1. ¿Nitre mikadre tuin ütiäte jai kukwe driekänti ye ñobätä ütiäte krubäte? Bämikadre keteiti (üai bämikani kena mikadre ñärärä).

NITRE gure nünanka kä Fiyi yekänti nämene nitre nübaire Jesús ja nire biani Ngwanta Törö jai ye kräke. Niaratre nämene blite meri iti ben ye ngwane, ñü jatani tibien. Ja mräkä ye paragua kwe biani meri yei aune niara ja mikani paragua muko yekwe täni. Meri ye nükani Jesús ja nire biani Ngwaninta Törö jai yebätä angwane, ¡kä namani juto krubäte nitre gure yebätä! Meri ye niebare nitre Testiko käkwe kukwe niebare ie ye ñan namani törö jökrä ie, akwa nitre ye ja ngwani kwin ben ye käkwe töi mikani ñan krütare aune ñaka gätä ye juani kwe ja bäre. ¿Nitre gure ye dre nuainbare? Jesukwe kukwe niebare ye nuainbare kwetre.

2. a) ¿Jesukwe kukwe meden niebare? b) ¿Jesukwe kukwe niebare ye ni raba nuainne ño?

² ¿Jesukwe kukwe meden niebare? Niebare kwe: “Mun tö kukwe meden nuainmana ja kräke, ye erere munkwe nuain nitre mada kräke” (Mat. 7:12, TNM). ¿Jesukwe kukwe niebare ye ni raba nuainne ño? Ni raba nuainne kukwe ketebubiti. Kena, ni rabadre ngwentari jai: “Ti töi tädre ni mada ye erere angwane, ¿ti törbadre ni madakwe ti mikadre tuin ño jai?”. Ketebukäre, ja  töi mikadre kukwe nuainne ni mada kräke töita ño ye ererebätä (1 Cor. 10:24).

3, 4. a) ¿Ñobätä ni ñan rabadre Jesukwe kukwe niebare ye nuainne ja mräkätre kukwebätä aibe ben? b) ¿Dre mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

³ Jesukwe kukwe niebare ye nita nuainne mantre jetebe ja mräkätre kukwebätä nibe yebe. Akwa, Jesukwe ñaka niebare nikwe kukwe ye nuaindre ja mräkätre kukwebätä ye aibe ben. Niara nämene kukwe ye driere angwane nitre jökrä aune nitre ja mikaka ni rüere mikadre tuin ño jai yebätä nämene blite siba (ñäkädre Lucas 6:27, 28, 31, 35 yebätä). Jesukwe kukwe niebare ye ererebätä nita ja ngwen nitre ja mikaka ni rüere yebe, ye erere ni rabadre nuainne nitre tä kwen nie kukwe driekänti yebe, niaratre kwati tö “nün[ain] kärekäre” (Hech. 13:48).

⁴ Ni tädre kukwe driere ye ngwane kukwe ketabokä ne ngwandre törö jai: 1) nire nire ben tikwe blitai, 2) medente tikwe blitai bentre, 3) ñongwane ti raba blite bäri kwin nitre ben aune 4) tikwe blita kömikai ño. Nikwe töbikai kukwe yebätä ye käkwe ni dimikai ja töi mike ni mada yebätä aune töbike ja ruin ño ietre yebätä (1 Cor. 9:19-23).

5. ¿Nikwe blitadre ni itire itire ben ye ngwane kukwe meden ngwandretari jai?

⁵ Nita kukwe driere yekänti nitre töi ñaka ja erebe tä kwen nie, itire itire kwe kukwe tärä jene jene aune kukwe ñaka ja erebe tä kisete (2 Crón. 6:29). Mä törbadre kukwe kwin mikai gare ni madai angwane mäkwe ngwantari jai: “Ti töi tädre ni mada ye erere angwane, ¿ti törbadre ni madakwe ti mikadre tuin jerekäbe jai ni nünanka bäre ye erere? ¿O ti töita ño ye erere rabadre gare niarai ie ti tö?”. Kukwe ne erere ngwandretari jai ye käkwe ngwain törö nie, ni itire itire ye töi ñaka ja erebe.

6, 7. ¿Ni mada ñaka ja ngwandre kwin nibe kukwe driekänti ye ngwane dre nuaindre?

⁶ Arato ni ñaka rabadre ñäke jötrö ngwarbe ni mada rüere aune ñaka kädekadre ni “ja ngwanka käme” ye kwrere. “Käre [...] blita[dre] ja moto jämenbti” ye nita ja di ngwen nuainne, akwa ngite tä nibätä aisete ruäre ngwane nita kukwe niere biti jata nementa ruin ngite nie (Col. 4:6; Sant. 3:2). Ja rabadre ñaka ruin kwin nie angwane ñaka kukwe kwin niedre ni madai, ye ngwane ni ñan törbadre ja kädekamana “ni ñaka ja ngwen kwin o ni ñaka ni mada mike ütiäte jai” ye kwrere, ¿ñan ererea? Ni yekwe ni töi mikadre nüke gare jai ie ni törbadre. Ye erere ngwane, ni rabadre ja töi mike ye kwrere ni mada kräke arato.

