1. ¿Nitre Israel ye Jehovakwe dianinkä akwa niaratre kukwe metre tuanimetre aune ja mikani rüere ye täte juta meden ükaninte? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

SIKLO kena yete Jehovakwe konkrekasion kristiano ükaninte, aune juta kwe tä niara mike täte kä nengwane ye käita jutobätä. Kukwe ja tötikara käne yekänti rababa gare nie, nitre Israel ye Ngöbökwe dianinkä akwa niaratre kukwe metre tuanimetre aune ja mikani rüere, yebätä Ngöbökwe ñaka niaratre kani ngäbiti aune juta mrä ükaninte täte, ye abokän nitre nänkä Kristo jiebiti. Juta ükaninte mrä ye Ngöbö nämene dimike, aisete Jerusalén ganinte kä 70 ye ngwane niaratre namaninte nire (Luc. 21:20, 21). Kukwe nakaninkä siklo kena ye nämene bämike kukwe meden rabai bare kä nengwane nitre Jehová mikaka täte yebätä. Kä Satanakwe gate köböra, akwa juta ükaninte Ngöbökwe ye rabaite nire “kä mrä” yete (2 Tim. 3:1). ¿Ñobätä ye metre ni kräke?

2. a) ¿“Ja tare nikadi kri krübäte” yebätä Jesukwe dre niebare? b) ¿Dre käkwe “ja tare nikadi kri krübäte” kömikai?

² Dre rabai bare kä krüte nete ye Jesukwe niebare: “Kä dätebare kena angwane ja tare nika ñakare krübäte kore abko erere ja tare nikadi kri krübäte kä ye ngwane. Yebti ñan ja tare nikadreta mda ye kwrere” (Mat. 24:3, 21). “Juta Kri Babilonia”, kukwe keta kabre ngwarbe kä jökräbiti ye Jehovakwe gaite, ye ngwane ja tare nika  kri krubäte kömikai (Apoc. 17:3-5, 16). ¿Ye bitikäre dre rabai bare?

3. Kukwe keta kabre ngwarbe gaite ye bitikäre, ¿dre rabai bare juta Jehovakwe yebätä?

³ Kukwe keta kabre ngwarbe gaite, ye bitikäre Satana aune nitre ja ketaka ben käkwe rü gaikä nitre Jehová mikaka täte rüere. “Gog kä Magog yekänti”, yebätä Biblia tä kukwe ne niere: “Mä jatai niaratre rüere murie dite ye kwrere, aune muta tä jüben käbiti tibien ye erere mäkwe nuain, mä aune nitre rükä mäkwe aune juta kwati täi mäbe”. Kä jökräbiti nitre testiko Jehovakwe tä nüne jäme ni madabe aune nitre rükä ñaka kwetre yebätä rabai tuin nuäre gadrete. Aisete, ¡Satana aune nitre ja ketaka ben käkwe rü gaikä rüere angwane ja mikai ngite kri kwetre! (Ezeq. 38:1, 2, 9-12.)

4, 5. ¿Satana kukwe nuaindi nitre Jehová mikaka täte gatekäre ye ngwane niarakwe dre nuaindi?

⁴ ¿Satana kukwe nuaindi juta Jehovakwe gatekäre ye ngwane niarakwe dre nuaindi? Ngöbö abokän Gobran kri Kä Kwinbiti, yebätä ja mikai kwe ni kriere. Nitre niara mikaka täte rüere rü gaikä ye ngwane nuaindi niara rüere arato (ñäkädre Zacarías 2:8 yebätä). * Ye medenbätä, ni Rün kä kwinbiti käkwe kukwe nuaindi bengwairebe ni diantarikäre, ye abokän rabai bare jondron jökrä gobrainta Satanakwe gaite Armagedón yete ye ngwane, ye abokän “rü [...] Ngöbö Di Kri Jändrän Jökrä Nuenkrä” yekwe (Apoc. 16:14, 16).

