).

19. Kukwe keta kabre tä mike gare kä krüte ye nibira ja ken, ¿yebätä nita dre dre ngübare kä jutobiti?

¹⁹ Kä ütiäte näire nita nüne aune kukwe niebare Bibliabätä ye niena nemen bare yebätä nikwe ja töi mikai angwane, nitre gobrainta Satanakwe tä kukwe nuainne ye nikwe ñaka tuainmetre ja töi kwite, aune kukwe tä nemen bare käbiti tibien tä dre mike gare ye rabai gare metre nie. Kristo köböra nitre töi käme ganainne täte rü Armagedón yete (Apoc. 19:11, 19-21). ¡Kukwe kwin krubäte tä ni käne! (Apoc. 20:1-3, 6; 21:3, 4.)