1, 2. a) ¿Ñobätä Moisés nämene ja mike kukwe tare te raba ruin nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.) b) ¿Rei namani rubun ye ngwane ñobätä Moisés ñaka jürä ngwani jabätä?

FARAÓN nämene gobrane ye ngwane nämene bäri dite. Nitre Egipto nämene mike ngöböre jai. Tärä kädekata When Egypt Ruled the East [Egipto nämene gobrane kä Kädrikri ye ngwane] tä niere, “niara ie ja nämene ruin bäri töbätä aune bäri dite ni jökräbiti ta”. Nitre Egipto Faraón jürä ngwandre jabätä ie tö nämene, ye medenbätä nämene korona ngwen ja dokwäbiti abokänbätä cobra üai nämene ketaninkä juto biare ni kwetakäre ye kwrere. Jondron ye nämene mike gare nitre käkwe ja mikadre rei rüere ye gadrete drekebe ngwarbe. Jehová niebare Moisés ie: “Ti bike mä juen Faraón känti, aune mä rika juta tikwe, Israel ye denkä Egipto”, ye ngwane ja namani ruin ño ie yebätä ni raba töbike (Éx. 3:10).

² Moisés nikani Egipto angwane kukwe niebare Ngöbökwe ie ye mikani gare kwe, ye käkwe faraón mikani rubun. Kukwe tare keta ökän nakaninkä juta yebätä, ye bitikäre Faraón niebare ie: “Mä ñaka rükata ti känti, ñobätä ñan aune köbö te mä rükaita ti känti yete mä murie ketai” (Éx. 10:28). Moisés rikadre mento niara ngwärekri ye känenkri mikani gare kwe, rei monsoi mubai ye krütai (Éx. 11:4-8). Ye bitikäre, Moisekwe niebare nitre Israel ja mräkäre jökrä ie, niaratre rabadre obeja nidan o kabra roro tikekä aune därie jüente jukwebätä, jondron nire ye nitre Egipto  nämene mike deme ngöbö Egipto Ra ye kräke (Éx. 12:5-7). Faraón namani rubun ye Moisés ñaka jürä ngwani jabätä. ¿Ñobätä? Biblia tä mike gare niara nämene tödeke yebätä Jehová mikani täte kwe, “Faraón mätä namani btä, ye jürä ngwiani ñakare kwe, aisete Ngöbö tuen ñakare, akwa yebtä ja töi mikani kwe amne ja ñan namani ruen naente ie” (ñäkädre Hebreos 11:27, 28 yebätä).

3. ¿“Ngöbö tuen ñakare” yei Moisés nämene tödeke yebätä nibike dre mike gare jai?

³ ¿Tödeka nikwe ye tä dite krubäte abokän köböire Ngöbö raba tuin nie? (Mat. 5:8.) Ni töi gitiadrekä kwin kukwe ja üairebiti aune “Ngöbö tuen ñakare” ye jutuadre nie yekäre ani kukwe mike gare jai Moisés yebätä. ¿Niara nämene tödeke ye käkwe kriemikani ño ñaka ni kä nebätä jürä ngwen jabätä? ¿Kukwe käbämikani Ngöbökwe yei niara nämene tödeke ye bämikani ño kwe? Niara aune juta kwe ja tuani kukwe tare ben ye ngwane, ¿“Ngöbö tuen ñakare” ye niarakwe tuani ye käkwe dimikani ño?

4. Ni kä nebätä kräke, ¿Moisés ye di raba nüke jabätä faraón yebe?

⁴ Ni kä nebätä ie rabadre tuin, Moisés ye ñaka di raba nüke jabätä faraón yebe. Ja nire kwe, dre kwin nämene kwe aune dre rabadre ja känenkäre kwe ye nämene gobran bäri dite ye kisete namani tuin. Ne madakäre niara arabe käkwe ngwantaribare Jehovai: ¿“Ti ne ai rikadre Faraón känti aune tikwe nitre Israel monsoi ye diandrekä Egipto ribeta mäkwe tie ya?” (Éx. 3:11). Moisés ngitiani juta Egipto yebätä ye käi nikani 40 ta, yebätä namani töbike krörö raba ruin nie: “¿Ti rikadreta Egipto faraón brukwä mikakäre rubun ye rabadre kwin?”.

