1, 2. a) ¿Gobran Ngöbökwe käkwe dre nuaindi? b) ¿Ñokänti gare metre nie Gobran ye jatai?

JESÚS nämene ngutuäbiti juta Capernaum ye ken kä 31 yete, ye ngwane niarakwe niebare nitre ja tötikaka ben yei rabadre orasion yebiti niere: “Gobran mäkwe jatadre” (Mat. 6:10, TNM). Kä nengwane nitre kwati tä nütüre Gobran ye ñaka rükai. Ni abokän ie gare kukwe ribeta nikwe orasionte ye rabai bare metre.

² Gobran ye köböire Jehovakwe monsotre kwe tä kä kwinbiti aune kä tibienbätä mikai keteitibe. Ngöbö tö kukwe nuaindi ye erere mikai nemen bare kwe (Is. 55:10, 11). Erametre, ¡Jehová ye niena Reire ni näire! Kä 100 nikanina ta yete kukwe keta kabre kwin namanina bare ye tä mike gare kukwe ye metre. Ngöböta jondron krikri krubäte aune bä nuäre nuainne nitre kwati krubäte gobrainta kwe ye kräke (Zac. 14:9; Apoc. 15:3). Jehová ye niena Reire aune Gobran Ngöbökwe jatadre niebare Jesukwe, kukwe ketebu ye ñaka ja erebe. ¿Ñobätä kukwe ye ñaka ja erebe, aune ñobätä ütiäte ni kräke?

3. a) ¿Ñongwane Jesús namani Reire aune kä medenkänti? b) ¿Gobran Ngöbökwe namani gobrane kä 1914 ye mä raba mike gare ño? (Nota mikadre ñärärä.)

³ Kukwe meden rabai bare ye niebare Daniel ie kä 2,500 känenkri aune kukwe ye jatani nüke gare bäri kwin siklo XIX jatanina  krüte yete, kukwe ne niebare ie: “Nitre reire ye näire Ngöbö kä kwinbiti käkwe gobran ükaite abokän ñaka gaite jire chi” (Dan. 2:44). Kä kwati krubäte te Nitre ja Tötikaka Bibliabätä nämene mike gare kä 1914 yete kukwe ütiäte rabai bare. Nitre kä ye näire nämene tö ngwen kukwe kwin yei. Ni iti kukwe tikaka käkwe niebare: “Kä 1914 ye ngwane kukwe kwin käbämika nämene aune tö ngwan nämene krubäte ie”. Akwa, kä ye arabe te Rübare Kri Kena. ¡Kukwe niebare Bibliabätä ye erere namani bare! Mrö nikani kri, dobo kri nakaninkä, aune ja tare nikani bren keta kabre kisete, ye käkwe mikani gare Jesús namani Reire kä kwinbiti Gobran Ngöbökwe yete. * Jehovakwe Monso kwe mikani Reire ye ngwane niara namaninta Reire arato.

4. a) ¿Rei kädekani mrä ye käkwe dre nuainbare kena? b) Ye bitikäre, ¿nitre medenbätä ja töi mikani kwe?

⁴ Rei kädekani mrä ye kisete sribi keta kabre nämene, niara rübare Satana ni ja mikaka Rün kwe rüere yebe, ye sribi kena nuainbare kwe. Jesús aune angeletre käkwe Diablu bätä chokalitre kitani timo. Ye medenbätä, kä namani juto kä kwinbiti, akwa Kä tibienbätä kukwe tare ñan tuabare jatani nemen bare (ñäkädre Apocalipsis 12:7-9, 12 yebätä). Ye bitikäre, Rei ye ja töi mikani nitre kä nebätä yebätä. ¿Ñokäre? Nitre ye mikakäre merebe, tötikakäre, aune ükatekäre sribi Ngöbökwe nuainkäre. Nitre ye Rei mikani täte kukwe ketamä nekänti ye tä kukwe ütiäte driere nie, ye ani mike gare jai.