⁵ Biblia tä kukwe krörö mike gare rü yebätä: “‘Jehová rabadi ja rüere juta keta kabre yebe. Niara ara kukwe ükaite ni kä tibienbätä jökrä ben. Niarakwe ngitra rükäre mikai nitre käme yebätä’, nieta Jehovakwe. Jehová nitre rükä jie ngwanka tä kukwe ne niere: ‘¡Mike ñärärä! Kukwe tare ye rakaikä juta ketare ketare yebätä aune kä bäri mente kä tibien yekänti murie dite tikaite. Jehovakwe nitre murie ketai köbö yete ye ngwaka rabai kä tibienbätä kä kräte kwärikwäri. Ñaka nitre ye muaidi, ñaka ngwaka ükaikrö, ñaka doboi mikai. Rabai jondron nire ngäin ye kwrere dobrobiti’” (Jer. 25:31-33). Armagedón yete jondron jökrä gobrainta Satanakwe ye mikai krüte. Akwa, juta Jehovakwe tä ükaninte kä tibienbätä ye täi krö, ye abokän rabaite nire gärätä.

6, 7. a) ¿“Ni [...] kwati kwati krübäte” ye kite medenkri? b) ¿Nitre tä nirien ño abokän tuin nie kä nengwane?

⁶ Juta ükaninte Ngöbökwe tä nirien ja käne Kä tibienbätä, ñobätä ñan aune nitre kwati tä juta yete ye Ngöböta kain ngäbiti. Biblia tä mike gare metre nie: “Ni nüne metre abko ni Dänkien tä ngibiarebti. Erere arato, tä blite Ngöböbe angwane, niara tä biare kukwe kaen ngäbti” (1 Ped. 3:12). Biblia tä mike gare arato, nitre kukwe metre nuainkä ye ngätäite “ni [...] kwati kwati krübäte” tädi, nitre kwati krubäte ye rabaite nire “ja tare nika[d]i kri” yete (Apoc. 7:9, 14). ¿“Ja tare nika[d]i kri” ye bitikäre mä rabadrete nire nitre kwati yebe ye mä tärä bämike ja töite?

⁷ Nitre kwati krubäte ye kite juta keta kabre känti. Kukwe drieta ye köböire nitre kwati ükakröta keteitibe. Kukwe ne rabai bare niebare Jesukwe: “Kukwe Ngöbö gobrainbätä, ne driedi kä ngöi jökrä ta, abokän kwe ni juta jökrä te ie rabadre gare gäre, ye ngwane kä jaken rükai” (Mat. 24:14, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Sribi ütiäte ye juta ükaninte Ngöbökwe tä nuainne kä krüte nete, sribi ye köböire nitre kwati tä Jehová mike täte “üaibiti bätä kukwe metre yebiti” (Juan 4:23, 24, TNM). Ñodre, sribi Ngöbökwe nuainbare kä 2003 nemen 2012 ye ngwane nitre 2,707,000 biti bäri käkwe ja dianinkä  Ngöbö kräke aune ja ngökani ñöte. Kä nengwane kä jökräbiti tibien nitre testiko Jehovakwe niena 7,900,000 biti bäri aune nitre kwati krubäte tä ja ükökrö bentre gätäbätä, metrere Jesús ja nire biani ngwanta törö jai kä kwatire kwatire te ye kräke. Nitre tä nirien krubäte ye ñan ni köböire ye gare nie, ñakare aune “Ngöbö ara jire abko käkwe [...] mikani niren” (1 Cor. 3:5-7). Kä kwatire kwatire tä niken ta yete nitre kwati tä nirien, ¡ye tä kä mike juto krubäte nibätä!

8. ¿Dre köböire juta ükaninte Jehovakwe tä nirien kä nengwane?

⁸ Nitre Ngöbö mikaka täte tä nirien krubäte ye tä mike gare Ngöböta nitre Testiko kwe ye dimike (ñäkädre Isaías 43:10-12 yebätä). * Kukwe ne mikani gare känenkri: “Ni braibe ye rabai mil, aune ni braibe ye rabai juta dite krubäte. Ti, Jehová, käkwe mikai nirien akwle kä rükai näre te” (Is. 60:22). Kenanbe, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye nämene “braibe”, akwa kukwe drie nämene kwetre yebätä Ngöbökwe kukwe kwin mikani nemen bare aune juta ükaninte Ngöbökwe yete nitre Israel ja üaire namani bäri kwati (Gál. 6:16). Nitre kwati krubäte ükakröta ye köböire nitre tä nirien jankunu.

9. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe Biblia tä kukwe kwin käbämike ye rabadre nikwe?

⁹ Biblia tä kukwe kwin käbämike nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune nitre kwati krubäte yei arato. Akwa, kukwe ribeta Ngöbökwe nie ye ni rabadre nuainne ne kwe kukwe kwin ye rabadre nikwe (Is. 48:17, 18). Ani töbike nitre Israel yebätä. Kukwe Biani Ngöbökwe Moisés ie ye niaratre nämene mike täte angwane kukwe ye nämene niaratre kriemike, ñobätä ñan aune kukwe ütiäte nämene ükaninte abokän köböire kukwe kwin rabadre kwetre. Ñodre, kukwe nie nämene nitre nämene nemen jabe yebätä, kukwe mika nämene gare jondron kökadre aune rürübäindre yebätä, monsotre ngübadre ño aune nitre mada mikadre tuin ño jai yebätä (Éx. 20:14; Lev. 19:18, 35-37; Deut. 6:6-9). Ye erere arato Jehovakwe kukwe keta kabre ükaninte aune kukwe mikani ni jie ngwankäre ye tä kukwe kwin mike nemen bare nibätä kä nengwane. Kukwe ye ñaka tribe doboko kwrere (ñäkädre 1 Juan 5:3 yebätä). Nikwe niara kukwei mikai täte angwane ye käkwe ni kriemikai aune ni rabai “tödek[e]” jankunu (Tito 1:13).

10. ¿Ñobätä ni rabadre kä denkä jai ja tötikakäre Bibliabätä aune ja tötike ni Mräkätre yebe?

¹⁰ Juta ükaninte Jehovakwe tä nirien ja käne kukwe keta kabrebiti. Ñodre, kukwe metre tä nüke gare bäri kwin nie köbö kwatire kwatire. Kukwe ye metre ñobätä ñan aune “ni kukwe erametre nuainkä ji kwetre ye ñotra trä kwrere tä trä ngitiekä bäri ngwenbrere bätärekä bätärekä nememe kä rabadre ngwen täte” (Prov. 4:18). Aisete, ni rabadre ngwentari jai: “¿Kukwe metre Bibliabätä mikata gare ye nüke gare kwin tie kä nengwane? ¿Tita ñäke mantre jetebe Bibliabätä? ¿Tärä aune täräkwata sribeta mrä mrä yebätä ti töta nemen ñäkäi? ¿Bämän kratire kratire yete tita köbö denkä jai ja tötikakäre ti mräkätre yebe?”. Nikwe ora ükaite kwin jai angwane rabai nuäre ni kräke nuainkäre. Ütiäte krubäte nikwe ja tötikadre jankunu Bibliabätä, aune kukwe nüke gare nie ye erere nuaindre bätä juta ükaninte Ngöbökwe yebe gwairebe sribidre, ñobätä ñan aune ja tare nika kri käi nibira ja ken.

11. ¿Juta Ngöbökwe tä ja ükökrö niara mikakäre täte ye köböire dre kwin tä nemen kwetre?

¹¹ Juta ükaninte Jehovakwe ye tö kukwe  kwin tuai nemen nikwe, aisete bati bobu tä ngwenta törö nie ni rabadre kukwe niebare Pablokwe ne mike täte: “Ari ja kite ja tarere kwärikwäri amne sribi kuin nuene jakrä kwärikwäri. Mdakäre abko, nitre tödekaka Jesubti käta gätäre abko känti ni ruäre ñan tä kwen gätäbtä, ye kwrere nikwe ñan nuendre, akwa Jesukristo ni Dänkien jatadita abko köböi nükerate ja ken, ye gadre nikwe angwane, ari ja ükekrö bäri gätäbtä amne, ari ja die mike kwärikwäri näin gätäbtä” (Heb. 10:24, 25). Nitre Israel nämene ja ükökrö Jehová mikakäre täte ye ngwane nämene nemen dite kukwe ja üairebiti. Ne madakäre, ye nämene kä mike juto bätätre. Ñodre, bieta Cabaña nuainbare Nehemías näire ye kä mikani jutobätä bätätre yebätä töbikadre (Éx. 23:15, 16; Neh. 8:9-18). Kä nengwane nita kwen gätäbätä aune gätä kri yebätä ye ngwane kukwe kwin tä nemen nikwe arato. Gätä ye tä ni mike kwin kukwe ja üairebiti aune tä kä mike juto nibätä yebätä ñaka juandre ja bäre (Tito 2:2).