5, 6. ¿Dre käkwe Moisés dimikani Jehová jürä ngwen jabätä aune ñaka faraón jürä ngwen jabätä?

⁵ Moisés rikadreta Egipto ye känenkri, Ngöbökwe kukwe ütiäte mikani gare ie, aune kukwe ye niara arabe käkwe tikani ja känenkäre tärä Job yete: “Jehová jürä ngwandre jabätä... ye abokän ja ngwanta töbätä” (Job 28:28). Moisekwe Ngöbö jürä ngwandre jabätä aune rabadre ja ngwen töbätä yekäre, Jehovakwe mikani gare ie ni kä nebätä ye ñaka ja erebe Ngöbö bäri dite kri yebe. Ngöbökwe ngwanintari ie: “¿Nirekwe ni brare kada sribebare? Ni kukwe ñakare, ni ie ni kukwe ruin ñaka, ni ie kä tuin kwin o ni ie kä tuin ñaka, ¿ye nire köböire namani kore? ¿Ti Jehová ñan ai tä ye nuainne?” (Éx. 4:11).

⁶ ¿Kukwe ye dre mikani gare Moisés ie? Niara ñaka rabadre kä jürä ngwen jabätä. Jehovakwe niara juani aune dimikai kwe kukwe kwe ye mike gare. Arato, faraón ye ñaka di raba nüke jabätä Jehová yebe. Ne madakäre, nitre Ngöbö mikaka täte ñan käkwe ja tare nikabare nitre Egipto kisete kä ye aibe ngwane. Jehovakwe Abrahán, José aune Moisés kriemikani ño faraón mada nämene gobrane ye kisete, yebätä Moisés namani töbike raba ruin nie (Gén. 12:17-19; 41:14, 39-41; Éx. 1:22–2:10). “Ngöbö tuen ñakare” ye nämene tuin, ye medenbätä ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä rabakäre faraón ngwärekri kukwe niebare ie ye mikakäre gare.

7. ¿Tödeka Jehovai ye käkwe meri Testiko kriemikani ño?

⁷ Ye erere arato, tödeka Jehovabiti ye käkwe meri kä Ella kriemikani ñaka nitre kä nebätä jürä ngwen jabätä. Kä 1949 yete niara kani ngite nitre sribikä KGB yekwe juta Estonia yekänti, ngwä tikaninte jökrä aune guardiatre bati bati okwä namanibätä aune tö namani küdreibätä. Niara tä niere: “Ja rababa ruin ngwarbe tie, akwa tikwe oraba Jehovai aune ti töi rababata kwin aune ti brukwä rababata jäme”. Ye bitikäre, kitani kaibe käteri köbö köbömä te. Niara tä niere: “Guardiatre ngrateba tibiti aune nieba kwetre tie: ‘¡Nunkwe ñaka nitre tuainmetre Jehová kä ye ngwenta törö jire jai kä Estonia nekänti! ¡Kä känti nitre mikata sribire ja dibiti yekänti mä näin aune nitre mada näin Siberia!’. Ye bitikäre niaratre nieba nierare tie: ‘¿Jehová Ngöbö mäkwe ye tä medente?’”. ¿Meri Testiko ye tö ngwain Jehovai o ni kä nebätä jürä ngwain kwe jabätä? Kukwe ngwanintari ie kötaikäre ye ngwane, ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä niekäre nitre yei: “Tita töbike krubäte kukwe nebätä, aune ti kitadre ngite ye rabadre bäri kwin ti kräke aune ti tädre mikani kwäre aune ñaka ja mäke kwin Ngöböbe aune ñaka ti kadre ngäbiti kwe ye kräke”. Jehová namani tuin metre ie nitre nämene niara ngwärekri ye kwrere. Niara tödekani ye köböire ja ngwani metre kwe.

8, 9. a) ¿Dre ni dimikai ñaka kä jürä ngwen jabätä? b) Nane nitre kä nebätä jürä rabadre nibätä angwane, ¿nirebätä nikwe ja töi mikadre?

