KÖBÖ 7 septiembre kä 1950 ye ngwane ti rababa sribire nitre sribikä Betel Brooklyn ye ngätäite, kä ye ngwane ja mräkätre aune ja ngwaitre 355 juta jene jene känti nämä sribire yete, niaratre ruäre abokänbiti kä nämene 19 o bäri umbre aune ruärebiti kä nämene 80. Niaratre jökrä bäsi nämene dianinkä nänkäre kä kwinbiti.

Ti meye käkwe ti töi mikani “kukwe kuin nuäre Ngöböbtä” ye mike täte (1 Tim. 1:11). Ti nämene chi ye ngwane niara jatani Ngöbö mike täte. Köbö 1 julio kä 1939, asamblea de zona (kä nengwane kädekata gätä kri köböbu) ye nuainba Columbus (Nebraska, Estados Unidos) yekänti, ye ngwane tikwe ja ngökaba ñöte aune kä ye näire kä nämä kwäjätä tibiti. Joseph Rutherford kukwe kädriebare kädekata “Fascismo o libertad” abokän grababare ye kukwe nuakäre nunkwe ja ükakröba 100 aune kä käräbare kukwe ye kukwe nuara. Kukwe kädriebare grababare ye nun nämä kukwe nuin angwane nitre kwati nämä jubäre rikaba gwä aune gätä ye ötaba kwetre aune nun juanba mento kwetre juta yebätä. Ye bitikäre, ju ja mräkä mada testiko Jehovakwe yete nunkwe ja ükakröba aune kukwe kädriebare grababare ye nunkwe kukwe nuaba jökrä. Köbö te tikwe ja ngökaba ñöte ye käi ñaka nikwitekä tibiti.

Ti meye ja di ngwani krubäte kukwe metre driere tie. Ti rün töi nämä kwin aune nämä nun ngübare kwin, akwa töi ñaka nämä kukwe Ngöbökwe yebätä aune ñaka nämä ja töi mike kukwe ja üaire ye driere tie. Akwa, ti meye bätä nitre Testiko mada Konkrekasionte Omaha yete käkwe ti dimikaba näin ja käne.

Ja tötika kwelate jatabara krüte tie angwane tikwe dre nuaindi yebätä ti rababa töbike. Kä nämä kite moren ye ngwane ti nämä precursorado de vacaciones (kä nengwane kädekata prekursor ausiliar) ye nuainne ja mräkätre mada bati kä ja närebiti tibe yebe.

Kwela Galaad nuainbare bä kükükäre yete ja mräkätre nibu kaibe John Chimiklis aune Ted Jaracz graduabare, niaratre nibu ye juani nun käibiti ni ni tuabitikä konkrekasionte erere. Ja mräkätre yebiti kä nämä 20 näre ye rababa gare tie ye ti töi mikaba ñan krütare. Ti abokänbiti kä nämä 18 aune ti jatabara ngedenkä kwelate. Tikwe dre diain nuaindre jai ye ja mräkä Chimiklis ngwantariba tie ye täbe törö tie. Tikwe kukwe ye mikaba gare ie  angwane nieba kwe tie: “Sribi köbö täte Ngöbö kräke ye mäkwe diain jai ye rabai kwin krubäte. Sribi ye näin mä ngwena medente ye ñaka gare mäi”. Kukwe nieba kwe tie aune niaratre kukwe kwin bämikani ye mataba ti brukwäte. Ti ngediankaba kwelate kä 1948 ye bitikäre tikwe sribi prekusor ye kömikaba.

Sö julio kä 1950 ye ngwane gätä kri känti nitre juta madate nübaita nuainba Kä jadakara nitre Yankees ie Nueva York yekänti, ti rün, ti meye bätä ti nun janama gätä yebätä. Nitre tö sribi Betel kräke gätä nuainba yebätä ti janama, ye bitikäre tikwe täräkwata juanba.

