1. ¿Monsotre bati tä sribi meden kwin nuainne?

NITA nüne köbö ütiäte näire. Kä nengwane nitre kwati krubäte juta keta kabre te tä kukwe metre Ngöbökwe kain ngäbiti (Apoc. 7:9, 10). Kukwe metre Bibliabätä ye monsotre bati kwati tä mike gare nitre madai ne kwe nitre ye rabadrete kwäre, ye ngwane kukwe kwin krubäte tä nemen kwetre (Apoc. 22:17). Monsotre tä kukwe Bibliabätä driere nitre madai köböire nitre ye tä ja töi ükete; monsotre mada tätre kä jutobiti kukwe kwin driere nitre blitaka kukwe madabiti yei (Sal. 110:3; Is. 52:7). Sribi Jehovakwe nuainta ye tä kä mike juto nibätä. Monso bati, ¿ñokänti mä raba sribi ye nuainne bäri?

2. ¿Kukwe namani bare Timoteo yebätä ye tä mike gare ño Jehová tä sribi bien nuaindre monsotre bati ie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

² Mä raba kukwe den nuaindre jai kä nengwane ne kwe ja känenkäre mä rabadre sribi keta kabre Ngöbökwe nuainne. Töbike Timoteo yebätä, niara nämene nüne juta Listra yete. Nämene chi ye ngwane töbikabare kwin kwe dre nuaindi ja känenkäre kwe yebätä. Kä namani gre niarabiti ye ngwane namani misionero raba ruin nie (Hech. 16:1-3). Apóstol Pablo rüe nakaninkä ye köböite nikani mentokwäre konkrekasion ükaninte mrä Tesalónica yebätä, ye bitikäre sö nikani braibe ta angwane niarakwe Timoteo juani ja mräkätre ye dimike (Hech. 17:5-15; 1 Tes. 3:1, 2, 6). ¿Timoteo juani sribi nuainne ye ngwane ja namani ruin ño ie raba ruin mäi?

3. a) ¿Kukwe meden bäri ütiäte mä raba den jai? b) ¿Ñongwane mäkwe ja töi mikadre nuainne?

³ Ni tä bati ye ngwane kukwe keta kabre ütiäte dianta nuaindre jai. Akwa, ja töi mikadre sribire Jehová kräke ye kukwe bäri ütiäte diandre jai. ¿Ñongwane mäkwe ja töi mikadre nuainne? Jehová tä niere mäi: “Mätä bati ye ngwane mäkwe Ni Ütiäte Kri mä Sribekä ye ngwan törö jai” (Ecl. 12:1). ¿Mäkwe dre nuaindre Jehová ngwankäre törö jai? Mäkwe sribi niara kräke ja brukwä tätebiti (Deut. 10:12). Ye kukwe bäri ütiäte mä raba den jai, ñobätä ñan aune ye käkwe mä dimikai ja känenkäre (Sal. 71:5).

4. ¿Kukwe meden ütiäte mä diain nuaindre jai abokän köböire mä sribi nuain Ngöbö kräke?

⁴ Mä ja töi mikai sribire Jehová kräke ye ñan aibe käkwe kukwe mikai nemen bare mäbätä ja känenkäre. Ñodre, nirebe mä ja mäkäite o mä sribi meden nuaindi ye mä diain jai. Kukwe ye ütiäte, akwa mä tö sribidi Jehová kräke ja nire tätebiti angwane mä töbika käne sribi Ngöbökwe yebätä (Deut. 30:19, 20). ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kukwe ye jökrä ütiäte. Mä ja mäkäite o mä sribi meden diain jai ye käkwe mä dimikai sribire Ngöbö kräke o ñakare (Luc. 14:16-20 mikadre ñärärä). Ye erere arato, mä ja töi mikai sribire Ngöbö kräke ye käkwe mä dimikai töbike kwin käne ja mäkätekäre aune sribi nuainne. Ye medenbätä, kukwe meden bäri ütiäte ye mä dian nuaindre käne jai (Filip. 1:10).