⁷ Ni tädre kukwe driere ye ngwane ni iti käkwe ñaka ja ngwandre kwin nibe, ¿ñobätä ni ye töita kore ye ni raba ja di ngwen mike nüke gare jai? Sribita krubäte kisete o sribi keta kabre ribeta ie kwelate o tä bren krubäte yebätä tä blite kore. Kenabe nitre kwati tä nemen rubun, akwa nitre Jehová mikaka täte tätre ja töi mike jäme bentre aune tätre niaratre mike tuin ütiäte jai ye ngwane tätre ja töi kwite (Prov. 15:1; 1 Ped. 3:15).

8. ¿Ñobätä nikwe Gobran Ngöbökwe kukwei driedre “ni mda mda” ie?

⁸ Nita kukwe driere nitre bätäkä ngwarbe ie. Kukwe namani bare kädriebarera 60 biti bäri täräkwata Ni Mikaka Mokre yebätä, metrere kukwe kädekata “Bibliakwe niaratre töi kwitani yete. Kukwe yekänti blitata nitre gokä, nitre dröbanikaka, nitre ja ketaka nitre ni mada kämikaka yebe, nitre droka duaka yebätä. Nitre mada nämene ja mike kukwe gobrankwe yete, nämene ji ngwen iglesiate o töi nämene kwatibe sribi kwe yebätä. Ruäre nämene ja mike gure bati bati. Akwa, niaratre jökrä käkwe kukwe kwin kukwe nuabare, ja tötika Bibliabätä kani ngäbiti, ja töi kwitani kwetre aune ja mikani Testiko kwetre. Ye medenbätä, ni ñaka rabadre nütüre jire nitre ruäre käkwe ñaka Gobran Ngöbökwe kukwei kai ngäbiti (ñäkädre 1 Corintios  6:9-11 yebätä). * Nikwe ngwandre törö jai nita kukwe driere ye raba mate “ni mda mda” brukwäte (1 Cor. 9:22).

9. ¿Ju känti nita niken kukwe driere ye ñobätä mikadre tuin ütiäte jai?

⁹ ¿Nita niken kukwe driere ye ngwane medente blitata nitre ben? Mantre jetebe nita nuainne ju ju te (Mat. 10:11-13). Ni raba töbike kukwe nebätä: ju aune kä nikwe ye ni mada mikadre tuin ütiäte jai ie ni töta nemen. Kukwe ye nuaindre ye tä nemen ütiäte ni kräke. Ju nikwe yete ni raba jondron jökrä nuainne jäme aune nüne kwin ie ni töta nemen. Ye erere arato, ju ni madakwe ye mikadre tuin jai. ¿Ye erere nita nuainne? (Hech. 5:42.)

10. ¿Nikwe dre ngwandre törö jai ne kwe ñaka nitre mikadre rubun nita niken kukwe driere ye ngwane?

¹⁰ Kä nengwane kukwe käme nuainta mantre jetebe, yebätä nitre kwati ñaka töta nemen tö ngwain ni madai (2 Tim. 3:1-5). Akwa, ni abokän rabadre ja ngwen kwin ne kwe nitre ñan rabadre töbike blo nibätä. Ñodre, ni rikadre nemen ju ken aune nikwe köbö kwin niedre ni gwi ie. Ñaka ni kukwei kadre ngäbiti angwane ni töi raba nemen nikrabätä ventanante ta o niken ju ye bäre ta ni gwi känänkäre. Mätä kukwe driere yekänti, ¿kukwe ye raba nemen ñaka kwin ni mada kräke? ¿Mäkwe kukwe ye nuaindre angwane rabadre tuin ño nitre nünanka kä yekänti ie? Erametre, nita kukwe driere ni jökrä ie (Hech. 10:42). Arato kukwe drieta nikwe ye tä ni mada dimike aune ni tö kukwe ye tuai nemen gare ietre, ye tä mike gare ni töita kwin kräke (Rom. 1:14, 15). Akwa, nikwe töbikadre kwin ja käne aune kukwe meden raba niaratre mike rubun ye ñaka nuaindre. Apóstol Pablo tikabare: “Nunta sribire ye rüere ni mda mdakwe ñan ñäkädre blo, abkokäre nunta nüne ñakare blo ni mda mda okwäbti” (2 Cor. 6:3). Ju aune kä ni madakwe ye nikwe mikai tuin ütiäte jai, ye köböire nitre raba kukwe metre ye kain ngäbiti (ñäkädre 1 Pedro 2:12 yebätä).