5. ¿Kukwe meden nuainbare kä 1914 nemen kä 1919 kömikani ye ngwane?

⁵ Satana aune chokalitre nämene kukwe käme nuainne kä kwinbiti ye Rei käkwe dianinkä, ye bitikäre Jehovakwe juani nitre niara mikaka täte Kä tibienbätä nämene ño ja üaire ye tuinbiti aune mike merebe. Rei sribi nuainbare ye ni Ngöbö kukwei niekä Malaquías käkwe bämikani jondron bätäteta ye kwrere akwa kukwe ja üairebiti (Mal. 3:1-3). Kukwe namani bare kira tikani täräbätä tä mike gare kukwe ye nuainbare kä 1914 nemen kä 1919 kömikani ye ngwane. * Ni jökrä rabadre ja ngwen kwin o nüne deme ne kwe ni tädre Jehová monsoi jökrä ye ngätäite (1 Ped. 1:15, 16). Kukwe ngwarbe mikata täte aune gobrantre kä nebätä tä kukwe käbämike yete nikwe ñaka ja mikadre jire.

6. a) ¿Nire köböire mrö ja üaire bianta nie b) ¿Mrö ja üaire bianta ye ñobätä ütiäte ni kräke?

⁶ Jesús namani kädekani kri, ye medenbätä niarakwe “ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä” kädekani. Ni klabore ye mrö kwin ja üaire biandi käre “obeja [tä] [...] nüne ki kwatibe teri jökrä” yei, obeja ye Jesús tä ngübarebiti (Mat. 24:45-47, TNM; Juan 10:16). Kä 1919 ja känenkäre, nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti tä käre mrö ja üaire bien “nitre gwi” yei, ribebare ietre ye erere. Mrö ja üaire bianta krubäte nie niaratre köböire ye tä tödeka nikwe mike dite aune tä ni töi mike kwatibe ja ngwen kwin käre, kukwe ja üairebiti, ja töibiti aune ja ngrabarebiti. Tä ni tötike aune tärä bien nie ne kwe nikwe kukwe driedre, sribi ye abokän bäri ütiäte nuainta Kä jökräbiti tibien. ¿Mrö ja üaire bianta nie ye nita kain ngäbiti?

7. a) ¿Jesús nämene Kä tibienbätä angwane sribi meden ütiäte kömikani kwe? b) ¿Sribi ye nuaindi nememe ñongwane?

⁷ Jesús sribi Ngöbökwe kömikani Kä tibienbätä ye ngwane, niebare kwe: “Ngöbö kite gobrane ni ngätäite, ye tikwe mikadre gare [...] abkokäre Ngöbökwe ti juani” (Luc. 4:43). Kä komäbiti ötare niarakwe kukwe drie ye mikani nuaindre metrere jai. Aune  nitre ja tötikaka ben yei niebare kwe niaratre rabadre sribi ye arabe nuainne: “Ngöbö kebera nüke gobrane nibti, munkwe nie ietre” (Mat. 10:7). Jesús ganinkröta ye bitikäre mikani gare kwe nitre ja tötikaka ben ye käkwe kukwe driedi “kä jökräbti temen” (Hech. 1:8). Niarakwe nitre ja tötikaka ben ye dimikai sribi ütiäte ye nuainne nememe kä krüte te käbämikani kwe ietre (Mat. 28:19, 20).

8. ¿Rei käkwe nitre Kä tibienbätä töi mikani ño kukwe driere?

