Töbike kukwe mada nebätä. Nitre gure käkwe meri iti konkrekasionte aune monsoi nibu nübaidre mröre dere bätä kä ngwen juto jabätä. Meri kukwe ye niedre monsotre kwe ie angwane kä rabadre juto bätätre. Niaratre tö köbö ye tuai nüke. Akwa, köbö ye rabadrera jetebe se kwrere angwane, nitre gure ye niedre meri yei kukwe mada namani bare yebätä niaratre ñaka rabadre niken känti. Ye bitikäre, kukwe meden namani bare ye rabadre gare meri yei. Nitre gure käkwe köbö kitani meri aune monsoi nübaire, köbö ye arabe te ja ketamuko kwetre niaratre nübaibare jakänti aune kukwe ye kani ngäbiti kwetre.

Ni kristiano jökrä tä dre niere ye erere rabadre nuainne. Nita kukwe käbämike ye ngwane nikwe “‘jän’ nie[d]re, yebti [nikwe ñan] ‘ñakare’ nie[d]reta” (2 Cor. 1:18). Akwa, kukwe ketebu bämiri ne tä mike gare, kukwe ñaka ja erebe nemen bare. Ruäre ngwane nikwe ja kukwei kitaninkä ye ñaka raba nemen bare nie. Bati kukwe ye erere namani bare apóstol Pablo yebätä.

Pablo nikani bämäkäreta sribi misionero nuainne, ye ngwane niara nämene Éfeso kä 55 yete, kä ye näire ja töi mikani kwe niken mar Egeo yete ta rabakäre juta Corinto yekänti, aune niara rabadi yete angwane rikai kä Macedonia ye kokwäre. Niara nikaninta Jerusalén kokwäre angwane, tö namani konkrekasion Corinto ye tuaibiti bobukäre, ne kwe ja mräkätre juta yekänti rabadre jondron bien töi kwinbiti ja mräkätre Jerusalén ye kräke (1 Cor. 16:3). Aune kukwe ye erere mikata gare 2 Corintios 1:15, 16 yekänti, tä niere: “Ti näma tödeke kore munbti, aisete ti näin Macedonia angwane, ti näin käne nebe basare munye yete, ti näma nütüre abko erere tikwe nieba munye. Erere arato, ti jatadreta ja jiebti angwane, ti rükadre basareta jire munye yete, ti näma nütüre. Tikwe basadi bobu kore munye, abti munkwe ti die mikadre nikenta nebe Judeate ti näma nütüre, akwa ti ñan rababa basare munye yete”.

Pablo tärä tikani käne yete mikani gare kwe ja mräkätre Corinto yei tö namani tuaibiti (1 Cor. 5:9). Akwa, tärä tikani kwe ye bitikäre, Cloe mräkätre käkwe mikani gare ie konkrekasion Corinto  yete kukwe nämene nakainkä jabätä ja mräkätre yei (1 Cor. 1:10, 11). Ye medenbätä, Pablo ja töi mikani kukwe mada nuainne aune tärä tikani kwe abokän kä nengwane kädekata Tärä tikani Kena nitre Corinto ie. Tärä yete kukwe niebare kwe mäträkäre ja mräkätre yebätä aune töi ükatekäre. Arato mikani gare kwe ñan rikai niaratre känti, ñakare aune rikai käne Macedonia yete aune ye bitikäre rikai Corinto (1 Cor. 16:5, 6). *

Tärä tikani kwe ye namani nitre Corinto ye kisete angwane, “nitre bikaka Jesu kukwei ngwianka krikri” ye namani niere Pablo ñaka blitabare metre. Kukwe niekäre ja kriere Pablokwe ngwanintari: “Tikwe ne nuain nütübare ngwane, ¿tikwe ñakare töbikabare metrebätä ya gwari? ¿Gere gere ti tä nuain nütüre, ti tä nütüre ño ni kä nete kwrere ya, abokän kwe tikwe niedre: Jän, jän, bitita tikwe niedre: Ñakare, ñakare?” (2 Cor. 1:17, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte; 11:5).

Ni raba ngwentari jai, ¿Pablo ñan ja töi mikani bökän kukwe niebare yebätä? Ñakare. Kukwe ñan “töbikabare metrebätä” nieta, ye nie raba ni tä kukwe käbämike biti ñan tä nemen bare yei aune tö ngwan ñan raba ie ñobätä ñan aune ñaka kukwe niere kwatibe. Pablo niebare: “¿Gere gere ti tä nuain nütüre, ti tä nütüre ño ni kä nete kwrere ya[?]”. Kukwe ye ngwanintari nitre Corinto mikakäre töbike ne kwe rabadre gare ietre Pablo töi ñan nämene kukwe mada nuainbätä.

Kukwe niebare Pablo rüere ye ñaka metre mikakäre gare kukwe ne tikani kwe: “Ngöböta ja kukwei bien kwatibe, bti tä mike täte, ye kwrere nunta kukwe kuin Jesubtä niere munye angwane, nunta blite kwatibe, aisete ñan nunta “jän” niere, yebti nunta “ñakare” niereta batibe munye” (2 Cor. 1:18). Erametre, Pablo ja töi mikani kukwe mada nuainne aune ñaka nikani Corinto ne kwe ja mräkätre juta yekänti yekwe kukwe kwin rabadre. Tärä 2 Corintios 1:23 yekänti nieta niarakwe ja töi mikani kukwe mada nuainne “ñobtä ñan angwane [...] [niaratre nämene] tare kri” kwe. Niarakwe ye nuainbare ne kwe nitre ye rabadre kukwe ükete jabe niara rikadre nemen känti ye känenkri. Niara nämene Macedonia ye ngwane kä namani juto krubätebätä, ñobätä ñan aune Tito mikani gare ie kukwe tikani kwe ye nitre Corinto dimikani niara tö namani ie ye erere: ja namani ruin ngite ietre kukwe käme nuainbare kwetre yebätä (2 Cor. 6:11; 7:5-7).