11. ¿Ñobätä ni ñaka töta nemen ni mada tuai kä denkä krubäte jakän?

¹¹ Ni jökrä bäsi kisete sribita krubäte. Sribita ni kisete ye nuainkäre kwin, dre bäri ütiäte ye mikadre nuaindre käne jai aune ora ükadrete kwin jai nuainkäre (Efes. 5:16; Filip. 1:10). Nita sribire angwane ni mada jatadre kä denkä nikän ye ñaka raba nemen kwin ni kräke. Ye medenbätä, ni mada käkwe ñaka kä diandrekä nikän blitabätä krubäte ye rükadre gare ietre ie ni töta nemen. Jesukwe kukwe niebare ye ngwandre törö jai angwane, ¿ni raba ño ni mada mike tuin ütiäte jai nita kukwe driere ye ngwane?

12. ¿Ñongwane bäri kwin ni raba nitre tuinbiti kukwe drieta nikwe yekänti?

¹² Ñongwane nitre tuabiti raba bäri kwin ye mikadre gare käne jai. Nita kukwe driere yekänti, ¿ora nuäi ngwane nitre raba kwen gwi nie? ¿Ñongwane niaratre raba ni kukwe nuin? Kä nuäi te niaratre raba ni kukwe nuin ye ererebätä ni raba ora ükete jai. Kä ruäre känti, kukwe drieta derekri ye ngwane nitre kwati tä ni kukwe nuin. Ye erere tä nemen bare ni käite angwane, ¿ni raba kukwe driere ju ju te ora ye ngwane? (Ñäkädre 1 Corintios 10:24 yebätä.) Ñongwane nitre raba ni kukwe nuin ye ererebätä nikwe ora ükaite jai angwane Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare nibätä yei ni raba tö ngwen metre.

13. ¿Kukwe meden känti ni raba ni mada mike tuin ütiäte jai?

¹³ ¿Kukwe meden känti ni raba ni mada  mike tuin ütiäte jai? Ni mada kwandre nie aune törbadre ni kukwe nuai ye ngwane blitadre kwin ben, akwa ja töi mikadre kwin kwe ni kräke ye ñan aibätä ni rikadre kä denkä krubäte kän. Nane ni ye käkwe kä ye dianinkä sribi mada ütiäte kwe ye nuainkäre. Tädre ñaka ngwarbe niedre kwe angwane ni raba niere ie tibike blite jötrö ngwarbe... aune ye erere nuaindre (Mat. 5:37). Blita mika jämi krüte ye känenkri ni raba ngwentari ie ñongwane bäri kwin ni raba niken känti. Nitre kukwe driekä ruäre tä kukwe ne erere niere ye köböire kukwe kwin tä nemen bare: “Ti raba kite mäkänti bobukäreta. Ti jatadre mäkänti ye känenkri tikwe blitadre mäbe teléfono yebiti o tikwe kukwe juandre mäi, ¿meden raba tuin kwin mäi?”. Ñongwane nitre tä ngwarbe ye ererebätä nita kukwe ükete jai dirikäre ietre angwane nita ja ngwen Pablo erere, niarakwe niebare: “Käre tita jändrän kuin känene ñakare au jakrä, akwa ni mda mda rabadre dianintari arato, abko ie ti tö, aisete tita jändrän kuin känene bäri ni mda mdakrä” (1 Cor. 10:33).

14-16. a) ¿Ñokäre nita nitre tuinbiti ye mikadre gare kenanbe ietre ye ñobätä ütiäte? Bämikadre keteiti. b) ¿Ni ni tuabitikä konkrekasionte tä dre nuainne abokän köböire kukwe kwin tä nemen barebätä?

¹⁴ Mä raba töbike kukwe nebätä, blitadre mäbe teléfono yebiti aune nire tädre blite mäbe ye ñan kukwei rükadre gare mäi. Ni ñaka gare mäi, akwa mä tö dre dre kwetai ye rabadre ngwentari mäi. Mä rabadre töbike nire tä blite tibe aune tö nibi drei. Mä ñan törbadre ni ye tuai töbike blo jabätä yebätä mäkwe kukwe niedre kwati kubu ie biti mäkwe blita mikadre krüte ben. Akwa ani kukwe mada bämike, ni mada käkwe blitadre  mäbe teléfono yebiti aune ja kädekadre kwe mäi, niara abokän sribikä mrö biankäre nitre bobre ie aune kukwe meden raba mä dimike ye tö mikai gare mäi niedre kwe. Mä törbadre ni ye kukwe nuai jankunu, ¿ñan ererea? Ni mada käkwe blitadre nibe ye ngwane ni mikadre tuin ütiäte kwe jai aune kukwe metre niedre kwe ye tä nemen tuin kwin nie. ¿Nitre tä kwen nie kukwe driekänti yebe ni raba ja töi mike kore?

