MERI bobre kän brare krütani tä kä jutobiti ngobo itibe kwe ye kete jabätä. ¡Niara töita ñan krütare kukweta nemen bare yebätä! Gwä ngobo kwe ye täni ngwakare kisete. Akwa, ngobo ye nibirata nire aune tä kötö ben. Meri yebätä kätä juto krubäte. Ni nükani nüne känti ye tä niere ie: “Mike ñärärä, monso mäkwe tä nire”.

Bäsi kä mil krämä nikanina ta yete monso chi ganinkröta aune kukwe ye tä tikani 1 Reyes kapitulo 17 yekänti. Meri kän brare krütani nünanka juta Sarepta yekänti Elías ni Ngöbö kukwei niekä ye nükani. Meri ye kädeka nämene ño ye ñaka gare jire. Ngobo ganinkröta ye ngwane tödeka kwe namani bäri dite. Ani kukwe ruäre ja töi kräke mike gare jai meri yebätä.

Jehovakwe mikani gare känenkri rei Acab töi käme käkwe gobrandi ye ngwane ñü ñaka räkäin tibien kä kwati krubäte te. Ñü ñaka räkäin tibien ye Elías mikani gare, ye bitikäre Ngöbökwe Elías ükani Acab ngänikaire aune kukwe ñan tuabare nuainbare kwe bukakäre: nämene cuervo juen ban bätä ngri ye ngwena ie. Ye bitikäre, niebare kwe ie: “Näin krö, nän Sarepta kokwäre, juta Sidón känti, aune mäkwe nüna yete. ¡Mike ñärärä! Tikwe meri kän brare krütani mikai mrö bien mäi” (1 Rey. 17:1-9).

Elías namani Sarepta ye ngwane meri bobre kän brare krütani ye kwani ie ngi ükökrö. ¿Meri ye käkwe niara bukai? Meri ye bobre krubäte, ¿se ñokänti jondron kwain ie bukakäre? Kukwe yebätä namani töbike, akwa ja töi mikani kwe blite ben. Niebare kwe ie: “Mä raba ñö ngwen chi tie vasote ñadre”. Meri ye nikani ñö tuin, ye bitikäre ni Ngöbö kukwei niekä niebare ie: “Mä raba kite ban ngwena chi kisete tie” (1 Rey. 17:10, 11). Meri kän brare krütani ye kräke namani nuäre ñö biankäre, akwa ñaka namani nuäre kräke mrö biankäre.

Meri ye niebare ie: “Erametre Jehová Ngöbö mäkwe, käbiti tita niere ban ñaka tikwe,  ñakare aune arina tä chi tikwe jarra krite, bätä jarra chite aceite tä chi tikwe; aune tita nete ngi ükökrö jai, biti ti näin jondron nuainne ja kräke bätä ti ngobo kräke. Nunkwe kwetai ye bitikäre nun krütai” (1 Rey. 17:12). ¿Niaratre blitabare jabe ye tä dre driere ja töi kräke nie?

Meri kän brare krütani käkwe niebare “erametre Jehová Ngöbö mäkwe”, ye tä mike gare meri yei namani gare Elías ye nämene Ngöbö mike täte. Kukwe ruäre nämene gare ie Ngöbö nitre israelkwe yebätä, akwa kukwe mada ñan nämene gare ie, aisete nämene blite Jehovabätä ye ngwane ñaka kädekani kwe “Ngöbö tikwe”. Meri ye nämene nüne Sarepta, juta fenicia Sidón nämene kä ye ngübarebiti. Nitre nünanka Sarepta ye nämene Baal mike täte raba ruin nie. Kukwe yebiti ta Jehovakwe kukwe kwin tuabare meri bobre kän brare krütani yebätä.

Nitre nämene jondron ngwarbe mike ngöböre jai ye ngätäite meri ye nämene nüne, akwa nämene tödeke Ngöbö metre ie. Jehovakwe Elías juani meri ye gwirete ne kwe kukwe tare ñaka rabadre barebätä, aune kukwe kwin mikakäre nemen bare meri yebätä arato. Kukwe ye tä kukwe ütiäte driere nie.