5, 6. ¿Kukwe meden namani bare abokän tä mike gare kukwe kwin dianta nuaindre jai köböire ni raba sribi mada nuainne? (Kukwe kädekata “Ti nämene chi ngwane tikwe kukwe diani jai” tä täräkwata ne arabebätä mikadre ñärärä.)

⁵ Mäkwe ja töi mika sribire Ngöbö kräke, ye bitikäre niara tö dre nuainmana mäi ye mäkwe ngwantari jai aune mä sribidi ño niara kräke yebätä mäkwe töbika. Ja mräkä käi Japón käkwe tikani: “Kä rababa kwäjätä biti kobokä tibiti, ye ngwane ti rikaba kukwe driere ja mräkä ji ngwanka konkrekasionte ben aune ti ñaka rababa kukwe driere kä jutobiti ye gaba kwe tibätä. Töi jämebiti nieba kwe tie: ‘Yuichiro, näntä gwä. Mä rabata yete angwane, Jehová dre nuainbarera mä kräke yebätä mä töbikatari’. Ye erere tikwe nuainba. Ti rababa töbiketari jankunu aune köbö keta kabre te tikwe oraba. Bätärekä jatäri ti jataba ja töi kwite aune sribi Jehovakwe ye jataba tuin kwin tie. Kukwe mika nämä gare nitre misionero yebätä ye ti nämä ñäkebätä aune ti tö jataba sribi nuainne bäri Ngöbö kräke”.

⁶ Yuichiro tä niere jankunu: “Tikwe ja töi mikaba kukwe den nuaindre jai abokän köböire ja känenkäre ti rabadre sribi Jehovakwe nuainne juta madate. Ñodre, kukwe inglés yebätä ti ja tötikaba. Ti gediankaba kwelate ye ngwane tikwe ja töi mikaba sribire ora braibe te ne kwe ti rabadre sribi prekursor nuainne, ti nämä nitre tötike kukwe inglere yebiti. Kä rababa gre tibiti ye ngwane ti jataba ja kite kukwe mongol yebätä, aune nitre braibe nämä ja ükökrö kukwe mongol yebiti, yekänti ti rikaba. Kä rikaba kubu ta angwane, kä 2007 yete ti rikaba juta Mongolia. Nitre prekursor yebe ti rikaba kukwe driere aune nitre kwati tö nämä kukwe metre mikai gare jai rababa tuin tie ye ngwane, ti ja töi mikaba nikenta Japón kukwe ruäre ükatekäre ne kwe ti rabadre kiteta juta Mongolia yete nitre dimikakäre. Abril 2008 ja känenkäre tikwe sribi prekursor nuainbarera juta Mongolia yete. Sribi kwin kwandre nie juta nete ye ñaka nuäre, akwa nitre kwati tä kukwe kwin kain ngäbiti aune tita dimike nökrö Jehová kokwäre. Tikwe kukwe bäri ütiäte diani nuaindre jai ye gare kwin tie”.

7. a) ¿Ni itire itire kukwe meden diandre jai? b) ¿Moisés kukwe meden kwin bämikani ni kräke?

⁷ Ni testiko Jehovakwe itire itire dre diain nuaindre jai ye tä gare ietre (Jos. 24:15). Mäkwe ja mäkädrete nirebe o sribi meden nuaindre mäkwe ye nun ñan raba niere mäi. ¿Mäkwe ja tötikai krubäte ne kwe sribi kwin kwandre mäi? Monsotre bati tare nunkwe,  mun ruäre tä nüne nitre nünanka bobre ngätäite; o mun ruäre tä nüne juta krikri känti ngwian krubäte yekänti. Mun jökrä töi ñaka ja erebe, kukwe ñan gare ja erebe munye, kukwe jene jene namanina bare munbätä, mun ñan tö kukwe ja erebe nuain aune kukwe ja üaire ye mun ñaka den ja erebe jai. Monsotre bati hebreo nämene Egipto yebätä kukwe namani bare ye erere nemen bare munbätä raba ruin nunye. Rei ngängän käkwe Moisés ngübabare, yebätä jondron nämene krubäte kwe, akwa monsotre mada hebreo abokän nämene klabore (Éx. 1:13, 14; Hech. 7:21, 22). Mä erere, monsotre ye nünanbare köbö ütiäte näire (Éx. 19:4-6). Niaratre sribidi Jehová kräke ja brukwä tätebiti o ñakare ye nämene gare ietre. Moisés kukwe bäri ütiäte diani nuaindre jai (ñäkädre Hebreos 11:24-27 yebätä).