12. ¿Gobran Ngöbökwe kukwei drieta ye nikwe mikadre tuin ño jai?

¹² Juta ükaninte Ngöbökwe yete nita ye köböire nita sribi ütiäte nuainne siba, ye abokän “Ngöbö kukwei kuin Jesubtä” ngwanta nikwe (Rom. 15:16). Nita “Ngöbö kukwei kuin Jesubtä” ngwen ye ngwane nita nemen “sribikä jen Ngöbökwe”, niara ye “Ngöbö [...] deme” (1 Cor. 3:9; 1 Ped. 1:15). Ne madakäre, nita kukwe kwin driere ye ngwane Ngöbö kä ye mikata deme. “Ngöbö Kukwei dirita metre, ye abko käta kukwe kuin nuäre Ngöböbtä niere” ye sribi ütiäte nuainta nikwe (1 Tim. 1:11).

13. ¿Ni tädre kwin kukwe ja üairebiti aune ja nire tädre nikwe yekäre dre nuaindre?

¹³ Nikwe ja ketadrete dime Ngöböbätä aune juta ükaninte kwe tä sribi keta kabre nuainne ye ni rabadre dimike ie niara tö, ne kwe ni tädre dite kukwe ja üairebiti. Moisés niebare nitre Israel ie: “Erametre matare tita kä kwinta aune kä tibien mike testiko mun kräke, tita ja nire aune gata ye mike mun käne, kukwe kwin aune kukwe tare; aune mä rabadre ja nire ye den jai, ne kwe mä aune monsotre mäkwe rabadrete nire, mä rabadre Jehová Ngöbö mäkwe tarere, niara kukwe nuin aune ja ketete niarabätä; ñobätä ñan aune niara ye ja nire bianka mäi aune mä mikaka nüne bäri raire, ne kwe Abrahán, Isaac aune Jacob, nitre nünanka mä känenkri ie Jehovakwe kä käbämikani yete mäkwe nünandre” (Deut. 30:19, 20). Nikwe Jehová taredre, niara kukwei mikadre täte, aune ja ketadrete käre niarabätä ye köböire ni rabaite nire.

14. ¿Juta ükaninte Ngöbökwe Kä tibienbätä ye ja mräkä iti nämene mike tuin ño jai?

¹⁴ Ja mräkä Pryce Hughes, käkwe ja ngwani metre Ngöböi aune juta ükaninte kwe yei, niarakwe kukwe ne tikani: “Jehová töita ño ye namani gare tie kä 1914 känenkri aune ye ererebätä tikwe nünanbare, yebätä tita debe bien krubäte [...]. Juta ükaninte Jehovakwe Kä tibienbätä yebe tita sribire gwairebe ye ütiäte krubäte ti kräke. Kenanbe namani gare tie nitre kä nebätä tä kukwe niere yei tö ngwandre ye abokän ñaka töbikata metre. Kukwe ye rükaba gare kwin tie angwane, tikwe ja töi mikaba kwatibe sribire juta ükaninte Ngöbökwe yebe. ¿Kukwe meden köböire Jehová raba ti kain ngäbiti aune kukwe kwin nuainne ni kräke?”.

15. ¿Kukwe meden tä mike gare nie kukwe mrä mrä mikata gare Bibliabätä ye ni rabadre kain ngäbiti?