Tikwe ja mikadre prekursor aune tikwe nünandre jankunu gwi ye ñaka nämä tuin blo ti rün ie, akwa niara tö nämä ti tuai ja dimike arato ngwian yebätä, ju aune mrö ye ütiä biankäre. Ye medenbätä, köbö kena sö agosto yebätä ti rikaba sribi känene jai, akwa ye känenkri ti rikaba tärä juan nämä nun kräke ye mike ñärärä. Tärä tikani Brooklyn ye juani ti kräke ye kwanba tie. Tärä yebätä Nathan H. Knorr kä nämä tikani aune kukwe ne nämä tikani tärä yebätä: “Mäkwe ja kä tikani täräkwatabätä sribikäre Betel ye nükani nun kisete. Mä töita kwatibe sribibätä käre Betel ye nüke gare tie. Ye medenbätä, ti törba mä tuai nüke Betel, calle Columbia Heights, 124 (Brooklyn, Nueva York) yekänti, köbö 7 septiembre kä 1950 yete”.

Ti rün nämä sribire rükabata ye ngwane tikwe nieba ie sribi kunina tie. Niara nieba tie: “Kwin krubäte. ¿Mäkwe sribidi medente?”. Tikwe nieba ie: “Betel tä Brooklyn yekänti tikwe sribidi aune ngwian biain tie kun jätä sö kratire kratire”. Kukwe ye niara töi mikaba ñan krütare, akwa nieba kwe tie ti töi nämä ye erere angwane ti rabadre ja di ngwen mikakäre nemen bare. Kä ñan rikaba raire ta angwane niara ja ngökaba ñöte gätä kri nuainba kä 1953 yete Kä jadakara nitre Yankees ie yekänti.

Ja mräkä Alfred Nussrallah nämä sribi prekursor nuainne siba tibe, niara nübaiba arato sribire Betel, aisete nun rikaba gwairebe. Ye bitikäre, niara ja mäkäteba, niara aune muko kwe Joan janamene kwela Galaad yete aune sribibare kwetre misionero kä Líbano yekänti aune ja känenkäre jataninta Estados Unidos, aune sribibare kwetre ni ni tuabitikä erere.

Ti rababa sribire kena Betel ye ngwane ti mikaba tärä aune täräkwata ye ketekä jai kwärikwäri. Tärä ¿Qué ha hecho la religión para la humanidad? yebätä tikwe sribiba kena. Sö krä kwä te tikwe sribiba tärä aune täräkwata ketakabätä. Ye bitikäre, ti mikaba sribire Departamento de Servicio yekänti, aune ja mräkä Thomas J. Sullivan nämä sribi ye jie ngwen. Ja mräkä yei kukwe nämä gare krubäte aune kukwe ja üaire nämä gare krubäte ie juta Jehovakwe ye köböire. Ye medenbätä, tikwe sribiba niarabe ye köböire kukwe kwin rababa tikwe aune ye rababa ütiäte ti kräke.

Kä rikaba komä ta tibiti sribibätä Departamento de Servicio yekänti angwane Max Larson nämä tärä aune täräkwata sribe nämä ye jie ngwen, niara nieba tie ja mräkä Knorr tö namani ja tuai tibe. Ye ngwane tikwe töbikaba krörö: “¿Tikwe kukwe blo nuainbare?”. Akwa, ti töi nämä nänbätä mentokwäre ye aibe ja mräkä Knorr ngwantariba tie, ñobätä ñan aune niara nämä ni ribere iti sribikäre kä braibe te obisina kwe yekänti aune ti raba sribi ye nuainne ye törbaba gai. ¡Ti töi rababata jäme! Ti ñaka tö nämä sribi Betel tuainmetre tikwe nieba ie. Tikwe sribiba kä 20 näre obisina kwe yekänti.

Ja mräkä Sullivan, Knorr, Milton Henschel, Klaus Jensen, Max Larson, Hugo Riemer bätä Grant Suiter * yebe tikwe sribibare. Tikwe sribibare Betel aune ti tötikani ye ti ñaka raba ütiä bien jire ye tita niere käre jai.

Ja mräkätre ben tikwe sribibare yei sribi nämä gare kwin juta Ngöbökwe ye kräke. Ja mräkä Knorr ye  ñaka nämä nainte sribibätä, sribi Gobran Ngöbökwe kräke ye nuaindre kä jökräbiti ie niara tö nämä. Nun nämä sribire obisina kwe yete ye jökrä ie ja nämä ruin jäme blitakäre ben. Kukwe ruärebätä nun ñaka nämä töbike ja erebe niarabe, akwa nun ñaka nämä kä jürä ngwen jabätä blitakäre ben, ne kwe tädre tö ngwen jankunu nunye.