8. ¿Dre käkwe monsotre bati dimikai kukwe kwin den jai?

⁸ Mätä bati ye ngwane Jehovata mä dimike ne kwe mäkwe kukwe kwin diandre jai. Tä mäträre mäbätä mä jie ngwankäre ne kwe kukwe rabadre bare mäbätä ye ngwane mäkwe ja tuadre kukwe yebe (Sal. 32:8). Kukwe ja jie ngwankäre ye mäkwe nuaindre ño ye mä rün aune mä meye bätä nitre umbre konkrekasionte raba mike gare mäi arato (Prov. 1:8, 9). Kukwe ketamä Bibliabätä ja jie ngwankäre abokän mä dimikai kukwe kwin den ja käne yebätä ani ja tötike.

9. a) ¿Jehová tä ni mike ño ütiäte jai? b) ¿Nitre tä Gobran Ngöbökwe mike käne ye raba dre dre nuainne?

⁹ Gobran Ngöbökwe aune kukwe metre kwe ye mäkwe känä (ñäkädre Mateo 6:19-21, 24-26, 31-34 yebätä). Jehová tä ni mike ütiäte jai yebätä ni tö dre nuaindi ye erere tä ni tuenmetre nuainne. Mäkwe ora kräbe kukwe driedre ye niara ñaka tä niere mäi. Akwa, nikwe Gobran Ngöbökwe mikadre käne yebrä Jesukwe niebare. Mäkwe nuaindi angwane, Ngöbö tare mäkwe aune mä töita nitre madabätä aune ja nire käre ie tö ngwanta yebätä mätä debe bien ye mäkwe bämikai. Mäkwe ja mäkäite aune mäkwe sribi diain nuaindre jai, ¿ye ngwane mäkwe bämikai gobran Ngöbökwe aune kukwe metre kwe ye bäri ütiäte mä kräke?

10. ¿Dre kä mikani juto Jesubätä, aune dre kä mikai juto mäbätä?

¹⁰ Mäkwe kä jutobiti nitre mada dimika (ñäkädre Hechos 20:20, 21, 24, 35 yebätä). Jesukwe kukwe ütiäte ye driebare töi kwinbiti ni madai. Niara nämene Rün kwe töi nuainne aune ñaka nämene ja töi nuainne yebätä kä nämene juto niarabätä. Nitre töi jäme nämene kukwe kwin kain ngäbiti ye nämene tuin kwin ie (Luc. 10:21; Juan 4:34). Nita ni mada dimike ye tä kä mike juto nibätä ye niena gare mäi. Jesukwe kukwe niebare ye ererebätä mäkwe kukwe diain nuaindre jai ye ngwane, kä rabai juto mäbätä aune mäkwe kä mikai juto Jehovabätä (Prov. 27:11).

11. ¿Ñobätä kä ñaka namani juto Baruc yebätä aune Jehovakwe mäträbare ño niarabätä?

¹¹ Nita sribire Jehová kräke ye ngwane kätä nemen bäri juto nibätä (Prov. 16:20). Baruc, ni kukwe tikaka Jeremías kräke käkwe kukwe ye käi kwintaninkä jabiti raba ruin nie. Niara ñaka namanina sribi deme Jehovakwe nuainne kä jutobiti, yebätä Jehovakwe niebare ie: “Mä abokän tä, jondron bäri ütiäte kri känene ja kräke. Mäkwe ñaka känä jankunu. Ñobätä ñan aune, tikwe kukwe tare mikai nemen bare nitre jökräbätä [...] aune erametre kä jökrä känti mä täi ye ngwane tikwe ja nire mäkwe ye mikadi ja tare nike” (Jer. 45:3, 5). ¿Dre käkwe kä mikadre bäri juto Baruc yebätä raba ruin mäi? ¿Niarakwe jondron bäri ütiäte kri känändre ja kräke, o niara ja ngwandre metre Ngöböi ne kwe rabadrete nire Jerusalén gadrete ye ngwane? (Sant. 1:12.)

