Kukwe tare ben nita ja tuin ye raba ni töi kwite, raba ni ngwen di nekä aune raba ni töi mike ñaka kwin ja nire ye kräke. Kukwe ye erere namani bare rei David yebätä, niarakwe ja tare nikabare kukwe keta kabre tare kisete. ¿Dre käkwe dimikani ja tuin kukwe yebe? Kukwe ye mikata gare tärä salmo tikani kwe yebätä: “Ti dimikadre ye tikwe ribeba ie ja kukweibiti, Jehovakwe ti mikadre tuin bobre jai ye tikwe ribeba ie ja kukweibiti. Kukwe nämä ti mike töbike ye tikwe mikaba gare jankunu ie; kukwe ben ti nämä ja tuin ye tikwe nieba jankunu ie, ja rababa ruin ulire tie ye ngwane. Kukwe medenbe ti nämä ja tuin ye rababa gare mäi”. Ne tä mike gare metre nie David ja di käräbare töi bobrebiti Ngöböi (Sal. 142:1-3).

Salmo mada tikani kwe yekänti niebare kwe: “Jondron keteitibe tita ribere Jehovai... ye tikwe känäin, ti rabadre nüne ju Jehovakwe yete mantre jetebe, ne kwe ti rabadre Jehová töi kwin ye mike ñärärä aune ti rabadre templo kwe ye mike ütiäte jai” (Sal. 27:4). Ni raba David ye bämike ja töite tabernáculo ye mike ñärärä jubäre, kä yekänti Ngöbö mika nämene täte niara käi näire abokän ken niara nämene. Niara tä tuen jerekäbe menteni, ñobätä ñan aune niara ye ñaka Leví mräkä. Akwa, kukwe yebätä tö debe biain krubäte aune tö nünain yete “Jehová töi kwin ye mik[akäre] ñärärä”.

Kukwe töi kwin nieta ye abokän ni töi kwin abokän ben ja nemen ruin kwin nie o käi nemen juto nibätä. Jehovakwe kukwe ükaninte ne kwe nitre niara mikadre täte, ye David nämene mike tuin ütiäte jai käre. ¿David ye erere ni töita arato?

Kä nengwane, ni ñaka tä ju metre ribere jai krötakäre Jehová ken, ñakare aune nita templo kri ja üaire kwe ye ribere jai, ye abokän niarakwe kukwe ükaninte ne kwe nikwe niara mikadre täte. * Nikwe templo kri ja üaire ye “mik[ai] ütiäte jai” angwane, David ye erere ni rabai “Jehová töi kwin ye mike ñärärä”.

Kä jondron kukwakäre Ngöböi, o kä jondron kukwakäre sribebare cobrere nämene jukwete tabernáculo yekänti ye tä dre mike gare yebätä ani töbike (Éx. 38:1, 2; 40:6). Jesús ja nire biain ye Ngöbö nämene juto biare ka ngäbitikäre ye bämikani kä jondron kukwakäre yebiti (Heb. 10:5-10). ¿Ye tä dre mike gare nie? Apóstol Pablo tikabare: “Ni nämane ja rüere Ngöböbe angwane, Ngöbö Odei krütani ye köböire niara ara jire käkwe ja mäkäninta nibe” (Rom. 5:10). Jesús därie ianinte yei nikwe tödekai angwane, Jehová raba ni kain ngäbiti aune ni raba ja mäke ben töi jämebiti. Ye köböire ni raba ja kete bäri kwin ben (Sal. 25:14).

Ngite juanta ta nibiti, ye medenbätä kätä “nuäre [ni]btä amne [...] [ni] moto [...] [tä] jäme Ngöbö ngwärekri” (Hech. 3:19). Kukwe tä ni kisete ye ni raba bämike krörö: ni iti ja mikani ngite abokän kräke gata ñäkädre, akwa kukwe ye jämi nemen bare ye ngwane ja töi kwitadre jötrö ngwarbe kwe. Niara ja töi kwitadre yebätä ni kukwe ükatekä käkwe mikadre tuin bobre jai aune kukwe nuainbare kwe ye käi kwitadrekä jabiti bätä ñaka murie ketadre. ¡Kukwe yebätä ja rabadre ruin kwin ie aune kä rabadre jutobätä! Jehová ye ni kukwe ükatekä kwrere, nitre ie ja ruin ngite kukwe käme nuain nämene kwetre yebätä ye kräke niara ñaka gata ñäke.