Bati, sribi ñaka ütiäte krubäte nuaindre yebätä ja mräkä Knorr blitaba tibe. Ñodre, nieba kwe tie niara nämene tärä aune täräkwata sribe nämene ye jie ngwen, angwane ja mräkä Rutherford nämene blite ben teléfono yete aune nämene niere ie: “Ja mräkä Knorr, mä jata mröre angwane mä jata jondron lápiz tä diankakäre ye ngwena ti kräke. Tita jondron ye ribere jai obisina tikwe nekänti”. Ja mräkä Knorr nämene niken bengwairebe jondron ye tuin aune nämene krien balite jai. Ye bitikäre, ñänä ruäre nämene niken ngwena obisinante ja mräkä Rutherford nämene sribire yekänti. Jondron ye ñaka nämene tuin ütiäte, akwa ja mräkä Rutherford kräke ye nämene ütiäte krubäte. Ja mräkä Knorr nieba tie mada: “Ti töta nemen lápiz tuai tutikani grine obisina tikwe nekänti. Yebätä, ¿mä raba tutike dekä dekä ti kräke?”. Kä kwati krubäte te tikwe ja di ngwani lápiz ye tutike kräke.

Sribi meden nuain manandre nunye ye ngwane ni blitaka ye kukwe nuadre kwin ye ja mräkä Knorr nämä käre niere tie. Bati, sribi meden nuaindre ye niarakwe nieba metre tie, akwa tikwe ñan niara kukwei nuaba kwin aune ti köböite niara mikaba ja gaire krubäte. Ja ñaka rababa ruin kwin tie, yebätä tikwe tärä tikaba niekäre ie tikwe kukwe nuainbare ye ti mikani töbike krubäte, aisete bäri kwin niara rabadre ti juen sribi mada nuainne. Ye bitikäre, köbö ye arabe te dekä ja mräkä Knorr rükaba tikänti käkwe nieba tie: “Robert, mäkwe tärä tiri yebätä tikwe ñäri. Mäkwe ñaka kukwe kwin nuainbare. Nikwe blitabarera kukwe yebätä, aune gare kwin tie ja känenkäre mäkwe ja di ngwain kukwe nuainne kwin. Aninta sribire”. Niarakwe ja töi mikaba kwin ti kräke aune ti töi ye mikaba nüke gare kwe jai yebätä tikwe debe bianba krubäte.

Kä rababara kwä kwä tibiti sribibätä Betel, ti töi nämä sribibätä jankunu yete. Akwa, ti töi rikwitaba. Gätä kri känti nitre juta madate nübaita ye nuain nämä Kä jadakara nitre Yankees ie aune Polo Grounds yekänti kä 1958 ye ngwane, ti gätäba Lorraine Brookes ben niara nämä sribi prekursor nuainne, niara rababa gare tie kä 1955 aune nämä sribire kä Montreal juta Canadá yete. Niara nämä sribi Ngöbökwe nuainne köbö täte aune töi nämä kwatibe medente juta Jehovakwe käkwe niara juandre ye ka ngäbitikäre ye ti töi mikaba ñan krütare. Niara töi nämä nänbätä kwela Galaad yete. Kä 1956 ye ngwane niara yebiti kä nämä 22, niara nübaiba kwela 27 nuainbare yete, niara graduabare ye ngwane juani sribire Brasil. Tikwe ninina erere, kä 1958 yete nunkwe ja tuabata, ti törbaba ja mäkäite ben tikwe nieba ie aune niarakwe jän nieba tie. Nun töi rababa ja mäkätebätä kä rikadre kwati ta yete aune sribire gwairebe misionero erere.

Tikwe kukwe ye mikaba gare ja mräkä Knorr ie angwane, nunkwe kä mikadre niken komä ta nieba  kwe tie, ye bitikäre nunkwe ja mäkädrete aune nunkwe sribidre Betel Brooklyn yekänti. Kä ye ngwane nitre gure käkwe sribidre gwairebe Betel yekäre niaratre iti tädrera sribire betel kä kwäjätä näre aune iti tädrera sribire kä komä näre betel. Aisete, Lorraine kukwe ye kan ngäbitiba aune ja töi mikaba kwe sribire kä kubu Betel Brasil yekänti aune kä kwati Betel Brooklyn yete, nunkwe ja mäkädrete ye känenkri.