12. ¿Ramiro ja töi mikani dre nuainne abokän köböire tä nüne kä jutobiti?

¹² Ja mräkä iti kädekata Ramiro tä kä jutobiti nitre dimike, niara tä niere: “Ti mräkätre abokän bobre, nün nämä nüne cordillera de los Andes yekänti. Ti eteba umbre törbaba ja  tötika kwela krite ütiä biain ti kräke, ye ngwane kukwe kwin rababa ti käne. Akwa, tikwe ja ngökaba ñöte ye käi rikaba braibe ta angwane, ni prekursor ti nübaiba kukwe driere jabe kä madakänti. Ti rababa kä yekänti angwane, tikwe ja kitaba ni mada dokwä druen tikakabätä aune tikwe sribi ye nuainba jankunu ngwian ganainkäre. Nitre kwati rababa ja tötika Bibliabätä kain ngäbiti kä jutobiti. Kä rikaba ta angwane, konkrekasion ükateba mrä ti kukweibiti yete ti rababa ja ükökrö. Kä niena kwäjätä tibiti sribi köbö täte ye nuainbätä, aune tita kukwe kwin mike gare nitre yei kukwe kwetre yebiti ye tä kä mike juto tibätä”.

13. ¿Ni tä bati ye ngwane ñobätä nikwe sribidre ja nire tätebiti Jehová kräke?

¹³ Mätä bati ye ngwane mäkwe kä jutobiti sribi Jehová kräke (ñäkädre Eclesiastés 12:1 yebätä). * Mäkwe sribi kwin känändre biti mäkwe sribidre Jehová kräke ye mäkwe ñaka ñütü. Kä nengwane, mä mräkätre jämi nemen ngübadre mäi aune mä ñaka bren aune mä tä dite sribi ñaka nuäre nuainkäre, ye medenbätä mä raba sribire Jehová kräke ja nire tätebiti. Mätä bati, ¿aisete mä törba dre nuaindi Jehová kräke? ¿Mä raba sribi prekursor nuainne? ¿Nitre blite kukwe madabiti yei mä raba kukwe driere? ¿Mä raba sribire bäri konkrekasion mäkwe yete? Mäkwe sribi meden Ngöbökwe diain nuaindre jai, akwa mäkwe jondron ribei jai nünankäre ye mäkwe ngwan törö jai. Ye medenbätä, ¿mäkwe sribi meden nuain? ¿Mäkwe ja tötikai kwelate sribi meden nuainkäre?

14. ¿Monsotre bati mun tö kukwe diain ja käne angwane drebätä munkwe ja ngübadrebiti?

¹⁴ Kukwe ketamä Bibliabätä ja jie ngwankäre abokänbätä nikwe ja tötiri, ye mä dimikai töbike kwin sribi diain mäkwe jai yebätä.  Mätä nüne yekänti sribi meden meden nuainta ye gare nitre mä tötikaka kwelate yei. Gobrantre kukwe ükaninte ye raba mike gare mäi sribi meden nuainta bäri mä käibiti, o mä töita nünanbätä yekänti sribi meden nuainta ye niaratre raba mike gare mäi arato. Kukwe mikata gare mäi sribibätä ye raba mä dimike krubäte, akwa mä rabadre ja ngübarebiti. Nitre ñaka Jehová tarere raba mä töi mike jondron kä nebätä tarere bäri (1 Juan 2:15-17). Jondron kä nebätä yebätä mäkwe ja töi mikadre angwane bätärekä bätärekä mä brukwä raba mä ngökö (ñäkädre Proverbios 14:15 yebätä; * Jer. 17:9).

15, 16. ¿Nire nire raba mä dimike ne kwe mäkwe sribi kwin diandre jai?