 ⁸ Nikwe tödekai Jehovai ye ni dimikai ñaka kä jürä ngwen jabätä. Nitre dite sribikä gobranbe ñaka törbadre ni tuai Ngöbö mike täte, ye ngwane ja nire nikwe, jondron kwin tädre nikwe, aune dre tädre ja känenkäre ni kräke ye tä nitre ye kisete rabadre tuin nie. Angwane ni raba kukwe ne erere ngwentari jai: “¿Tikwe Jehová mikadre täte jankunu o tikwe nitre sribikä gobranbe mikadre rubun?”. Nikwe ngwandre törö jai: tödekadre Ngöböi ye köböire nitre kä nebätä ñaka jürä rabai nibätä (ñäkädre Proverbios 29:25 yebätä). * Jehová tä ni mike töbike kukwe nebiti: “Ni kä nebätä krütai aune ni kä nebätä monsoi bä ngrötaikä mikä kare tä bä ngrötökä kwrere, ¿ye ñobätä munkwe jürä ngwandre jabätä?” (Is. 51:12, 13).

⁹ Ni Rün Bäri Dite Krubäte yebätä ja töi mikadre. Nire nire tä ja tare nike gobrantre töi ñaka kwin ye kisete, ye tuin niarai aune tä mike tuin bobre jai bätä tä kukwe nuainne dimikakäre (Éx. 3:7-10). Ñobätä nita kukwe mike täte yebätä nikwe blitadre gobrantre krikri ngwärekri angwane kukwe niebare Jesukwe ne ngwandre törö jai: “Munkwe blitadre ño jakrä amne munkwe dre niedre, yebtä munkwe ñan töbika dikaro, ñobtä ñan angwane mun järabara ja ngwärekri yete angwane, ñan munkwe blitadi kaibe au jakrä akwa, Ngöbö mun Rün abko Üai kwe ara jire käkwe kukwe biandi munye ja kwetakrä” (Mat. 10:18-20). Gobrantre aune nitre sribikä gobranbe ye ñaka di raba nüke jabätä Jehová yebe. Tödeka ye nikwe mikai dite angwane Jehová rabai tuin nie Ni metre ye kwrere abokän tö ni dimikai.

10. a) ¿Sö nisán kä 1513 kä 1 känenkri ye ngwane Jehovakwe kukwe meden ribebare nitre Israel ie? b) ¿Ngöbökwe kukwe niebare ye ñobätä Moisekwe mikani täte?

¹⁰ Sö nisán kä 1513 kä 1 känenkri ye ngwane, Jehová niebare Moisés aune Aarón ie niaratre niedre nitre Israel ie rabadre kukwe bä jene nuainne: obeja nidan aune kabra kwin känene biti roro tikekä aune därie jüente jukwe kräbätä (Éx. 12:3-7). Kä nikani ta angwane apóstol Pablo kukwe ne tikani Moisebätä: “[Niarakwe] Pascua nuenbare amne jändrän därie metakamna jukwebtä kwe nitre israelitareye, ñobtä ñan angwane [...] nämane tödeke Ngöböbti, aisete jändrän därie metakamna jukwebtä kwe, angele ni kämikaka käkwe ñan nitre israelita ngobo mubai kämikadre jire iti abkokäre” (Heb. 11:28). Jehová tä kukwe käbämike ye erere tä nuainne ye nämene gare Moisés ie, aisete monsotre mubai nitre Egipto yekwe ye murie ketai yei tö ngwani kwe.

11. ¿Ñobätä Moisekwe nitre Israel mikani mokre?

¹¹ Moisés ngäbriänkätre nämene mente kä Madián yekänti aune kukwe tare ñan raba nemen bare bätätre (Éx. 18:1-6). Akwa, ja töi mikani kwe kukwe Ngöbökwe niere nitre Israel ie ne kwe monsotre mubai kwetre ye “angele ni kämikaka” käkwe ñaka murie ketadre. Nitre ye nämene kukwe tare te aune Moisés nämene nitre ye tarere. Biblia tä niere, “ye bätäräbe Moisekwe nitre umbre Israel ye jökrä käräbare aune niebare kwe ietre: ‘Obeja aune kabra ye denkä [...], aune roro tikekä paskwa kräke’” (Éx. 12:21).

12. ¿Kukwe meden ütiäte Jehovata mikamana gare nitre madai?

