Juan Ni Ngökaka Ñöte nünanbare ye näire, “ni jökrä nämane Ni Dianinkä Ngöbökwe ngibiare ngäbti kisere, aisete nane Juan abko Ni Dianinkä Ngöbökwe ara nükani, nitre israelita jökrä namani nütüre, btä nämane töbike kri” (Luc. 3:15). ¿Ñobätä nitre Judea nämene Mesías ngübare ngäbiti kä ye näire? Ani mike gare ruäre jai.

Jesús därebare ye bitikäre, ángel Jehovakwe nükani nitre nämene obeja ngübare jubäre kä Belén ken yekänti. Ángel ye mikani gare: “Mtare ngäbäkre däreniri iti [...], David käite sete. Ngäbäkre ne abko mun Diantarikä. Niara abko Ni Diantarikä Ngöbökwe amne niara abko ni jökrä Dänkien” (Luc. 2:8-11). Ye bitikäre, “angele mda mda mata namani kwati angele ne känti okwäbtitre se kwrere, kä namanintre Ngöbö käikitekä krörö: Ngöbö kri kä käinbti, ma aibe ütiäte kri. Nunta ma käikitekä, ñobtä ñan angwane makwe ngäbäkre ne juni kä nebtä, aisete kä jämenta kä temenbtä ni ngätäite” (Luc. 2:13, 14). *

Kukwe mikani gare ye nitre obeja ngübaka töi mikani ñan krütare. Bengwairebe nikanintre Belén, aune José bätä María kwani ietre monso chi yebe angwane, “kukwe niebare ietre ngäbäkre yebtä, ye kädriebare kwetre”. Ye köböire, “kukwe ye gani ni kwatikwe angwane, töi ñan namani krütare” (Luc. 2:17, 18). “Kukwe ye gani” kwetre nieta ye tä mike gare niaratre blitabare José aune María yebe bätä nitre madabe arato. Nitre obeja ngübaka nikaninta ja gwirete ye bitikäre niaratre namani jankunu “Ngöbö käikitekäta ja jiebti se kwrere. Angele käkwe kukwe niebare ietre, ye erere nakaninkä jökrä btätre” (Luc. 2:20). Kukwe kwin namani gare ietre Kristo yebätä ye ñaka ükani kwetre, ñakare aune mikani gare kwetre.

Ngöbökwe Kukwe biani Moisés ie ye ererebätä María nikani monso kwe mubai ngwena Jerusalén mikakäre tuare Jehovai, ye ngwane Ana meri Ngöbö kukwei niekä ye “nikani Ngöbö käikitekä ngäbäkre Jesubtä. Erere arato, nitre israelita nünanka Jerusalén nämane ni ni diantarikä ngibiare ngäbti abko erere ben Ana nikani blite ngäbäkre Jesubtä” (Luc. 2:36-38; Éx. 13:12). Ye köböire, Mesías rükai ye mikani gare jankunu.

Ye bitikäre, “nitre töbtä nünanka mobe kä Judeabtä kä driri nükani juta Jerusalén yete. Nitre ye abko nämane ja töitike mukebtä abko nükani, käkwe kukwe ngwianintari krörö: ¿Jrei nitre israelitakwe därebare abko tä mdente? Muke kwati käkwe niara därebare mikaba gare, ye abko nunkwe tuaba nüke käin kä driri yete, aisete nun jatani mike ütiäte jae” (Mat. 2:1, 2). Ye kukwe nuabare “Herodekwe angwane, niara namani töbike kri. Erere arato, nitre nünanka juta Jerusalénte namani töbike kri arato. Abtä jrei ye käkwe nitre blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre dänkientre käräbare  amne Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye dirikätre käräbare kwe arato, bti kukwe ngwianintari krörö kwe ietre: ¿Ni Dianinkä Ngöbökwe abko däredre mdente metre?” (Mat. 2:3, 4). Aisete, Mesías rükai niebare ye nükani namani gare nitre kwati ie. *

Lucas 3:15 abokänbätä blitani käne ye tä mike gare nitre Judea ruäre nämene nütüre Juan Ni Ngökaka Ñöte ye ara Kristo. Akwa, kukwe ye ñaka metre bämikakäre Juankwe kukwe ne niebare: “Ni jatadi iti ti jiebti abko bäri di kri ti ngwä, aisete ti abko ja ñan rükadre töre jire chi tie sandalia ngwena kräke. Ni ye abko käkwe Ngöbö Üai Deme mikadi nüne munbtä amne mun mikadi deme kwe” (Mat. 3:11). Niarakwe kukwe metre niebare ye käkwe nitre töi mikani bäri Mesías rükai ye ngübare ngäbiti.

¿Nitre Judea siklo kena näire ye käkwe kä täinbare bämän 70 kädrieta Daniel 9:24-27 yebätä Mesías rükai ye mikakäre gare jai raba ruin nie? Niaratre nuainbare o ñakare ye ñaka gare nie, akwa niaratre nuainbare ye ni ñaka raba niere metre ta arato. Jesús näire nitre nämene kukwe keta kabre mike gare bämän 70 yebätä, akwa jökrä käkwe ñaka kukwe ye mikani gare tä nüke gare nie kä nengwane ye erere. *

Nitre kwati nämene nütüre, nitre esenios ye abokän nitre Judea nämene kukwe driere, niaratre ye nämene kä ngwarbe nötare yekänti. Kä rikadre 490 tä ye ngwane Mesías rükai nibu drie nämene kwetre, akwa Daniel kukwe niebare ye ererebätä niaratre kä ye täinbare o ñakare ye ñaka gare nie. Niaratre kukwe ye erere nuaindre akwa, nitre kwati Judea ie kä täindre ño ye rabadre gare niaratre köböire ye ñaka raba tuin metre nie, ñobätä ñan aune nitre ye nämene nüne kaibe mento.

Siklo ketebukäre ye ngwane, nitre Judea ruäre nämene nütüre bämän 70 ye kömikani kä 607 templo juani ngwarbe kena ye näire nememe templo juani ngwarbe bobukäre kä 70 yete. Nitre mada abokän nämene kä ye täine kukwe namani bare macabeo näire yebätä, kukwe ye jatani nemen bare kä 170 kä 1 känenkri. Ye medenbätä, bämän 70 yebätä kä täindre ño metre ye ñaka nämene gare.

Kukwe rabai bare niebare ye kräke kä täindre ño ye rabadre gare nitre siklo kena yete ie akräke, nitre apóstol aune nitre kristiano siklo kena näire ye käkwe kukwe yebiti mikadre gare metre Jesukristo ye Mesías käbämikani. Akwa, nitre kristiano kena käkwe kukwe ye nuainbare ye nie ñaka jire.

Ni raba kukwe mada mike gare jai kukwe yebätä arato. Kukwe Tikani Hebreore känti kukwe niebare Jesukristo yebätä erere namani bare ye nitre tärä ketabokä tä blite Jesubätä tikaka käkwe kädekaninte bati bobu (Mat. 1:22, 23; 2:13-15; 4:13-16). Akwa, bämän 70 ye nämene kukwe mike gare Jesukristo yebätä ye niaratre ñaka tikani jire.

Nitre nünanbare Jesús näire yei kukwe nükani gare metre bämän 70 yebätä ye ni ñaka raba niere; akwa tärä ketabokä Bibliabätä tä blite Jesús yebätä tä kukwe mada mike gare abokän köböire Mesías rükai niaratre nämene “ngibiare ngäbti”.