Kukwe keta kabre nuain nämene ju Jehovakwe yete ye David tuani, ñodre, juta Ngöbökwe nämene gätä krikri nuainne, ñäkä nämene Kukwe biani  Ngöbökwe yebätä, jondron rä mane kukwa nämene aune nitre sacerdote bätä levita nämene sribi deme nuainne ju yete (Éx. 30:34-38; Núm. 3:5-8; Deut. 31:9-12). Kä nengwane kukwe ye erere bäsi nuainta.

“¡Ja mräkätre käkwe nünandre keteitibe jabe ye kwin krubäte aune tä kä mike nuäre nibätä!” nieta ye namani bare kirabe aune ye erere nemen bare ni näire (Sal. 133:1). Kä jökräbiti tibien “ja mräkätre” tä nirien bäri kwati (1 Ped. 2:17). Gätä nuainta ye ngwane ñäkäta Bibliabätä aune mikata gare nitre jökrä ngwärekri. Arato, Jehová tä juta ükaninte kwe yebiti kukwe Bibliabätä driere krubäte. Aune mrö ja üaire ye bianta nie krubäte aune kukwe ye kite tärä sribeta yebätä, abokänbiti ni raba ja tötike ni mräkäbe o kaibe. Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä iti käkwe niebare: “Kukwe Jehovakwe tä dre mike gare yebätä tita töbiketari aune tita ja di ngwen kukwe mike nüke gare kwin jai ye köböire kukwe ja üaire tä krubäte tikwe aune kätä juto tibätä”. Erametre, ¡kukwe tä nemen gare nie ye köböire jata nemen ruin kwin krubäte nie! (Prov. 2:10.)

Nuain nämene kirabe ye erere, nitre Ngöbö mikaka täte tä orare ye niken kunkwäre niara känti mantre jetebe. Orasion nuainta ye nemen Jehová kräke jondron rä mane kukwa nämene ye kwrere (Sal. 141:2). ¡Nita orare töi bobrebiti ye niarata kukwe nuin ye tä ni dimike krubäte!

Moisés ribere orasionte: “Jehová Ngöbö nikwe käkwe ni mikadre tuin bobre jai; nunta sribi nuainne yebätä mäkwe kukwe kwin mika nemen bare” (Sal. 90:17). Nita kukwe driere kä jutobiti yebätä Jehová tä kukwe kwin mike nemen bare ni kräke (Prov. 10:22). Nikwe ni ruäre dimikani kukwe metre ye mike gare jai, o nitre ñan tö kukwe drieta nikwe ye kukwe nuai, akwa yebiti ta mekerabe nita ja di ngwen kukwe driere jankunu, nita bren, o töbika tä ni kisete o ni rüeta nakainkä ye ngwane (1 Tes. 2:2). Akwa, nita “Jehová töi kwin ye mike ñärärä” aune nita ja di ngwen ye käi nemen juto krubäte ni Rün kä kwinbiti yebätä ye gare nie.

David kantabare: “Jehová ye kä tikwe abokän biani tie, aune copa tikwe. Jondron biani tie ye mäkwe ngübabiti. Kä kwin krubäte ñäkäbare ti kräke. Jondron biani tie ye käita juto tibätä”. Niara nämene debe bien ñobätä ñan aune “kä” biani ie, ye abokän niara nämene sribire Jehová kräke aune Ngöbö nämene kain ngäbiti ye gärätä. David ye erere ni raba ja tuin kukwe tare ben, akwa niara ye erere, kukwe kwin ja üaire namanina krubäte nikwe. Ye medenbätä, kukwe metre mikata täte ye nikwe käi ngwandre juto jankunu jabätä aune templo ja üaire Jehovakwe ye nikwe käre “mik[adre] ütiäte jai”.