¹² Angeletre tä juta Jehovakwe jie ngwen kukwe ütiäte ne mike gare nitre madai: “Ngöbö jürä ngwian jabtä munkwe amne niara käikitaka munkwe, ñobtä ñan angwane niarakwe kukwe ükarete ni kräke mikakäre ja ngie nuen abko käi nüra amne, Ngöbö kä käinbti btä kä tementa dätekä amne Ngöbö mren dätekä btä ñö dätekä, Ngöbö ye abko mika ütiäte munkwe” (Apoc. 14:7). Kä nengwane ni rabadre kukwe ye mike gare. Ni rabadre nitre mike mokre töi mikakäre kä mikekä Babilonia Kri yebätä ne kwe “ja tare nika jatadre kri [...], ye ngwane [...] ñan ja tare nikadre [kwetre] arato” (Apoc. 18:4). “Obeja mda mda” tä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti dimike, ne kwe nitre kä mikaninkä Ni ni Sribekä yebätä rabadre “ja mäk[e]ta Ngöböbe” (Juan 10:16; 2 Cor. 5:20).

13. ¿Dre käkwe ni töi mikai kukwe kwin driere?

 ¹³ Köbö “kukwe ükarete [...] abko käi nüra” aune kukwe driere bätä nitre tötikadre ye nuaindre bäri Jehovata ribere ye gare metre nie. Ápostol Juan käkwe kukwe ne tuani köböre: “Angele näma nibkä, btä ti okwä rababa mda. Angele näma iti kä driri, iti nindrini, iti ngwitäräkri amne iti mötarikri. Angwane müre ñan rabadre mate mda kä nebtä, [...] abkokäre niaratre näma müre ketebtä” (Apoc. 7:1). ¿Angeletre tä juto biare murie nitre gatekäre ye tikete ja tare nikadi kri yete ye tuin mäi? Ye käkwe mä töi mikai kukwe kwin driere aune ñaka nuainne krenbe kwärä.

14. ¿Dre tä ni töi mike blite “ni kukwe käme nuainkä yebe [...] mikakäre mokre”?

¹⁴ Ni kristiano metre ye niena ja kete Jehovabe aune tä tö ngwen nüna kärekäre yei. Akwa, “ni kukwe käme nuainkä yebe [ni]kwe [...] blita[dre] mikakäre mokre ne kwe rabadrete nire”, sribi ye tä ni kisete ye gare nie (ñäkädre Ezequiel 3:17-19 yebätä). * Erametre, ni ñan tä kukwe driere ne kwe ni mada därie ye ñaka ngie rikadre nibiti, ñakare aune Jehová aune nitre mada tare nikwe yebätä nita nuainne. Ja taredre aune ni mada mikadre tuin bobre jai ye nuaindre ño mikakäre gare Jesukwe kukwe bämikani ni Samaria töi kwin yebätä. Ni raba ngwentari jai: “Ni Samaria töi kwin ye erere, ¿tita ni mada mike tuin bobre jai? ¿Ni mada tuin bobre tie ye tä ti töi mike kukwe driere?”. Sacerdote aune levita namani kukwe mike jabiti aune “nikani mobe menteninta temen” ye erere nikwe  ñaka ja ngwandre (Luc. 10:25-37). Nita tödeke kukwe käbämikata Ngöbökwe yei aune nitre mada tare nikwe ye käkwe ni töi mikai kukwe driere kä ne jämi krüte känenkri.

15. ¿Ñobätä nitre Israel ie ja namani ruin ketaninkä?

¹⁵ “Ngöbö tuen ñakare” ie Moisés nämene tödeke ye käkwe niara dimikani nitre Israel nikani mento Egipto aune ja tuani kwetre kukwe tare ben ye ngwane. Biblia tä niere: “Faraón jatanina nüke nitre Israel ken ye ngwane niaratre nikrabare aune nitre Egipto nämene näin jiebiti ye gani kwetre. Yebätä nitre Israel namani nikenkä krubäte aune namanintre ja di ribere Jehovai” (Éx. 14:10-12). Kukwe ye ñan namani mrä kräke. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Jehovakwe mikani gare: “Tikwe Faraón tuainmetre ja brukwä mike ribi, aune niara rikai betekä nitre ye jiebiti, aune Faraón bätä nitre rükä kwe ye köböire tikwe ja mikai käikitadrekä; aune nitre Egipto yei rabai gare metre ti abokän Jehová” (Éx. 14:4). Akwa, dre nämene nitre Israel känenkri ye aibebätä okwä namani. Niaratre känenkri mar Rojo ye nämene aune ñaka raba niken jire teta, bätä karo rükäre faraonkwe näin jötrö ngwarbe ye nämene näin jiebiti. ¡Ni obeja ngübaka abokänbiti kä nämene 80 ye nämene niaratre jie ngwen! Niaratre gitiadre medente ñan namani gare ietre.