¹⁵ Mäkwe sribi meden diain nuaindre jai ye rabaira gare mäi angwane ni mada mäträdre mäbätä ye mäkwe ribei jai (Prov. 1:5). ¿Kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre ye ererebätä mätä kukwe nuainne ye nire raba mike gare mäi? Nitre tä Jehová tarere, tä mä tarere aune kukwe meden ben mätä ja tuin gare ietre ye mäkwe kukwe nua. Kukwe meden nuain gare mäi aune ñobätä mä tö nuain ye niaratre raba mä dimike töbiketaribätä. Mä tö kukwe nuain yebätä niaratre raba kukwe niere mäi mä dimikakäre. Mä rün aune mä meye tä Jehová tarere, ¡ye kwin krubäte mä kräke! Nitre umbre konkrekasion mäkwe yete yei kukwe ja üaire gare aune niaratre raba mä jie ngwen. Arato, mäkwe blita nitre prekursor aune nitre ni tuabitikä yebe. ¿Dre niaratre töi mikani sribire köbö täte Ngöbö kräke? ¿Ñokänti jatani sribi prekursor nuainne aune tätre dre nuainne ngwian ganainkäre ja ngübakäre? ¿Tätre sribi Ngöbökwe nuainne ye tä kä mike ño jutobätä? (Prov. 15:22.)

¹⁶ Nitre ie mä gare kwin ye raba töbike kwin käne mäträkäre mäbätä. Ñodre, mä tä monsore aune mä ñaka tö ja tötikai jankunu kwelate yebätä mä tö kwela ye tuainmetre sribi prekursor nuainkäre. Ye erere ngwane, ni mä tarekä yei raba nüke gare ñobätä mä tö kwela tuainmetre aune raba mike gare mäi mäkwe ñaka kwela tuainmetre ye käkwe mä dimikai kä ngwen nüke jai, mäkwe kä ngwandre nüke jai ye ütiäte sribikäre Jehová kräke (Sal. 141:5; Prov. 6:6-10).

17. ¿Sribi ño abokänbätä mä rabadre ja ngübarebiti?

¹⁷ Ni Ngöbö mikaka täte ye jökräbätä kukwe raba nemen bare aune raba nemen käme kukwe ja üairebiti, ye abokän raba töi mike kä mikekä Jehovabätä (1 Cor. 15:33; Col. 2:8). Akwa sribi ruäre ye raba ni mike bäri kukwe tare te. Nitre Ngöbö mikaka täte ruäre sribi diani jai abokän köböite ñaka niena tödeke, ¿ye tärä gare mäi? (1 Tim. 1:19.) ¿Kukwe ye tä dre driere mäi? Mäkwe kukwe dian ja käne ye ngwane mäkwe ja ngübabiti ne kwe mä tädre käre ja mäke Ngöböbe (Prov. 22:3).

18, 19. ¿Monso bati töita ñaka krubäte sribi Ngöbökwe nuainbätä angwane raba dre nuainne?

¹⁸ Mä tä bati aune mä tö sribi Jehová kräke angwane sribi Ngöbökwe bianta mäi kä nengwane ye mäkwe ka ngäbiti. Kä nengwane nita nüne köbö ütiäte näire, aisete dre raba mä dimike sribire Jehová kräke kä jutobiti ye mäkwe dian jai (Sal. 148:12,13).

¹⁹ Mä töita ñaka krubäte sribi Ngöbökwe nuainbätä angwane, ¿mä raba dre nuainne? Ye erere angwane mäkwe ñaka ja di ngwan nekä, mäkwe tödeka jakwe mika dite jankunu. Pablo ja di ngwani nüne ne kwe Ngöbökwe kukwe kwin mikadre nemen barebätä mikani gare kwe, ye bitikäre tikabare kwe: “Kukwe mda tärä, btä mun ruäre ñan tä töbike ti kwrere ne ngwane, töbikadre ño abko Ngöbökwe mikadi gare munye arato. Akwa nikwe nünandre ño Ngöbö ngwärekri nena gare nie, ye kwrere nikwe nünandre” (Filip. 3:15, 16). Jehová tä mä tarere krubäte ye mäkwe ñaka käi kwitaka jabiti. Niarata kukwe kwin niere mäi yebätä mäkwe töbikatari. Mä tä bati ye ngwane kukwe meden diandre nuaindre mäkwe jai ye niarakwe mikai gare mäi.