⁸ Kä 1919, “kukwe Ngöbö gobrainbätä” ye drie jatani bäri (Mat. 24:14, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Rei ye nämene gobrane kä kwinbiti aune nitre braibe gobrain nämene kwe ye niarakwe mikani merebe kukwe ja üairebiti. Gobran Ngöbökwe kukwei kwin driedre Kä jökräbiti tibien niebare ye nitre braibe ükaninkrö käkwe mikani täte kä jutobiti (Hech. 10:42). Ye köböire, nitre 20,000 bäsi ja ükaninkrö Gätä kri känti nitre juta madate nübaita nuainbare Cedar Point (Ohio, Estados Unidos) septiembre kä 1922 yete. Ja mräkä Rutherford nämene kukwe “Gobran Ngöbökwe” kädriere ye ngwane niebare kwe: “¡Rei niena gobrane! Mun dianinkä kukwe ye niekäre nitre madai. Ye medenbätä, munkwe mika gare, munkwe kädrie, munkwe blita Rei bätä gobran kwe yebätä”, kukwe ye kä mikani juto nitre ja ükaninkrö yebätä raba ruin nie. ¿Kukwe ye niaratre töi mikani dre nuainne? Jetebe se kwrere nitre 2,000 nikani kukwe driere aune gätä kri nuain nämene yekänti nitre ruäre käkwe nänbare mentokwäre 72 kilómetros (45 millas) kukwe driekäre. Meri iti testiko Jehovakwe niebare: “¡Nitre ja ükaninkrö nübaiba Gobran Ngöbökwe kukwei driere aune kä rababa juto nitre yebätä ye ti ñaka käi kwitaikä jabiti!”. Ja mräkätre kwati ie ja namani ruin ye erere arato.

9, 10. a) ¿Nitre Gobran Ngöbökwe kukwei driekä tötikakäre kukwe meden ükaninte? b) ¿Ni tötikata Bibliabätä ye köböire dre kwin namanina mäkwe?

⁹ Kä 1922 ye ngwane nitre 17,000 biti bäri nämene Gobran Ngöbökwe kukwei driere juta 58 te. Akwa, niaratre tötikadre bäri sribi ye nuainkäre. Siklo kena yete, nitre ja tötikaka kukwe meden driedre, kä medenkänti nuaindre aune nuaindre ño, ye ni rabai kädekani Reire ja känenkäre käkwe mikani gare metre ietre (Mat. 10:5-7; Luc. 9:1-6; 10:1-11). Kukwe ye erere nuainta kä nengwane, Jesús tä kukwe ükete ne kwe nire nire tä sribi ye nuainne ye tötikadre aune tärä biandre ietre sribi ye nuainkäre kwin (2 Tim. 3:17). Konkrekasion kristiano yebiti nitre ye tötikata sribi ye kräke. Kwela Sribi Ngöbökwe Kräke yebiti nitre tötikata aune ye nuainta konkrekasion 111,000 kä jökräbiti tibien yete. Kwela ye köböire nitre kukwe driekä 7 millones biti bäri niena juto biare kukwe driekäre aune tätre “ja mike ni mda mda kwrere” dirikäre nitre yei (ñäkädre 1 Corintios 9:20-23 yebätä).

¹⁰ Ne madakäre, kwela nitre tötikakäre Bibliabätä ye ükaninte nitre umbre, nitre  prekursor, ja mräkätre kaibe, nitre gure, Nitre Sukursal Jie Ngwanka aune Muko kwe, ni ni tuabitikä aune muko kwe aune nitre misionero ye tötikakäre. * Kwela nitre Kristiano Gure tötikakäre Bibliabätä yete nitre ja namane ye käkwe niebare: “Nun tötikaba kwin krubäte ye nun töi mikani Jehová tarere bäri aune nun tötikani kwin nitre mada dimikakäre”.