Kä kubu te nun nämä krire blite jabe ja mäkätekäre ye ngwane nun nämä tärä aibe juen jai. Kä ye ngwane teléfono ütiä biandre krubäte... ¡Internet ñaka nämä jire! Sö 16 septiembre kä 1961 yete nunkwe ja mäkäteba angwane ja mräkä Knorr kukwe kädrieba nun kräke. Nunkwe kä ngübaba braibe ja mäkätekäre ye rababa raire nun kräke. Nun ja mäkäninte ye käi nikanina 50 biti bäri ta, nunta nüne kwin aune kä jutobiti yebätä nunta nemen töbike angwane nüke gare kwin nunye nunkwe kä mikani niken ta ye namani kwin krubäte.

Kä 1964 ye ngwane sribi mada mikaba ti kisete juta mada mada yete ni sukursal ruäre tuabitikä erere. Kä ye ngwane ja mräkätre gure ye muko kwe ñaka nämene niken siba. Akwa, kä 1970 angwane kukwe ye kwitaba. Kä ye ngwane Lorraine aune ti nun rikaba Grant aune Edith Suiter yebe, sukursal Alemania, Austria, Grecia, Chipre, Turquía bätä Israel ye tuinbiti. Tikwe juta 70 näre tuabitibarera.

Kä 1980 nun janama Brasil nitre tuinbiti ye ngwane nun janama Belém kä ye nemenkä ecuador (línea que divide el planeta) ken, yete Lorraine sribi misionero nuainbare. Ja mräkätre kä Manaos yekänti nun janama arato. Kukwe kädrieba kä jadakara känti, yete ja mräkätre nämä jä ükaninkrö braibe ye käkwe nun töi mikaba ñan krütare. Niaratre nämä täkäni ja käntibe. Kä Brasil yekänti nitre brare tä kise ngökö jai kwärikwäri aune meritre tä ja demaine ngwärebätä ye erere niaratre ñaka nämä nuainne. ¿Ñobätä?

Ye abokän ja mräkätre nünanka mente kä tokwäte, niaratre ye nämä bren lepra ye kisete. Nane niaratre bren ketadrekä ni madabätä, aisete ñan nämä nüke ni mada ken. Akwa, niaratre nämä yete ye kä mikaba juto nun brukwäbätä. ¡Kä nämä juto niaratre yebätä ye ñaka käi nikwitekä nunbiti! Isaías 65:14 yete kukwe ne nieta: “Nitre ti mikaka täte käkwe kä ngwain juto jabätä brukwäta kwin yebätä”. ¡Kukwe ye nemen bare metre!

Lorraine aune ti, nunkwe sribibarera Jehová kräke kä 60 biti bäri, yebätä nunta nemen töbike mantre jetebe. Nun ja tuanimetre jie ngwandre juta kwe yei aune ye köböire kukwe kwin keta kabre namani nunkwe ye tä kä mike juto nunbätä. Ti ñaka niena näin juta madate ti nämä nuainne käne ye erere, akwa tita Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä dimike sribibätä ye abrä ti raba nuainne jankunu, ñobätä ñan aune Comité Coordinadores aune Comité de Servicio yebe tita sribire. Tita sribire siba ja mräkätre kä jökräbiti tibien dimikakäre ye sribi ütiäte tä ti kisete yebätä tita debe bien krubäte. Ja mräkätre aune ja ngwaitre bati kwati tätre sribire köbö täte Ngöbö kräke ye tä ti töi mike ñan krütare, aune niaratre tä ja töi mike Isaías erere, niebare kwe: “¡Tita nete! Mäkwe ti juan” (Is. 6:8). Ja mräkätre kwati tä ja töi mike ye erere ye tä mike gare metre ni ni tuabitikä konkrekasionte käkwe kukwe nieba tie ye erere nemen bare: “Sribi köbö täte Ngöbö kräke ye mäkwe diain jai ye rabai kwin krubäte. Sribi ye näin mä ngwena medente ye ñaka gare mäi”.