16. Moisés namani mar Rojo yekänti angwane, ¿tödeka ye niara dimikani ño?

¹⁶ Akwa, Moisés ñaka kä jürä ngwani jabätä. Niara nämene tödeke ye käkwe dimikani ñaka töbike krubäte mar Rojo o nitre rükä yebätä. “Jehová [mikai] [...] kwäre” ye jutuabare ie, Ngöbö kwe ye käkwe rüdi niaratre yekri ye nämene gare ie (ñäkädre Éxodo 14:13, 14 yebätä). * Niara nämene tödeke ye käkwe nitre Israel ye dimikani. Biblia tä niere: “Nikani Mren Tainte ta angwane, kä namani nötare känti ta nikani, ñobtä ñan angwane nämane tödeke Ngöböbti” (Heb. 11:29). Ye bitikäre, “juta ye namani Jehová jürä ngwen jabätä aune namani tödeke Jehovai aune Moisés ni sribikä kräke yei” (Éx. 14:31).

17. Ja känenkäre, ¿tödeka nikwe ye nuaite ño?

¹⁷ Gwäune nikwe ja tuai kukwe tare ben arato. Kukwe tare ye jataira krüte angwane, kukwe jene jene mikata täte abokän tuin bäri dite juta nikwe tä ükaninte ye ngwä ye gobrantre kä nebätä käkwe diainkä jökrä (Apoc. 17:16). “Kä [abokänbiti [...] ki ñaka tärä” aune “jukwe aune kri ribi mikadre jukwe yebätä ye ñaka tärä” ye kwrere ni tädi ñaka kriemikani niebare Jehovakwe (Ezeq. 38:10-12, 14-16). Ni kä nebätä kräke ni ñan raba kwärbere. ¿Nikwe dre nuaindi?

18. ¿Ja tare nikadi ye ngwane ñobätä ñaka kä jürä ngwandre jabätä?

¹⁸ Ñaka kä jürä ngwandre jabätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Jehovakwe mikani gare känenkri nitre niara mikaka täte ye rüe rakaikä, akwa niarakwe kriemikai arato: “Köbö ye näire, köbö yete Gog käkwe kä Israelkwe diain jai, ye ngwane Gobranka Kri Jehová tä niere, ti rabai rubun krubäte. Aune ti därie rabai nokwrekä, ti rabai rubun krubäte ye ngwane, tikwe blitai” (Ezeq. 38:18-23). Nitre jökrä törbai kukwe tare nuain juta Ngöbökwe yebätä ye gaite. “Köbö kri Jehovakwe jürä ngwandre jabätä” yete Jehovakwe ni kriemikai yei nita tödeke, ye köböire “Jehová ni [mikai] [...] kwäre” ye nikwe tuai aune nikwe ja ngwain dite (Joel 2:31, 32).

19. a) ¿Jehová aune Moisés nämene ja kete ño? b) Nikwe Jehová ngwain törö jai kukwe jökrä känti angwane, ¿kukwe meden kwin rabai nikwe?

¹⁹ ¡Kukwe keta kabre kwin köböra nemen bare! Ye medenbätä, ni tädre dite “Ngöbö tuen ñakare” ye tuin nie kwrere. Ja tötikadre aune oradre käre ne kwe köbö kwatire kwatire ni rabadre ja kete bäri kwin Jehovabe. Moisés nämene ja kete kwin Ngöböbe aune Ngöbökwe niara mikani kukwe ñan tuabare nuainne, Biblia tä niere niara ye “namani gare ngwärere Jehovai” (Deut. 34:10). Nita tödeke ni Ngöbö kukwei niekä ye kwrere angwane ja rabai ruin nie bäri Jehová ken nita niara tuin ye kwrere. Biblia tä ni nübaire niara “ngw[e]n törö jai kukwe jökrä känti”, ñobätä ñan aune “niarakwe [ni] jie ngwain ji metre yebiti” (Prov. 3:6).