¹⁵ Jehovakwe kukwe kwin nuaindre ni kräke ie ni tö angwane ni rabadre juta ükaninte kwe yebe sribire gwairebe aune kukwe mrä nüke gare ietre Bibliabätä ye ni rabadre kain ngäbiti. Ñodre, ani mike gare keteiti jai. Jesús murie ketani ye bitikäre nitre kristiano Judea kwati kräke ñaka namani nuäre Kukwe Biani Moisés ie ye tuametrekäre (Hech. 21:17-20). Pablo tärä tikani nitre Hebreo ie  ye ngwane niaratre dimikani kwe mike nüke gare jai, niaratre nämene jondron bien “Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye” ye ererebätä ye ñan ai köböire niaratre nämene nemen deme, ñakare aune “Jesukristo krütani batibe amne ye abko ütiäte kärekäre” ye köböire niaratre nämene nemen deme (Heb. 10:5-10). Nitre kristiano Judea jökrä bäsi käkwe ja töi ükaninte aune ririabare kukwe ja üairebiti. ¿Tä dre driere ja töi kräke nie? Nitre ye erere, ni rabadre ñäke kwin Bibliabätä, aune kukwe mrä mrä nüke gare Kukwe Ngöbökwe yebätä abokän mikata gare aune kukwe driedre ño nieta ye ni rabadre kain ngäbiti töi bökänbiti.

16. a) ¿Nünain kä mrä yete ye ñobätä rabai kwin krubäte? b) ¿Mä tö dre tuai nemen bare kä mrä yete?

¹⁶ Nire nire käkwe ja ngwain metre Jehovai aune juta ükaninte kwe yei yekwe kukwe kwin rabai. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti käkwe gobrandi Kristobe ye ngwane sribi ütiäte nuaindi kwetre (Rom. 8:16, 17). Nitre töita nünanbätä Kä tibienbätä ye käkwe nünain kwin krubäte Kä Bä Nuäre te. ¡Nita blite kä mrä käbämikata yebätä ni mräkä ben ye sribi ütiäte nuainta nikwe! (2 Ped. 3:13.) Kä yekänti, “nitre töi jäme yekwe kä tibien rabai, aune kä jäme krubäte yete ja rabai ruin kwin krubäte ietre” (Sal. 37:11). “Niaratre ju sribedi, aune nünain te kwetre” aune “nitre tikwe käkwe sribi meden nuaindi ja kise yebiti” ye niaratre käi ngwain juto jabätä (Is. 65:21, 22). Ñaka ja tare nikadi, ni ñaka täi bobre aune ñaka mrö nikai (Sal. 72:13-16). Babilonia Kri ñaka rabaira jire aisete ñaka ni ngökai jankunu kwe (Apoc. 18:8, 21). Nitre krütanina rükaita nire aune rabai nüne kärekäre (Is. 25:8; Hech. 24:15). Kukwe kwin rabai bare ja känenkäre, ¿ñan ererea? Ni kwati krubäte käkwe ja dianka barera Jehová mikakäre täte. Akwa, nikwe ja kukwei kitaninkä ye erere mikakäre nemen bare ni itire itire rabadre nirien jankunu kukwe ja üairebiti aune juta ükaninte Ngöbökwe tä näin ño ja käne ye erere ben nikwe nändre.

17. ¿Ja rabadre ruin ño nie Jehová mikabätä täte aune juta ükaninte kwe yebätä?

¹⁷ Kä ne gaite ye käi nibira bäri ja ken. Ye medenbätä, nikwe tödekadre jankunu aune kukwe keta kabre Ngöböta bien nie ne kwe nikwe niara mikadre täte ye jökräbätä debe biandre ie. David, ni salmo tikaka käkwe kantabare ye erere nikwe nuaindre: “Jondron keteitibe tita ribere Jehovai... ye tikwe känäin, ti rabadre nüne ju Jehovakwe yete mantre jetebe, ne kwe ti rabadre Jehová töi kwin ye mike ñärärä aune ti rabadre templo kwe ye mike ütiäte jai” (Sal. 27:4). Ni itire itire tädre Jehová aune juta kwe yebe keteitibe aune nändre jankunu juta ükaninte kwe yebe.