11. Satana tä ja mike nitre Gobran Ngöbökwe kukwei driekä rüere, akwa ¿ñokänti tätre kä ngwen nüke jai?

¹¹ Nita ja di ngwen kukwe driere aune nitre tötike Gobran Ngöbökwe yebätä ye tuin Satana ie. Ye medenbätä, tä ja di ngwen kukwe drieta ye ketebätä aune tä nitre mike kukwe ngwarbe niere ni rüere. Akwa, tä ja di ngwen ngwarbe. Jehová, Monso kwe kädekani “däkien jökräbiti, gobran jökräbiti, nitre dite jökräbiti, angwane ji dokwäte jökräbiti” (Efes. 1:20-22, NGT, tärä okwä ükaninte). Jesús tä kädekani kri, ye medenbätä tä nitre ja tötikaka ben kriemike aune jie ngwen. Rün kwe tö dre nuain ye rabadre nemen bare yekäre tä kukwe ye nuainne. * Kukwe kwin ye drie täbe jankunu aune nitre kwati krubäte tö kukwe mikai gare jai yei Jehová kitera nüke gare. ¡Nita kukwe driere ye sribi ütiäte krubäte nuainta!

12. ¿Gobran Ngöbökwe namani gobrane ye ngwane kukwe meden meden ükate jatani jatäri?

¹² Gobran Ngöbökwe namani gobrane kä 1914, yete ja känenkäre Rei tä nitre Ngöbö mikaka metre täte ye ükete bäri kwin Rün kwe töi ye nuainkäre (ñäkädre Isaías 60:17 yebätä). * Kä 1919 yete, konkrekasion kwatire kwatire yekänti ni ji ngwanka kukwe driebätä kädekani ne kwe kukwe driedre ño ye ükadrete kwe. Kä nikani ta ye bitikäre, kä 1927 kukwe ükaninte kukwe driekäre ju ju te dominko kratire kratire. Kä 1931 ye ngwane ni kädekani testiko Jehovakwe dianinkä Bibliabätä erere, ¡ye kä mikani juto krubäte ja mräkätrebätä! (Is. 43:10-12.) Kä 1938 yete, ñaka ja kitaka namani nitre konkrekasion jie ngwanka ye kädekakäre. Ye ngwane ja käne nitre kädekadre ji ngwankäre ye rabadre kukwe nieta Bibliabätä ye erere nuainne ne kwe rabadre kädekani. Kä 1972 ye ngwane, nitre umbre namani konkrekasion jie ngwen aune ñaka ni itibe namani nuainne. Nitre brare nämene kukwe nieta Bibliabätä erere nuainne ne kwe kädekadre ni sribikä konkrekasionte o ni umbre ye jökrä nübaibare obeja  Ngöbökwe ngübarebiti (1 Ped. 5:2). Kä 1976 yete, Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä käkwe ja ükaninte keta ti sribi Ngöbökwe nuain nämene kä jökräbiti tibien ye ngübabitikäre. Nibira gare nie erere, Rei kädekani Jehovakwe ye tä nitre ükete jankunu sribi Ngöbökwe ye nuainkäre aune tä nuainne Ngöböta kukwe niere ye ererebätä.

13. Gobran Ngöbökwe sribi nuainbarera kä 100 nikanina ta yete, ¿ye köböire dre kwin namanina mäkwe?

¹³ Rei Dianinkä Ngöbökwe gobranbarera kä 100 nikanina ta yete aune dre dre nuainbarera kwe yebätä töbike. Niarakwe nitre braibe mikani merebe Ngöbö kä ye mikakäre gare. Kukwe kwin drieta juta 239 te ye niara tä jie ngwen aune nitre kwati krubäte dimikanina kwe Jehová mike gare jai. Nitre 7 millones biti bäri ükaninankrö kwe aune nitre ye tä ja töi jeñebiti ja mike Rün kwe töi nuainkäre (Sal. 110:3). Rei Dianinkä Ngöbökwe ye köböire Jehová tä sribi kri krubäte aune ñan tuabare nuainne, ¿ñan ererea? ¡Aune sribi mada täbe nuaindre!

14. a) ¿“Gobran mäkwe jatadre” nita niere Ngöböi ye ngwane dre ribeta metrere ie? b) ¿Texto meden dianinkä kä 2014 kräke aune ñobätä ye kwin krubäte?