“Nitre bikaka Jesu kukwei ngwianka krikri” ye kukwe niebare Pablobätä, ye ngwane nämene mike gare Pablo nämene kukwe driere yei ñaka tö ngwandre arato. Akwa, niarakwe mikani gare nitre Corinto yei, kukwe Jesukristo yebätä ye niarakwe driebare ietre. Niebare kwe: “Kukwe kuin Jesukristo Ngöbö Odeibtä abko Silvano, Timoteo amne ti käkwe mikani gare munye angwane, nunkwe ñan niebare krörö munye: Nane Ngöbö kukwei Jesubtä abko era, nane era ñakare abko nunkwe niebare ñakare kore munye. Akwa Ngöbö kukwei Jesukristobtä abko kukwe era erere niebare kwatibe nunkwe munye, aisete nunkwe blitabare ñakare ketebu batibe. Ngöbökwe ja kukwei mikadre täte, yebtä “jänri” niebare kwatibe kwe Jesukristobtä abko erere rabadi kärekäre” (2 Cor. 1:19). Jesukristo yei tö ngwan nämene aune Pablo ja ngwani niara erere. Jesukristo nämene sribi Ngöbökwe nuainne ye ngwane käre kukwe metre niebare kwe (Juan 14:6; 18:37). Jesukwe kukwe metre driebare aune tö ngwan nämene kukwe yei, kukwe ye arabe driebare Pablokwe, ye medenbätä kukwe driebare kwe yei tö ngwandre arato.

Jehová ye “Ngöbö [...] kukwe metre niekä” (Sal. 31:5). Pablo kukwe tikani tä mike gare ye erere: “Ngöbökwe ja kukwei biani kabre kukwe nuenkäre ni kräke abko mikani bare täte jökrä Kristo köböire kwe”. Jesús nämene Kä tibienbätä ye ngwane ja ngwani metre kwe ye köböire namani gare nitre ie kukwe käbämikata Jehovakwe yei tö ngwan raba. Pablo tä niere: “Ngöbökwe ja kukwei biani kabre kukwe nuenkäre ni kräke abko mikani bare täte jökrä Kristo köböire kwe. Ye mden kisete, nita Ngöbö käikitekä angwane, Ngöbökwe ja kukwei mikani täte Kristo köböire, yebtä nita “Amen,” niere abko erere raba bare kore nita niere Ngöböye Kristo Jesu köböire” (2 Cor. 1:20). Jesús ye “Amen” nieta, kukwe jökrä käbämikata Jehovakwe ye rabai bare metre niara ye köböire.

Pablo nämene jän niere ye ngwane nämene kukwe ye nuainne. Jesukristo aune Jehová ye erere, dre nie nämene kwe ye erere nämene nuainne (2 Cor. 1:19). Niara ñan nämene kukwe ngwarbe niere, ñan  nämene ja kukwei kitekä “ni kä nete kwrere” (2 Cor. 1:17, NGT). Ñakare aune niara nämene “Ngöbö Üaiye ja jie ngwia[mana]” (Gál. 5:16). Niara töi nämene nitre madabätä ye nämene bämike jondron nuain nämene kwe ye jökräbiti. Niara nämene jän niere kwatibe.

Kä nengwane, nire ñaka ja jie ngwen kukwe nieta Bibliakwe yebätä tä ja kukwei kitekä, akwa kukwe mada tä nemen tuin bäri kwin ie ye ngwane tätre ja kukwei ye kite tibien. Nitre tä kukwe ükete sribi känti ye tätre jän niere akwa ye bitikäre ñan tätre nuainne, tätre tike täräbätä jai akwa ñan tätre nuainne jire. Nitre nibu tätre ja mike gure ye näire tä ja kukwei kitekä jai nünankäre käre jabe, akwa nitre kwati ñan kitera kukwe ye nuainne. Nitre kwati gure tä ja tuenmetre ye tä mike gare niaratre ñan niena ja mika gure ye mike tuin ütiäte jai aune ñongwane töta nemen ja tuainmetre ye ngwane tätre nuainne (2 Tim. 3:1, 2).

¿Mätä jän niere ye erere mätä nuainne? Kukwe nini kena ye erere, nita kukwe mike nuaindre ye ruäre ngwane ñan tä nemen bare nie, ñan mätä nierare nuainne, ñakare aune kukwe mada bäri ütiäte tä nemen bare yebätä. Akwa ni kristiano käkwe dre käbämikadre o kukwe meden ükadrete nuaindre jai angwane rabadre mike nemen bare (Sal. 15:4; Mat. 5:37). Mäkwe ye erere nuaindi ngwane, mä kädriei kwin ñobätä ñan aune mätä ja kukwei kitekä ye erere mätä nuainne aune käre mätä kukwe metre niere (Efes. 4:15, 25; Sant. 5:12). Mätä kukwe nuainne yebätä tö ngwan raba käre mäi ye rabai gare nitre madai, ye ngwane mäkwe Gobran Ngöbökwe kukwei driedi ietre ye törbai kukwe nuai. Ye medenbätä, mäkwe jän nie ye ngwane mäkwe ye erere nuain.