Nitre nünanka juta Sarepta ye nämene jondron ngwarbe mike ngöböre jai, akwa ruäre töi ñaka nämene käme. Jehovakwe Elías juani meri kän brare krütani gwirete, yebiti bämikani kwe nitre ñaka niara mike täte akwa brukwä kwin ye niara ñaka käi kwitekä jabiti. Erametre, “ni nünanka juta mdente mdente käta Ngöbö mike ütiäte jae amne tä nüne metre abko Ngöböta juto biare kaen ngäbti jökrä” (Hech. 10:35).

Meri nünanka Sarepta kän brare krütani töi nämene ye erere nitre töita abokän tä kwen nie kukwe drieta yekänti. Nitre ye tä nüne nitre kukwe ngwarbe mikaka täte ngätäite, akwa niaratre ruäre tä kukwe kwin känene raba ruin nie. Niaratre ruäre ie kukwe tärä gare kiakia o kukwe ñaka gare ietre Jehovabätä, aisete tätre ni mada ribere ja dimikakäre ne kwe niaratre rabadre kukwe metre mike täte. ¿Nita nitre ye erere känene dimikakäre?

Elías kukwe mada ribebare yebätä ani ja tötike. Meri kän brare krütani ye mikani gare Elías ie mrö namani chi niara aune ngobo kwe ye aibe kräke aune kwetadi kwetre ye bitikäre krütadi. Akwa, ¿Elías dre niebare ie? “Ñaka kä jürä ngwan jabätä. Nän aune mäkwe dre nini ye erere mäkwe nuain. Akwa, dreta mäkwe yebiti mäkwe ban sribe chi käne ti kräke, aune mä jata ngwena tie jubäre nete. Biti mäkwe jondron sribe ja kräke bätä mä ngobo kräke. Ñobätä ñan aune Jehová Ngöbö juta israelkwe käkwe nini: ‘Arina tä jarra krite ye ñaka krütai, bätä aceite tä jarra chite ye ñaka krütai nememe köbö te Jehovakwe ñü juandi kä tibien nebätä ye ngwane’” (1 Rey. 17:11-14).

Ni raba nütüre: “Meri ye bobre, ¿se ño mrö ngöräbe ye biandi kwe ie? Niara ñan nämene blite bökän ben”. Akwa, ¿meri kän brare krütani ye ja töi mikani ño? Kukwe ñaka nämene gare krubäte ie Jehová yebätä, akwa Elías kukwe niebare ye mikani erametre kwe jai aune mikani täte kwe. ¡Nämene tödeke metre ye bämikani kwe! Niarakwe kukwe kwin diani ja käne.

Ngöbökwe ñaka niara tuanimetre kaibe. Elías niebare ie ye erere, ñü ñaka näkäni tibien ye ngwane Jehovakwe jondron kwetadre biani bäri ie, ne kwe niarakwe sribedre kwetadre jai ngobo yebe. Erametre, “arina jarra krite ye ñaka krütani, bätä aceite  jarra chite ñaka krütani, Jehová kukwe niebare Elías ie ye erere namani bare” (1 Rey. 17:16; 18:1). Meri kän brare krütani ye ñaka ja töi mikadre kwin akräke arina namani chi ie bätä aceite namani chi ie ye kwetadre mrä kwe. Akwa, niara tödekabare: tö ngwani kwe Jehovai aune Elías bukani käne kwe.

Kukwe ye tä mike gare nie nire tä tödeke ye kräke Ngöböta kukwe kwin nuainne. Ni nuateta ne kwe nikwe ñaka ja ngwandre metre ye ngwane, niara tä ni dimike. Niara tä nemen Jondron Bianka nie, ni Kriemikaka aune Ja Ketamuko nikwe ne kwe ni rabadre kä ngwen nüke jai (Éx. 3:13-15).

Kä 1898 ye ngwane täräkwata Zion’s Watch Tower (La Torre del Vigía de Sión) käkwe kukwe ja töi kräke mikani gare meri kän brare krütani yebätä: “Meri ye käkwe tödekadre aune kukwe niebare ie ye mikadre täte angwane, ni Däkien käkwe dimikadre ni kukwe niekä yebiti; akwa meri ye ñaka tödekadre angwane, meri mada kän brare krütani ye Elías dimikadre. Ye erere nemen bare nibätä. [...] Nikwe tödekai ngwane kukwe kwin rabai nikwe, akwa nikwe ñaka nuaindi ngwane ñaka rabai nemen nikwe”.

Nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane, Ngöböta kukwe niere ni jie ngwankäre Bibliabätä aune tärä bätä täräkwata yebätä ye nikwe känändre. Ye bitikäre, ñaka rabadre nuäre ni kräke, akwa Jehová tä dre niere nie ye erere nikwe nuaindre. Kukwe niebare mäträkäre nibätä ne nikwe mikai täte ngwane kukwe kwin rabai nikwe: “Mäkwe tö ngwan Jehovai ja brukwä tätebiti, bätä kukwe nüke gare mäi yei mäkwe ñaka tö ngwan. Niara tä dre niere ye mäkwe ngwan törö jai kukwe jökrä känti, aune niarakwe mä jie ngwain ji metre yebiti” (Prov. 3:5, 6).

Meri kän brare krütani ye ja tuani kukwe madabe. Texto tä niere jankunu: “Kukwe ye namani bare, yebiti meri ju bökänkä ye ngobo namani bren, aune namani bren bäri jume aune ñaka namanina murie jäke”. Ñobätä kukwe ye namani nemen bare ye tö namani mikai gare jai, yebätä niebare kwe töi ulirebiti Elías ie: “¿Ni Ngöbö metre mikaka täte, dreta ti rüere mäkwe? Mä jatani ti känti ngite tikwe ye ngwankäre törö tie bätä ti ngobo murie ketakäre” (1 Rey. 17:17, 18). ¿Dre käkwe niara töi mikani blite kore?

¿Meri ye kukwe käme nuainbare ye nükaninta töite? ¿Niara ngobo krütani ye ngwane namani nütüre Ngöbö nämene mike ja ngie nuin, aune Elías nükani kukwe ye mikakäre gare ie? Biblia ñaka tä kukwe ye mike gare, akwa nüke gare metre nie meri kän brare krütani ye ñaka nämene ngite kite Ngöböbiti.

Meri ye ngobo krütai aune ngite kitai Eliabiti ye ñan nämene ngübare. Elías nikani monso ngwaka bädrebe ngwena ju dokwäte kwin, ye bitikäre orabare kwe: “Ngöbö tikwe Jehová, meri kän brare krütani yekänti tita nüne, ¿yebätä mätä kukwe tare mike nakainkäbätä aune ngobo kwe murie kete?”. Meri töi kwin aune mantiame käkwe ja tare nikadre aune ngite kitadre Ngöböbiti ie ni niara kukwei niekä ñan tö namani. Yebätä ribebare kwe: “Ngöbö tikwe Jehová, mä raba ja nire bienta monso nei” (1 Rey. 17:20, 21).

Jehová nämene niara kukwe nuin. Meri kän brare krütani ye käkwe ni Ngöbö kukwei niekä ye bukani, arato nämene tödeke. Raba ruin nie, Ngöbökwe bren ye tuanimetre nirien jankunu monso ye ngrabare, ñobätä ñan aune niarakwe monso ye gaikröta ye nämene gare ie. Monso ganinkröta kena ye nieta Bibliabätä, aune ye käkwe nitre mada jatäri ye mikai tö ngwen kukwe kwin yei. Elías kukwe ribebare ye bitikäre Jehovakwe monso ye mikaninta nire. Elías niebare: “Mike ñärärä, monso mäkwe tä nire”, ye ngwane kä namani juto meri kän brare krütani yebätä ye bämike ja töite. Ye bitikäre, meri ye niebare: “Matare erametre nü gare tie, mä abokän ni Ngöbö mikaka täte, aune kukwe Jehovakwe mätä niere ye metre” (1 Rey. 17:22-24).

Kukwe nakaninkä meri kän brare krütani yebätä ye aibe kädrieta Bibliabätä. Akwa meri töi kwin yebätä Jesukwe blitabare, aisete ni raba niere meri ye Jehová mikani täte nememe krütani ye näire (Luc. 4:25, 26). Kukwe namani barebätä ye tä mike gare nire tä nitre Ngöbö mikaka täte dimike ye kräke Ngöböta kukwe kwin nuainne (Mat. 25:34-40). Arato, tä driere nie ni raba niara mike täte metre kukwe tare yebiti ta (Mat. 6:25-34). Ne madakäre, kukwe ye tä mike gare nie Jehová tö nitre krütanina ye gaikröta aune raba nuainne (Hech. 24:15). Kukwe keta kabrebätä ni raba meri kän brare krütani nünanka Sarepta ye ngwen törö jai.