¹⁴ Jehovakwe Monso kwe mikani Reire kä 1914 yete, akwa “Gobran mäkwe jatadre” nita ribere ie ye jämi nemen bare täte (Mat. 6:10, TNM). Biblia tä mike gare Jesús ie niebare “nän kukwe ükete nitre mä rüere ye ngätäite” (Sal. 110:2). Kä nengwane, gobrantre kä nebätä ye Satana tä gobraine yebätä niaratre tä ja mike Gobran Ngöbökwe rüere. Gobran mäkwe jatadre nita ribere orasionte ye ngwane nita ribere Rei Dianinkä Ngöbökwe aune nitre 144,000 gobrandi ben ye käkwe gobrantre kä nebätä aune nitre ja mikaka Gobran Ngöbökwe rüere ye gadrete. Kukwe ye nuaindi angwane Daniel 2:44 rabai bare: “Gobran ye käkwe gobrantre mada mrükaite aune gaite jökrä”. Ye erere, gobrantre kä nebätä ja mikaka rüere ye gaite (Apoc. 6:1, 2; 13:1-18; 19:11-21). Kä kitera nemen braibe kukwe ye mikakäre nemen bare. Gobran Ngöbökwe namani gobrane kä kwinbiti ye käi rikai 100 ta kä 2014 nete. ¡Texto kä 2014 kräke ye kwin krubäte!, ñobätä ñan aune tä dianinkä Mateo 6:10, (TNM): “Gobran mäkwe jatadre”.

15, 16. a) ¿Gobran Ngöbökwe käkwe gobrandi kä mil krati ye ngwane dre nuaindi kwe? b) ¿Jesús Dianinkä Ngöbökwe Reire dre nuaindi mrä aune Jehová töita kukwe nuainbätä ye rabai bare ño?

¹⁵ Rei Dianinkä Ngöbökwe käkwe nitre kä tibienbätä ja mikaka Ngöbö rüere gaite, ye ngwane niarakwe Satana aune chokalitre kitai kä timo mente nguse yete kä mil krati (Apoc. 20:1-3). Ni käme diainkä ye bätäräbe kukwe kwin nuaindi Jesús ja nire biani ye köböire aune Adán ja mikani ngite ngie nikani nibiti ye diainkä nibätä kwe. Rei ye käkwe nitre kwati krütanina ye gaikröta aune kukwe ükaite kwe nitre tötikakäre ne kwe Jehová rabadre gare ietre (Apoc. 20:12, 13). Kä tibien ye jökrä rabai kwitani bä nuäre, Edén ye kwrere. Aune, nitre ja mikaka täte ye ñaka rabaira ja mike ngite.

¹⁶ Kristo Gobrandi kä mil krati käi rabaira krüte, angwane Gobran ye käkwe Ngöbö töi ye mikai nemen bare täte. Ye bitikäre, Jesukwe Gobran ye biainta Rün kwe ie (ñäkädre 1 Corintios 15:24-28 yebätä). Ye ngwane nikwe ñaka ni mada ribedi blitakäre ja ütiäre Jehovabe. Ngöbö monsoitre kä kwinbiti aune Kä tibienbätä rabai keteitibe ben ni ja mräkäre kwrere.

17. ¿Ni töita kwatibe dre nuainbätä?

¹⁷ Gobran Ngöbökwe käkwe gobranbarera kä 100 nikanina ta yete, ye ngwane kukwe kwin keta kabre namanina bare. Kukwe ye tä mike gare nie Jehová tä ji ngwen käne aune niara tö dre nuaindi Kä tibienbätä ye rabai bare metre ie. Ye medenbätä, nikwe ja ngwandre metre gobran yei aune Rei bätä Gobran kwe ye mikadre gare jankunu. “Gobran mäkwe jatadre”, nita ribere orasionte Jehovai, ¡ye niara köböra mike nemen bare!