¹⁵ Kä ruäre känti kenanbe nikwe mikadre gare metre nitre madai ñokäre nita niaratre tuinbiti. Nita kukwe ütiäte mike gare ietre, akwa ñokäre ni tö blitai ben ye nikwe ñaka mikadre gare kwin ietre aune ni rikadre drekebe ngwarbe blita kömike ben, aune kukwe ne erere ngwentari ie: “Mä die rabadre kukwe ruäre kä nebätä diankakäre angwane, ¿meden diandrekä mäkwe?”. Kukwe ye ngwantarita nitre töita ño ye mikakäre gare jai aune blitakäre bentre Bibliabätä. Akwa, raba nemen nütüre: “¿Ni ye abokän nire aune ñobätä tä kukwe ye ngwentari tie? ¿Ni ye tö dre ie?”. Ye medenbätä, nikwe ja di ngwandre ne kwe nitre ie ja rabadre ruin kwin nibe (Filip. 2:3, 4). ¿Ni raba nuainne ño?

¹⁶ Ni ni tuabitikä konkrekasionte tä kukwe ne nuainne köböire kukwe kwin tä nemen barebätä. Tä köbö kwin niere käne aune tä ja kädeke, biti tä täräkwata ¿Mä törba kukwe metre ye mikai gare jai? ye bien ni madai aune tä niere: “Matare nunta täräkwata ne bien nitre jökrä ie. Kukwe keta ti abokän nitre tä ngwentari jai ye täräkwata ne tä mike gare. Ne mä kräke”. (Ja mräkä ye tä niere, ñokäre nita niken nitre tuinbiti ye tä nemen gare ietre angwane nitre ye töita nemen jäme, aune tä nemen nuäre blitakäre bentre.) Ja mräkä ye tä niere jankunu: “¿Kukwe ruäre ngwantarita nete ne mä tärä ngwentari jai?”. Ni mada tä kukwe keteiti yebätä kise kite angwane, niara tä täräkwata metete aune Biblia tä dre niere kukwe yebätä ye tä mike gare ie. Ni mada ñaka tä kukwe ye erere nuainne angwane, ja mräkä ye tä ja töi mike blite kukwe ngwantarita keteiti yebätä ben. Erametre, kukwe keta kabre nuain raba blita kömikakäre. Ñokäre nita niken nitre tuinbiti ye mikadre gare känenkri, ni rabadre kukwe ruäre nuainne ye ribeta kä ruäre känti. Ye nuainkäre, nitre ie ja ruin ño ye ererebätä ja töi mikadre aune blitadre bökän bentre ne kwe törbadre ni kukwe nuai.

17. Nibi gare nie ja tötika nekänti erere, ¿Jesukwe kukwe niebare ye nuain raba ño?

¹⁷ ¿Kukwe kädrieni ye raba ni dimike ño Jesukwe kukwe niebare ye nuainne kukwe driekänti? Ni itire itire töita ño ye ererebätä ja ngwandre ben. Ju aune kä nitre jene jene yekwe mikadre tuin ütiäte jai. Ora meden bäri kwin te nitre raba kwen gwi nie aune törbadre ni kukwe nuai ye ererebätä ja di ngwandre kukwe driere. Kukwe ribeta nuaindre ni jämi blita kömike känenkri ye erere nuaindre.

18. ¿Ñobätä ja töi mikadre kukwe nuainne ni mada kräke ni tö nuainmana ja kräke ye erere?

¹⁸ Ni törbadre ni mada tuai kukwe nuainne ja kräke ye ererebätä ja töi mikadre jondron nuainne kräke ye köböire kukwe kwin raba nemen bare. Ja töi mikata kwin nitre kräke aune mikata ütiäte jai angwane nita kukwe metre ye mike trä ngitiekä, kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre ye rabai tuin ütiäte ni madai aune nikwe ni Rün kä kwinbiti käikitaikä (Mat. 5:16). Nikwe kukwe driedi ye erere angwane nitre törbai kukwe metre Ngöbökwe mikai gare jai (1 Tim. 4:16). Nitre ni kukwe nuaka käkwe Gobran Ngöbökwe kukwei kai ngäbiti o ñakare akwa ja rabai ruin kwin nie, ñobätä ñan aune nita ja di ngwen sribi Ngöbökwe nuainne bäri kwin (2 Tim. 4:5). Nikwe ja ngwandre apóstol Pablo erere, niarakwe tikabare: “Ngöbö kukwei kuin Jesubtä, kräke tita sribi nuene ne köböire Ngöbökwe kuin nuendre tikrä” (1 Cor. 9:23). Ye medenbätä, Jesukwe kukwe niebare ye nikwe mikadre täte käre kukwe driekänti.